Hei! Laitteelle löytyy monta nimeä. Tässä muutama. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen Punomo-sivuilta löytyy nimi viipsinpuut (http://teeitse.punomo.fi/home/savonlinna/KEHRAYSSIVUT/index.html). Finnassa (Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistojen hakupalvelu), käytetään nimiä kerin- ja vyyhdinpuut (https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kerinpuut%22&type=Subject).
Lienee varatuomari Arvi Salonen, joka
-syntyi 23.7.1906 Laukaassa
-ylioppilas Jyväskylän lyseosta 1926
-oikeustutkinto 12.12.1931
-varatuomari 1936
-Muhoksen nimismies (piiriin kuului myös Utajärvi) 1933-1944
-Oulun läänin ylimääräinen apulaispoliisitarkastaja 1944
-Korpilahden nimismies (piiriin kuuluivat myös Muurame ja Säynätsalo) 1945-1955
-Vaasan läänin poliisitarkastaja 1955-1957
-Uudenmaan läänin poliisitarkastaja 1957-1960
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninkamreeri 1960-1962
-Uudenmaan lääninhallituksen lääninneuvos ja kansliapäällikkö 1962-1971
-Uudenmaan läänin vt. maaherra 1964 (5 kk) ja 1966 (1 1/2 kk)
-sotilasarvo kapteeni 1942
-kuollut 13.12.1984
-kirjoituksia mm. Suomen poliisilehdessä, Poliisimiehessä ja eri sanomalehdissä...
Viola-tietokannan mukaan tästä venäläisestä kansanlaulusta "Beloi akatsii grozdja dušistyje" on tehty ainakin kaksi eri sanoitusta. Selvästi yleisempi on Martti Wuoren (1858-1934) suomennos "Valkoakaasiat" (Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset). Säveltäjä ja sanoittaja Usko Kemppi on tehnyt salanimellä U. Kalanti myös version "Tuomien kukkiessa" (Taas alla tuomien). Tämä suomennos on ilmeisesti syntynyt vasta 1940-luvulla.
En löytänyt yhtään viitettä, joka olisi maininnut suomenkielisen tekstin tekijäksi R. R. Ryynäsen. Tähän hätään en myöskään pystynyt saamaan käsiini tuota kokoelmaa "Köyhälistön laulukirja", eikä sen sisältöä ole missään tietokannassa avattu edes sen vertaa, että näkisi, millä nimellä laulu kokoelmassa on. Oma...
Voimme hankkia lehtiartikkelista paperijäljenteen kaukopalvelumme kautta. Artikkelikopio tulee maksamaan hinnastomme mukaisesti muutaman euron.
Täyttäkää siis jäljennepyyntö kaukolainapyyntölomakkeelle sivulla http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat ja lähettäkää se.
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Kysy siis tästä mahdollisuudesta Luulajan kirjastosta. Luulajan kirjastosta voidaan lähettää kaukolainapyyntö meille Suomeen, jos kirjaa ei löydä omalta alueelta. Todennäköisesti on niin, että jos kirja oman alueen kokoelmista löytyy, mutta se on lainassa, pyyntöä ei tehdä, vaan asiakas jää odottelemaan lainasta palaavia kirjoja.
Kirja on ollut Suomessa varauslistojen kärjessä ilmestymisestään asti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kirjasta on vielä tälläkin hetkellä 764 varausta, joten vaikka kirjoja kokoelmissa on paljon, kirjan saaminen varaamalla vie kauan.
Sekä Tornion että Kemin kirjastoista kirja on tällä hetkellä lainassa. Varauksia ei kuitenkaan ole. Lainataksesi...
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
Ylen tietopalvelusta kerrottiin, että syntymäsi hetkellä on tosiaan radiossa lähetetty aamuhartaus. Ylen arkistossa ei kuitenkaan valitettavasti ole tallella tätä ohjelmaa, eikä tietoa sen sisällöstä.
1960-luvun ohjelmista vain harva on arkistoitu. Nauhamateriaali oli kallista, ja nauhoja käytettiin uudelleen uusiin ohjelmiin.
Olisiko mahdollista, että muistatte tunnuslukunne väärin? Tunnusluvun voi vaihtaa seuraavalla kirjastokäynnillä. Samalla voidaan testata jos kyseessä on joku muu tekninen häiriö. Kirjastokorttinne tiedot näyttävät olevan kunnossa.
Kiitos kysymyksestä.
Kirjat voisivat olla Aikojen takaa 1: Suomen historian lukukirja ja Aikojen takaa 2: Yleisen historian lukukirja. Kirjat ovat 90-luvulta ja sisältää mm yksittäisten ihmisten tarinoita. Suomen historian lukukirjassa on tarina perunan Suomeen tulosta Pommerin sodasta, joulu Raaseporin linnassa.
Miltä vaikuttaa, onkohan nämä kaipaamasi kirjat?
Kyseessä lienee laulu nimeltä Tukkijätkä Santeri, joka alkaa sanoilla:
"Oli tukkijätkä Lapissa, Santeri nimeltään, ei ollut käynyt Helsingissä koskaan eläissään."
