Toki saa, mutta jos kirja katoaa tai tuhoutuu jollain tavoin, sen joutuu korvaamaan kirjastolle. Kannattaa myös varmistaa, ettei kirjan eräpäivä osu matkan ajalle, ettei lainasta tule myöhästymismaksuja.
Tapauksessa on varmaankin käynyt niin, että kyseinen kirja on poistettu kirjastojärjestelmästä. Koska kirja on poistettu järjestelmästä, sen tiedot eivät enää näy muistilistalla eivätkä lainaushistoriassa.
Kaikilla Kallion kirjaston asiakastyöasemilla on Photoshop 4 -kuvankäsittelyohjelma. Voit varata asiakastyöaseman Helmetin kautta tai saapua suoraan kirjastoon.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihd…
Minkä tahansa laulun löytäminen pelkästään "avainsanojen" eli tässä tapauksessa oletettavasti laulutekstistä muistinvaraisesti poimittujen säkeitten perusteella on vaikeaa. Kirjastojen tietokannoissa toimitaan ensisijaisesti laulun nimen perusteella ja vain joissakin tapauksissa on mahdollista hakea esimerkiksi kertosäkeen alulla.
Parhaassa tapauksessa joku on ladannut laulun kaikki sanat verkkoon, jolloin ne sopivalla tavalla etsittynä voivat löytyä. Yritin googlaamalla tavoitella mahdollisesti kyseessä olevaa laulua, mutta mitään sellaista, johon kaikki esitetyt avainsanat olisivat sattuneet, ei valitettavasti löytynyt. Viikunapuu-nimisen yhtyeen esitys otsikolla Vain sinun luonas kallis armahtaja löytyi YouTubesta (https://www.youtube....
Eva-Lis Wuoriolta on ilmestynyt kolme kirjaa suomeksi: Tunnussävel – vaara uhkaa (Nuorten toivekirjasto, 1974) kuvaa Varsovan vastarintaliikettä toisen maailmansodan aikana, Salainen taistelu (Nuorten toivekirjasto, 1976) kertoo toisen maailmansodan ajasta Tanskassa ja lastenkirja Koiraetsivä (1979). Nuortenkirjat on käännetty englannista ja lastenkirja on kirjoitettu suomeksi. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Nuortenkirjat saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI Koiraetsivä-kirja on monien kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo kertoo vuonna 1988 kuolleesta kirjailijasta:
”Eva-Lis Wuorio syntyi Viipurissa 1917. Hän...
Mikko Kuustosen säveltämä "Joulun rauhaa" löytyy nuottikokoelmasta "Joulun toivekonsertti" (F-Musiikki 2013). Kokoelma löytynee useimmista kirjastoista ja sen voi hankkia omaksi verkon kautta tai suuremmista kirjakaupoista - ainakin vähän lähempänä joulua:)
Sen sijaan Timo Kiiskisen ja Markus Koskisen säveltämää laulua "Sielläkin on joulu" ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteenä Edelmannin albumilla "Hiljaisuuden valo".
Heikki Poroila
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… ....
Kirjastosta voi lainata lapsille sopivia kielenoppimismateriaaleja, esimerkiksi nämä
- Kultavuoren salaisuus : harjoittele englantia 2010
- Mysteeri Lontoossa (ikäsuositus 6-12-vuotiaille)
- Lasten oma kuvasanakirja englanti-suomi 2008
- Pronunciation Poems for Tots : englantia pienille oppijoille, Kallio Candy, 2011
- Smurffit : suomi-englanti kuvasanakirja
- Eka englanti Kallioniemi Tuula 2013
Makupalat.fi:n hausta löytyy englannin verkkokursseja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/englannin%20kieli%20AND%20oppim…
Lapsille soveltuvaa materiaalia ovat
Land Ahoy!-oppimateriaalit, https://www.nmi.fi/kaynnissa-olevat-hankkeet/kielitaito-kuuluu-kaikille…
British Council Learn English Kids, https://learnenglishkids.britishcouncil.org/...
Harri Setälä on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen nimeltä ”Aurinko” ja se alkaa sanoilla: ”Aamu jo on, linnut mun herättää”. Nuotinnos löytyy teoksesta ”Olin laulukirja” (Markku Kaikkonen, Ritva Ollaranta, Maija Simojoki, Satu Sopanen ; ISBN: 951-1-15555-5.) Kyseistä nuottia on saatavilla useasta KESKI-kirjastosta, aineistonhaku ja varauksen teko osoitteessa: www.keskikirjastot.fi
”Aurinko” on julkaistu v. 2005 CD-levyllä: Lauluvarpuset (esittäjä): 15 vuotta. Levyä ei ole KESKI-kirjastoissa, mutta se on lainattavissa Lappeenrannan pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä omassa kirjastossanne.
