Rytmitajua voidaan pitää yhtenä musikaalisuuden osatekijänä. Usein siihen liitetään myös kyky liikkua musiikin rytmin mukaan, mutta ei aina. Esim. tältä sivulta lisätietoa rytmitajusta:
http://www.viiri.net/tanssmus/rytmi.htm
Toisaalta muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. Tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/ylex/uutiset/tutkimus_rytmitaju_ja_kielen_ymmartaminen_li…
Rytmitaju on kuitenkin taito siinä missä muutkin, siinä voi kehittyä ja sitä voi harjoitella.
Tanssikoulu lienee hyvä paikka maksullisesti harjoitella rytmitajua ja tanssitaitoa yleensäkin. Alla myös linkki Sibelius-Akatemian kansanmusiikin etno.net-sivustolle, jolta löytyy kehorytmiharjoituksia, joiden sanotaan...
Stefan Olivierin Moskovan enkeli (Geliebte Genossin) on todellisuuspohjainen dekkari, vakoilutarina, jonka tapahtumat sijoittuvat 1940- ja 1950-lukujen Neuvostoliittoon. Teos ilmestyi Yrjö Varpion saksasta suomentamana ensimmäisen kerran vuonna 1969.
Lisää teoksesta voit lukea Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3059#.WIXbBU00Pcc
Tarja Tapaninen on suomentanut Robert Burnsin runon "O my love is like a red, red rose". Kaj Chydenius on säveltänyt runon ja laulu on kuultavissa Monna Kamun esittämänä äänitteellä Vierelläsi (2005). Runo on saanut suomenkielisen nimen "On rakkaani ruusu punaisin". Sanat ovat äänitteen tekstiliitteessä.
Äänite on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yhtenä syynä pidetään sitä, että naisia on miehiä enemmän kaupungeissa, etenkin Helsingissä ja Turussa, ja miehet taas jäävät naisia useammin kotiseuduilleen pienille paikkakunnille. On vaikea tavata, kun ei olla samalla paikkakunnalla.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/010_v…
Tästä aiheesta on Yle uutisoinut:
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002900798.html
http://yle.fi/uutiset/3-6652781
Joissain artikkeleissa taas on viitattu siihen, että ihmisillä on epärealistiset odotukset,
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/297908-rakkaudelle-liian-kovat-k…
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/239894-suuri-seksitutkimus-tam…
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1090513814001111
Sinkuille löytyy...
Sinkkukirjojen haun epämääräiset tulokset johtuvat asiasanoituksen kehittymisestä.
Tällä hetkellä oikea termi hakea näitä kirjoja on ”sinkut”. Aikaisemmin on käytetty termiä
”yksineläjät” ja ”naimattomuus”. Näitä käytetään osin myös sinkkukirjojen kuvailussa.
Taannehtivaa asiasanoitusta ei aina ole tehty. Eli näilläkin sanoilla kannattaa hakea, vanhemmat kirjat löytyvät siten.
Haku kannattaa Helmetissä tehdä Tarkennetun haun puolella. Ensimmäiselle riville hakusana, esim. sinkut
Ja valikoista voi valita Aineistoksi kirja ja Kokoelmaksi tietokirjat tai kaunokirjat.
Voit mielellään lähettää ehdotuksia kirjoista joista puuttuu asiasana Helmet palautteen kautta, joka löytyy sivuston alalaidasta.
Viola-tietokannan mukaan Jorma Hynninen ei ole koskaan levyttänyt laulua "Kallavesj", joten sellaista levyä ei voi olla ostettavissakaan.
Kysyjän toinen toive koskenee Mormon Tabernacle Choir -nimistä kuoroa, joka on levyttänyt paljon mm. joululauluja. En valitettavasti itse osaa sanoa, mihin englanninkieliseen lauluun ilmaisu "Neitsyt Maria pesee pojan kapaloita" viittaa. Kuoron levyjä ei välttämättä ole helppoa saada Suomesta, mutta nykyaikana voi verkon kautta tilata, siellä tarjontaa kyllä on runsaasti. Jos kysyjän asuinpaikkakunnalla on vielä levykauppa, sieltä kannattaa vierailla ja kysymässä. Helsingissä levykauppa Fuga varmasti auttaa löytämään kysyjän tarkoittaman laulun.
Heikki Poroila
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ mukaan Leena Lehtolaisen kirjoja on käännetty seuraaville kielille:
albania, armenia, englanti, espanja, heprea, hollanti, italia, kiina, kreikka, latvia, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, viro
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Täsmälleen muistamasi mukaista satua emme onnistuneet löytämään. Grimmin sadussa Lumivalko ja Ruusunpuna on kuitenkin samoja aineksia. Mahtaisiko tama olla etsimäsi? Sadussa köyhällä leskellä on kaksi tytärtä Lumivalko ja Ruusunpuna. Siinä on myös karhuksi muutettu prinssi, joka prinssiksi palattuaanl menee naimisiin toisen siskon kanssa, ja hänen veljensä toisen. Esim. satutuokio.fi-sivustolla on sadusta enemmän:
http://www.satutuokio.fi/lumivalko-ja-ruusunpuna
Grimmin satuja on koottu lukuisiin satukirjoihin, ja myös tama satu on monessa niistä.
Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
Välitin kysymyksesi kustannus oy Otavalle. Tuuri kuuluu heidän kirjailijoihinsa. Sieltä vastattiin seuraavaa:
"Antti Tuuri on viime vuonna julkaissut kirjan Tangopojat, joka on nuoren miehen siirtolaistarina 1960-luvulta, kun suuri muutto tyhjensi Suomen maaseudun ja vei Ruotsiin satojatuhansia suomalaisia. Mahtaneeko kysyjä tarkoittaa tuota kirjaa?
