Teini-sana on kuulunut kirjakieleemme jo Agricolan ajoista lähtien. Alun perin se merkitsi rahan- ja ruoankeruussa kiertänyttä koululaista tai ylioppilasta. Nykyisen merkityksensä ("teini-ikäinen, 13-19-vuotias", "toisella vuosikymmenellään oleva koulunuorison edustaja") se on saanut englannin kielen vaikutuksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Voisi sanoa, että 1800-luvulla teini-ikää ei ollut vielä keksitty; sen aikaisissa oloissa ei vielä ollut käyttöä nykyisin ymmärretyn teini-iän kaltaiselle käsitteelle, eikä kielessämme varsinaisesti ollut sitä merkitsevää sanaakaan (talonpoikaisessa kulttuurissa nuoruus merkitsi lähinnä toisen ihmisen vallan alaisena elämistä). "Nuorisokin" kotiutuu suomen kirjakieleen vasta 1830-luvulla, kun Elias...
Tässä joitakin satukirjoja, jotka voisivat sopia tarkoitukseen.
Bond, Michael: Karhuherra Paddington -kirjat (myös e-kirjana)
Huovi, Hannele: Urpo ja Turpo -kirjat (myös e-kirjana)
Lindgren, Astrid: Vaahteramäen Eemeli -kirjat
Milne, A. A.: Nalle Puh -kirjat
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä, Maukan ja Väykän satukirja
Mot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana suhteellinen tarkoittaa johonkin suhteessa olevaa, verrattavaa tai laskettavaa, relatiivista. Se on absoluuttisen, ehdottoman vastakohta.
"Kaikki on suhteellista" tarkoittaisi siis sitä, että jokin on jotakin riippuen siitä mihin sitä verrataan tai kuinka jotakin mitataan (esim. "terveys on suhteellista") kuin subjektiivista, kokijan näkökulmaa.
Apu-lehti ilmestyi vuosina 1968-72 nimellä Uusi Apu. Kansalliskirjastosta voisi saada kaukolainaksi mikrofilmatut vuosikerrat lehdestä. Hakumahdollisuutta lehden sisällöstä ei ole.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Hei,
Samaa laulua koskien on esitetty kysymys pari vuotta sitten ja silloin vastattiin:
"Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963."
Nuottia kappaleesta ei ilmeisesti ole julkaistu.
Tihtaali tai tiktaali on muunnos sanasta diktaali, joka tarkoittaa pohjaan juntatuista, rautarenkaalla yhteensidotuista paaluista tehtyä alusten kiinnitystukea. Sana on tullut suomalaiseen merenkulun sanastoon ruotsin kielen sanasta 'dykdalb'. Ruotsin kieleen sana puolestaan on tullut ilmeisesti joko hollannin tai saksan kielestä.
http://www.saob.se/artikel/?seek=diktal&pz=2
https://sv.wikipedia.org/wiki/Dykdalb
Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja (WSOY, 2000)
Kaarina Turtian teoksessa Otavan uusi sivistyssanakirja (2005) kerrotaan sanan olevan peräisin saksankielisestä sanasta Gründer, joka tarkoittaa perustajaa. Kielessämme grynderi tarkoittaa itsenäistä talonrakennusalan yrittäjää, joka ostaa tontin, rakentaa ja myy asunnot ns. grynderiyhtiömenettelyn mukaisesti. Kirja mainitsee myös sanaan liittyvän keinottelun sivumakua.
Kirjastot kyllä ottavat vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen yleensä tulevat vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat. Helsingissä Pasilan kirjastossa sijaitseva kirjavarasto saattaa ottaa vastaan myös vanhempia nimekkeitä, mikäli sen kokoelmassa on näistä nimekkeistä huonokuntoisia kappaleita, jotka sitten voidaan korvata lahjoituksina tulleilla parempikuntoisilla.
Monissa kirjastoissa on myös kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi.
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
Kotimaisista numeropalveluista ainakin Fonectan 020202-palvelusta ja Sentraalin 0100100-palvelusta voi tiedustella ulkomaisia yhteystietoja.
Kannattanee käyttää 118 numeropalvelua, jossa palvelee joko Fonectan tai Eniron (Sentraali) asiakaspalvelijat riippuen soittajan operaattorista.
Kyseessä on varmaankin useista blogeista löytyvä Kaunis nainen runo/loru/meemi. Tekijää ei tälle kuitenkaan mistään tunnu löytyvän. Eeva Kilven runokirjoja selailin ja ei ole Kilvenkään tuotantoa. Runoa on jaettu ketjukirjemäisesti blogeissa. Tässä linkki Punaruusut blogiin, mistä runo myös löytyy.
https://punaruusut.vuodatus.net/lue/2010/01/kaunis-nainen
Hyvä lähdeteos viipurilaisista paikannimistä on Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006), joka sisältää katu- ja paikannimihakemiston.