Alkusanat ”Aurinkoinen armas säteilee, lempeästi hymyilee” ovat Sofie Litheniuksen laulusta ”Päivänsäde”....
Haulla "äänikirjat lastenkirjallisuus" tai "äänikirjat sadut" pääsee selamaan HelMet-kirjastojen kokoelmaa.
Kirjastossa on äänikirjoina esim. Miinaa ja Manua, Mauri Kunnasta, Markus Majaluomaa, Jukka Parkkista, satukokoelmia, Lindgrenin Melukylän lapset. Kävisköhän joku näistä?
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävä kaunokirjallisuus lienee kautta aikojen herättänyt kiistelyä eri syistä. Opettajien näkemykset "hyvästä kirjallisuudesta oppilaille" eivät aina saa ymmärrystä vanhempien suunnalta. Tällaisissa tapauksissa lienee aina parasta keskustella opettajan kanssa, joka kuitenkin on oman alansa ammattilainen ja pystyy todennäköisesti perustelemaan sen, miksi jokin kirja on valittu kaikille pakolliseksi luettavaksi.
Pakollisuus yläasteella liittyy tiettyihin oppisisältöihin sinänsä, valitut kirjat lienevät koulu- ja opettajakohtaisesti vaihtelevia. Tarkoitus on pakollisuudella varmistaa, että kaikki saavat tietyn perusopetuksen, myös kirjallisuuden puolella (aivan kuten muissakin aineissa käydään "...
HelMet-kirjastojen kokoelmien, erityisesti suomen- ja ruotsinkieliset, viimeiset niteet sijoitetaan yleensä Pasilan varastokirjastoon ja musiikin osalta Tikkurilan musiikkivarastoon. Joitakin pääkaupunkiseudulla huonoon kuntoon menneitä vanhoja kirjoja voi löytyä myös Suomen yleisten kirjastojen Varastokirjastosta Kuopiosta http://www.varastokirjasto.fi/fi/, josta niitä voi kaukolainata omaan kirjastoon.
Vieraskielisten kirjojen osalta tilanne on sikäli hankalampi, että niitä tavallisesti hankitaan kutakin teosta kohden vain yksi tai muutama kappale valtavan laajasta tarjonnasta. Silloin huonoon kuntoon, turmeltunutta tai kadonnutta viimeistä kappaletta ei voida varastoida. Joka tapauksessa Varastokirjastoon pyritään sijoittamaan kaikki...
Emme löytäneet kummallekaan laululle ruotsinkielisiä sanoja. Kyselin myös muutamalta ruotsinkieliseltä työkaverilta asiasta ja he eivät myöskään olleet kuulleet näitä muuten kuin suomeksi.
Voisiko kyseessä olla Walter Moersin ”Huviretki hukkateille”? Kansikuva näkyy osoitteessa http://www.risingshadow.fi/library/book/968-huviretki-hukkateille-seikk…. Se on tosin uudempi kuin muistamasi ajankohta.
Tuula on tullut etunimenä käyttöön 1900-luvun vaihteessa. Se tuli almanakkaan vuonna 1950. Suurimmassa suosiossa se oli 1940-1960-luvuilla. Nimeä on pidetty Kalevalasta peräisin olevan nimen Tuulikki lyhentymänä. Nimikirjoissa esitetään lähtökohdaksi myös Larin-Kyöstin 1890-luvulla sanoittamaa laulua Tuulan tei. Se on myös yhdistetty sanoihin tuuli ja tuulonen. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet (2005).
Fennica-tietokannassa on ennakkotieto, jonka mukaan Punainen Jättiläinen -niminen kustantamo julkaisee suomennokset teoksista All You Need Is Kill 1 ja All You Need Is Kill 2 tämän vuoden aikana. HelMet-tietokannassa on jo mahdollisuus tehdä näihin varauksia ( http://luettelo.helmet.fi/record=b2188584~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b2188583~S9*fin). Tarkka julkaisuaika ei ole tiedossa, mutta mahdollisesti jo toukokuussa.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että verbi ”näytellä” perustuu sanaan ”näyttää”, joka taas on johdettu ikivanhasta sanasta ”nähdä”. ”Näytellä” on esiintynyt suomen kirjakielessä jo Agricolasta alkaen mutta merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Teatteritermiksi sana ”näytellä” on ottanut Pietari Hannikainen 1845 ja johtanut sanan ”näytös”. Paria vuotta myöhemmin sen johdoksen ”näytelmä” ovat ottaneet käyttöön August Ahlqvist ja Antero Varelius. Aikaisemmin sanaa on käytetty merkityksessä ’ilmiö’ ja ’taulu’.
Teatteritermin kehitys juontuu siis aikaa, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta suomen kieli pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Ajan linjan mukaisesti haluttiin suosia...