Laulu löytyy nuottivihosta Meksikon pikajuna : sekä 13 muuta ratkiriemullista kuplettia. Tekijätietoja ei valitettavasti löytynyt - nuottijulkaisun alkuun on tosin tekijäksi merkitty Reino Helismaa, jonka esittämä kappale saattaisi siis olla.
Nuotin voi tilata kaukolainaksi mm. Tampereen pääkirjastosta.
Martti Haavion runossa "Hiirulaisen hieno maja oli vanha kenkäraja."
Kyseinen runo löytyy ainakin kirjoista Eläinrunojen kirja, Peukaloputti, Pikku Pegasos ja Pieni Aarreaitta III.
Myös Rodney Peppen kuvakirjassa Hiiriperhe rakentaa talon hiiriperhe tosiaan rakentaa vanhaan ruskeaan kenkään talon.
Runoa ei näillä tiedoin ole löytynyt. Kysymys on ollut myös kirjastonhoitajien keskustelulistalla, eikä kukaan ole vastannut. Otamme yhteyttä jos runo löytyy.
Voit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukopalvelun välityksellä. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjastoon tai jättää sen kirjaston nettisivujen kautta: https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Tältä sivulta löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukolainatilaus asiakkaalle -lomakkeella voit jättää kaukolainatilauksen sähköisesti.
Kyseinen katkelma on tosiaankin suomennos Fredrik Berndtsonin teoksesta Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors vuodelta 1847. Berndtson kuvaa tässä Katajanokkaa. Koko katkelma löytyy teoksen sivuilta 37 -38 ja kuuluu ruotsiksi näin:
"Afskild från staden genom en kanal, öfver hvilken en bro af sten är slagen, ligger längst i öster den så kallade Skatudden. Denna del af staden utgör likasom en liten förstad för sig sjelf; den framlägger i sitt yttre likasom en profkarta af hvad det präktiga Helsingfors för icke alltför långt tillbaka var, oregelbunden, skräpig, vittnande om nöd och förfall, men med allt detta pittoresk och intressant för forskaren."
Teos aukeaa luettavaksi digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www....
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta...
Tässä joitakin kotimaisia nuortenkirjoja, joissa teksti- ja sähköpostiviestit, keskustelupalstat, chattaily tai some-päivitykset ovat osa kerrontaa.
Bagge, Tapani & Hämäläinen, Karo: Julma kuukausi (Tammi, 2002); Marrasblues (Tammi, 2003); Helmi kuukausi (Tammi, 2004); Juhannusblues (Tammi, 2005); Karu kuukausi (Tammi, 2007)
Ellilä, Kirsti: Emma ja Kapteeni Nemo (Karisto, 2004)
Lukkarila, Päivi: Koitetaan kestää, Nanna (Karisto, 2007)
Myllylahti, Laura: Enemmän kuin kymppi (Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 2011)
Mäki, Harri István: Sata makeaa suudelmaa (WSOY, 2001)
Nyman, Stefan: Anna online (Teos ; Söderströms, 2008)
Ojala, Anu: Pommi (Otava, 2014)
Rannela, Terhi: Amsterdam, Anne F. ja minä (Otava, 2011)
Tiainen, Marja-Leena...
Tiedon painosmäärästä saa varmimmin teoksen kustantajalta tai kirjailijalta. Erillistä rekisteriä ei ole. Tekijänoikeuslaissa määritellään, että yksittäisen painoksen suuruus saa olla enintään 2000 kappaletta.
Kysyjä ei valitettavasti täsmennä, minkä elämänalueen sopimusoikeudesta on kyse. Kuten Wikipedian yleisestä sopimusoikeutta koskevasta artikkelista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sopimusoikeus) voi lukea, käsite on varsin laaja ja koskee yhtä hyvin valtioiden kuin yksityishenkilöiden välisiä, yleensä varallisuuteen liittyviä asioita. Tästä näkökulmasta ei ole olemassa yhtä "vapaan sopimusoikeuden" käsitettä, ellei sitä kytketä täsmälliseen sopimuksen lajiin.
Esimerkiksi valtioiden toiminnan tasolla voidaan sanoa, että liittyminen Euroopan unioniin on rajoittanut Suomen valtioelinten sopimusvapautta. Toisaalta täysivaltaisen yksilön oikeutta tehdä sopimuksia toisten täysivaltaisten kansalaisten kanssa ei juurikaan ole rajoitettu, joten jos...
Ë-kirjain, joka on siis diakriittisellä merkillä, tremalla, varustettu e, esiintyy useissa kielissä. Euroopassa sitä käytetään esimerkiksi ranskan, hollannin ja albanian kielissä. Kirjaimellä on hiukan erilainen tehtävä eri kielissä. Yleensä treemalla merkitty kirjain tarkoittaa, että ääntiöllä on oma arvonsa, eikä se tavalliseen tapaan sulaudu toiseen äänteeseen
Mainitsemasi englannin kielen ë voi merkitä e:tä, joka muuten jäisi ääntymättä. Näin tapahtuu juuri esimerkiksi nimessä Brontë. Se voi myös merkitä vokaalien jakautumista eri tavuihin (esim. reëntry).
Ranskan kielessä ë merkitsee sitä, että e lausutaan erikseen edeltävästä vokaalista (Noël=No-el), ei siis diftongina.
http://public.oed.com/how-to-use-the-oed/key-to-pronunciation/...