Kirjailija Tuuri on kertonut jatkavansa saman aihepiirin parissa myös seuraavissa teoksissa. Tässä linkki Antti Tuurin haastatteluun eiliseltä, jossa hän sivuaa myös tätä aihepiiriä http://areena.yle.fi/1-3927356."
Tarkempaa ilmestymispäivää ei seuraaville osille ole vielä tiedossa. Tuuri on kuitenkin tuottelias kirjailija, joten emme varmasti joudu odottamaan pitkään.
TV:stä todella tuntuu tulevan paljon uusintoja samoista ohjelmista. Toisia ei taas uusita koskaan...
Miksi näin on? Asiaa voisi tiedustella suoraan TV-yhtiöiltä.
Silloin vastaukset olisivat varmasti paikkansapitäviä.
Yle.fi palaute sivustolta löytyy yhteystietoja kysymykselle:
https://palaute.yle.fi/
YLE kertoo ohjelmapolitiikastaan myös sivulla http://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop34827/ohjelmapoliti…
MTV3 palaute löytyy http://www.mtv.fi/yritys-linkin alaosasta kuhdasta Ohjelmat ja nettisivut.
Jesse Jussila on MTV3 Kanavapäällikkö ja Jyrki Huotari Ohjelmapäällikkö,MTV3 Uutiset. He voisivat varmaan vastata parhaiten kysymykseesi.
Nelosen ohjelmavastuulliset löytyvät sivulta http://www.nelonen.fi/yleiset-yhteystiedot
Kokeilin Frank monihakua.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teos löytyy melko monesta kirjastosta ympäri Suomenmaan.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos mikään näistä ei ole lähellä Sinua, voit
käydä lähimmässä kirjastossa kysymässä mahdollisuutta kauko-lainaan.
Kirjan voi myös osataa, jos lähin kirjasto on takusten takana. Esim Adlibris tarjoaa sitä 20€ hintaan.
Hei,
Yle on esittänyt useita Paul Temple -kuunnelmia 50-luvulta alkaen:
"Paul Temple ja Madisonin mysteerio" on esitetty kahdeksanosaisena kuunnelmana loka-marraskuussa vuonna 1953. Tästä kuunnelmasta ei valitettavasti ole äänitaltioita jäljellä.
"Paul Temple ja tapaus Conrad" kuultiin kahdeksanosaisena kuunnelmasarjana 1961. Kukin jakso oli 37-40 minuutin mittainen.
"Paul Temple ja Alexin juttu" kuultiin samoin kahdeksanosaisena sarjana 1968, 33-39 minuutin pituisina jaksoina.
Englanninkielisenä esitetty "Paul Temple and the Lawrence Affair" lähetettiin kouluradion ohjelmistossa kahdeksanosaisena sarjana vuonna 1971, noin puolentunnin mittaisina jaksoina.
"Paul Temple ja Milbournen tapaus" lähetettiin kuusiosaisena kuunnelmana...
Yksi nykykirjallisuudelle tyypillinen piirre on hajanaisuus. Tyylilajejakin on monia. Humppa ja rock eivät taida enää riittää: muita tyylilajeja voisivat olla esimerkiksi blues, punk, jazz, disko, heavy metal ja ooppera, jos musiikkitermejä haluaa käyttää.
Hyviä, mielenkiintoisia ja ei aivan helposti luokiteltavia suomalaisia nykykirjailijoita, ovat omasta mielestäni esimerkiksi Sofi Oksanen, Rosa Liksom, Juha Hurme, Johanna Sinisalo, Pajtim Statovci, Laura Lindstedt, Mikko Rimminen ja Ranya Paasonen. Humppaa he eivät minusta edusta, eivät ehkä rock-osastoakaan, mutta kirjoittavat jokainen omalla, kiinnostavalla tavallaan.
Alla linkkejä muutamille sivuille, joilla suomalaista nykykirjallisuutta myös käsitellään:
http://blogit.image.fi/...
Ellibs-palvelusta on tullut ilmoitus vuodenvaihteen aikana tehtävistä huoltotöistä. Voi olla, että katkoksia ja hidastumista näkyy myös muina kuin alla ilmoitettuina päivinä.
"Ilmoitamme toimenpiteitä varten kaksi huoltoikkunaa: 28.12.-29.12.2016 sekä 4.1.-5.1.2017. Toiseen ajankohdista on tulossa pidempi, myös käyttäjille näkyvä käyttökatko, jonka aikana Ellibs-palvelut eivät ole käytettävissä.
Pahoittelemme asiasta koituvaa harmia!"
Helsingin kaupunginkirjasto ei osta kotoa löytyneitä uusia kirjoja. Ostamme uudet kirjat pääasiassa kilpailutettujen kirjavälittäjien kautta. Vain jos kirjoja ei ole saatavilla niiden kautta, voimme ostaa kirjoja myös muualta.
Lahjoituksia kirjastot sen sijaan voivat kyllä ottaa vastaan, mutta se riippuu siitä, sopiiko kirja kokoelmiin ja voiko sillä arvioida olevan kysyntää kirjastossa. Asiaa kannattaa tiedustella omasta lähikirjastosta.
Tämä laulu löytyy cd-levyltä Perinteiset joululaulut 1912-1954 (Artie Music, 2004). Levyn tekstilipukkeessa on tietoa laulun tekijöistä. Sen on säveltänyt H. Osmo eli Hannes Konno ja sanoittanut Dagmar Parmas.
Valitettavasti Saunalahti ei ole omatoimikirjasto.
Siellä voi asioida vain kirjaston aukioloaikana.
Lähimmät kirjastot ovat Kauklahti (omatoimi) ja Kivenlahti (Enemmän auki)
Voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet kirjastoon.
