Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.
En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan...
Lasten kuvakirjoista löytyy Judy Hindleyn Allu Alligaattori -sarja, mutta sitä on julkaistu vasta 1980-luvulla. Esim. sarjan teoksesta Pal-jon-ko kel-lo? löytyi kansikuva tänään täältä: http://www.tori.fi/paijat-hame/Allu_Alligaattori_Pal_jon_ko_kel_lo__214…. Tämä teos on vielä Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Nimekkeen "*tytöt" perusteella 1970-luvulta löytyy Jean Websterin nuorten kirja "St. Ursula-koulun tytöt", joka kertoo vuosisadanvaihteen sisäoppilaitoksesta. Tytöt eivät ole kuitenkaan mitään pikkutyttöjä. Toinen *tytöt -haulla 1970-luvulta löytynyt on Carolyn Keenen Dana-tytöt sarja, jossa seikkailevat Louise ja Jean Dana. Tytöt ovat kirjassa teini-ikäisiä. "*tytöt" -haulla löytyy paljon erilaisia kirjoja eri...
Veekoo Tirrosen kahvipaahtimosta sekä Heikki Tirrosesta löytyy tietoa esimerkiksi Mikael Anderssonin teoksesta "Kupillinen kahvia?" (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005, s. 54-55) sekä Jorma Sipilän teoksesta "Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007, s. 106-107). Teosten mukaan Heikki Tirronen, joka syntyi Pielisjärvellä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1969 (kuolinpaikkaa ei mainita) tuli kauppakoulun käytyään vuonna 1910 Turkuun töihin. Hän perusti kahvipaahtimon vuonna 1931 jatkamaan Vähittäiskauppiaiden Oy:n paahtimon toimintaa. Paahtimo sijaitsi Turussa osoitteessa Maariankatu 6. Sipilän kirja sisältää myös tietoja Veekoo Tirrosen paahtimossa paahdetun kahvin kilomääristä eri vuosina:...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Sukututkija...
Kehitysvamma-alan verkkopalvelu verneri.net-sivuston mukaan INCL-lasten elinikä on tavallisimmin 5-10 vuotta, ja harva elää yli 12-vuotiaaksi. Muuta tietoa eliniästä ei löytynyt.
http://verneri.net/yleis/incl-ja-ncl-taudit
*
Viipurin musiikkiopiston opiskelijoiden nimiä etsiessäni löytyi seuraavaa tietoa. Viipurin musiikkiopisto on perustettu vuonna 1918 Viipurissa ja se on siirtynyt välirauhan aikana 1940 Lahteen, missä se toimii nykyään nimellä Lahden konservatorio.
Jyväskylän kirjastosta löytyy kaksi teosta, joista löytyy tietoa Viipurin musiikkiopistosta: Toivo Rasilaisen sekä Erkki Pullisen teoksessa: Viipurin musiikkiopisto - Lahden musiikkiopisto (1968)löytyvät vuoden 1918 oppilaat sekä vuosikurssin 1967-1968 oppilaat. Teoksesta Taidetta tulosvastuulla - Lahden konservatorio 90 vuotta - Lahden konservatorion tie Viipurista Lahteen (2008) löytyvät ainoastaan opettajien luettelot. Halutessanne nämä molemmat teokset ovat lainattavissa/seutuvarattavissa...
Mitähän oppilaitosta tässä tarkoitetaan?
Lähinnä kyseessä lienee (nykyinen) Sõjaväe Ühendatud Õppeasutus, joka nykyään sijaitsee Tartossa (Riia 12).
Tallinnassa on Viron itsenäisyydenaikana ollut sotilasoppilaitoksia ainakin seuraavissa osoitteissa:
Tehnika 18: vuosina 1919-1920 ; rakennus alkuaan rautatieläiskoulu
Tondi 51 ja 55: vuosina 1920-1940 ; rakennettu 1910-luvulla Venäjän sotaväen tarpeisiin
Kasetee 61 : vuosina 1992-1998 (Eesti Sisekaitse Akadeemia 1992-1993, Eesti Riigikaitse Akadeemia 1993-1998) ; rakennukset alkuaan neuvostoarmeijan käytössä
https://et.wikipedia.org/wiki/Kaitsev%C3%A4e_%C3%9Chendatud_%C3%95ppeas…
https://et.wikipedia.org/wiki/Tallinna_Transpordikool
https://et.wikipedia.org/wiki/Tondi_kasarmud
https://et....
Mikäli olet lainannut kirjan Helsingistä Helsingin kaupunginkirjaston kortilla, et voi palauttaa sitä Hämeenlinnaan, vaan sinun on toimitettava se itse Helsinkiin.
Kansallisdiskografia Violan mukaan Päivänne-Mieskuoro ja Säynätsalon Sekakuoro ovat julkaisseet vuonna 1975 albumin "Kantaatti" (Posetiivi PPLP1), jolta löytyy myös tama Sibeliuksen sävellys, jonka levyllä esittää Säynätsalon Jousikvartetti. Sibelius teki sävellyksen Säynätsalon tehtaitten 25-vuotisjuhlille 28.12.1922 ja se on omistettu Walter Parviaiselle. Muun ohjelmiston johtaa Vilho Maaniemi. Muita Vilho Maaniemen levytyksiä ei valitettavasti löydy.