Tässä poimintoja keskusta-alueelta: Havinkatu, Kalevankatu, Karjalankatu, Koivistonkatu, Linnankatu. Linnasaarenkatu, Luostarinkatu, Papulankatu, Pontuksenkatu, Saunalahdentie, Suurkatu, Tikkutehtaankatu, Torkkelinkatu, Valtakatu.
Me ihmisethän emme varisten kaltaisten älykkäiden lintujen kaikkia toimia ymmärrä, mutta omat kokemukseni koirista ja variksista panevat kysymään, mistä päättelet varisten reagoivan juuri kissaan? Itse pidän todennäköisempänä, että ne reagoivat ihmiseen, jolla voi olla jotain maukasta syötävää jaettavana. Olen itse nähnyt monet kerrat, kuinka varis seuraa yhtä ja samaa koiranulkoiluttajaa, koska tämä on muutaman kerran heittänyt koiran makupalan myös varikselle. Muuta ei tarvittu. Varis päättelee, että kun kerran sai, voi saada toistekin.
On toki myös mahdollista, että kissan tapauksessa on myös kysymys potentiaalisen vihollisen vartioinnista. Kaupungissa vapaana liikkuvat kissat ovat uhka varikselle varsinkin pesimisaikana. Varikset...
Seuraavat tiedot löytyvät Heidi Ilona Mustajoen Pro gradu –tutkielmasta ”Kohtalo omissa käsissä Suomen sodissa 1939–1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asema vuosina 1939–1960” (linkki: http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Pro_gradu_Mustajoki.pdf):
Talvisota:
”Myönteinen asenne sotaan oli näkynyt jo joukkojen tunnollisena saapumisena palvelukseen.64 Armeijan liikekannallepano oli aloitettu ylimääräisinä kertausharjoituksina 6.10.1939 ja palvelukseen oli kutsuttu kaikki reserviin kuuluneet alle 60-vuotiaat upseerit ja alle 40-vuotiaat aliupseerit ja miehet.65 Kokonaisuudessaan tämä koski 337 000 miestä.” – s.16
Lähde: Klefström, Kalevi: YH – ylimääräiset harjoitukset. Teoksessa Talvisodan pikkujättiläinen. Toim. Jari...
Pasilan kirjastossa pitäisi olla kyseinen lehti mikrofilmattuna. Sitä voi käydä lukemassa paikan päällä ja siitä voi saada tarvittaessa maksullisia kopioita.
Lehti löytyy myös mikrofilmattuna Suomen kansalliskokoelmasta Helsingin yliopiston kirjastosta.
Löysin aikaisimman levytyksen vuodelta 1971. Pasi ja Pekka ovat levyttäneet "Lookin' out my Back Door":n nimellä "Taakse katsonut en" singlenä Reino Bäckmanin käännöksenä.
Kappale löytyy myös vuodelta 1974 LP-levyltä "Pasi ja Pekka". Uusintajulkaisuna kappale on mukana 2014 ilmestyneellä cd-levyllä, kesto 2 min 24 s. Lyriikkaa en valitettavasti löytänyt mistään.
Tätä García Lorcan Canciones-kokoelman sarjaan Andaluzas sisältyvää Es verdad -runoa ei näyttäisi julkaistun suomeksi. Cancionesta ei kokonaisuudessaan ole suomennettu, eikä Es verdad sisälly kokoelmasta García Lorcan suomennosvalikoimiin päätyneisiin runoihin. Yksittäisiä García Lorcan runojen suomennoksia sisältävistä antologioistakaan en tätä runoa löytänyt.
Hei!
Sopivia kirjailijoita esim:
Aapeli/Simo Puupponen
Minna Canth
Maria Jotuni
Elina Karjalainen
Sirpa Kähkönen
Lisää kirjailijoita löytyy Pohjoissavolaisen kirjallisuuden bibliografiasta:
http://bibliografia.kuopio.fi/
YLEn Elävä arkisto tarjoaa kuvallisen muotikatsauksen 1930-luvulle.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/10/27/1930-luvun-muotia-kaiken-ikaisi…
Lisää suomalaista muotia voisit löytää ajan sanomalehtiä selaamalla.
Myös museoiden kokoelmista voisi löytää ajan muotia.
esim. Muistaja tietokanta:
http://www.muistaja.fi/index.php