Tämä äänite taitaa olla erittäin hankala tapaus löytää, sillä Kansalliskirjastossa ei näytä olevan siitä omaa kappaletta. Yleisradion äänilevystössä levy on, mutta se kuullakseen täytyy asiasta sopia levystön kanssa erikseen ja tulla Pasilaan kuuntelemaan. Lainaksi sitä ei saa.
Levy löytyy...
Suurin osa 1950-luvun menestyssävelmistä Suomessa oli ulkomaista alkuperää. Erityisesti italialaisia iskelmiä käännettiin paljon. Ehkä mummi tarkoittaa juuri näitä?
Warner Music on julkaissut 2012 kuusiosaisen kokoelman iltalialaisia käännösiskelmiä. Tämä sarja löytyy myös Spotifysta. Ensimmäisessä osassa on n. 1940-1950-luvun hittejä ja kakkososassa 1950-60-lukujen hittejä. Luulen, että noissa kahdessa ensimmäisessä olisivat ne mummille kaikkein tutuimmat.
Italialainen ilta 1 – Taivaan sinessä. Esittäjinä mm. Henry Theel, Annikki Tähti, Metro-Tytöt ja Olavi Virta
Italialainen ilta 2 – Hopeinen kuu. Esittäjinä mm. Brita Koivunen, Laila Kinnunen, Ann-Christine, Katri Helena ja Vieno Kekkonen.
En löytänyt mitään Valkealan Sanomista ja tänään ehdin käydä pintapuolisesti Kouvolan Sanomat väliltä 15.11.-6.12 läpi enkä löytänyt tuollaisesta kolarista mitään mainintaa. Ehdin jatkamaan etsintöjä ensiviikolla. Minua tietenkin auttaisi huomattavasti jos pystyisit määrittämään ajankohdan vähän tarkemmin.
Hei,
Kyseessä lienee Jukka Kulomaan väitöskirja "Käpykaartiin? 1941-1944 : sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana" (Helsinki 1995). Väitöskirjassa on tilastoitu mm. karkuruutta sekä palvelusmääräysten laiminlyöntejä kunnittain ja sotilaspiireittäin kenttäoikeuksien arkistojen perusteella.
Kyseessä on Oskar Merikannon laulu "En barnsaga vid brasan", op. 82, nro 3 vuodelta 1914. Karl Asplundin sanat on suomentanut Ilta Koskimies nimellä "Lastentaru takkavalkealla". Aiheesta huolimatta kyseessä ei ole alun perin ollut varsinainen lastenlaulu, vaan yksinlauluksi tehty sävellys.
Laulun nuotit löytyvät monista kokoelmista, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 6 ja kokoelmista "Oskar Merikannon kauneimmat laulut" (Warner 1995), "Kauneimmat yksinlaulut 2" (Fazer 1977) ja "Kootut yksinlaulut 1" (Bells 2009). Näitä löytyy kirjastoista yleensä helposti.
Heikki Poroila
Wikipedian mukaan Rexonan tuotemerkin perusti australialainen farmaseutti jo vuonna 1908. Suomen merkki tuli ensimmäisen kerran vuonna 1952. Vuonna 1953 tuotemerkki siirtyi brittiläis-hollantilaisen Unilever-yhtiön omistukseen ja siitä tuli kansainvälinen tuote. Ehkä tunnetuin Rexona-tuote eli antiperspirantti tuli markkinoilla 1960-luvulle eli sen kanssa ei australialaisilla ollut enää mitään tekemistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rexona
Heikki Poroila
Ikävä kyllä kirjaa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, ilmoitan sinulle.
Ylen Elävän arkiston haastattelusta (Arabisivistys oli satoja vuosia länsimaiden edellä), jossa Jorma Kallenautio ja professori Heikki Palva keskustelevat mm. lääketieteestä ei ainakaan tällaista tietoa löytynyt. Haastattelu on katsottavissa alla olevasta linkistä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/arabisivistys-oli-satoja-vuosia…
Eälvästä arkistosta löytyy myös useita ohjelmia Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita -otsikon alta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/14/muinaisen-assyrian-suurvallan-v…
Valitettavasti emme löytäneet muualtakaan tietoa kysymästäsi lääkäreiden koulutuksen tilapäisestä lakkauttamisesta.
Helsingin Munkkiniemen Munkinseutu-seurasta vastattiin näin:
"Aikoinaan ennen nykyistä Paciuksenkadun siltaa yhdisti meidät Munkkiniemeläiset kapeahko puusilta Meilahteen, mitä käyttivät raitiovaunut. Varsinainen ajotiesilta oli kaiketi lännempänä oleva ”kartanon” silta. Autokannan lisääntyessä silta kävi ahtaaksi ja ilmeisesti kun Munkkiniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin v.1946 tuli ajankohtaiseksi uusia silta nykymuotoonsa. Huoltoaseman, silloinen Gulf, kohdalle rakennettiin melko kapea tilapäinen puinen kävelysilta joka johti siihen Mäkkärin kohdalla olevaan ”saareen”. Saaren rannassa oli muuten vielä 50-luvulla ”Nooakin arkku”, puinen iso veneen runko. Muu alue oli melko höttöä osman käämineen. Uusi nykyinen silta valmistui aivan...
