Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttäen hakusanalla brändit kaksi englanninkielistä teosta Dowdy, Clare: Beyond logos : new definitions of corporate identity ja Olins, Wally: On brand : with 55 illustrations. Näiden teosten saatavuustiedot voit tarkistaa tietokannasta. Hakusanalla brändijohtaminen ei Helmetistä löydy viitteitä. Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta ei pystynyt tekemään hakuja juuri hakuhetkellä.
Kotimaisten lehtien viitetietokannasta Aleksista löytyivät seuraavat artikkelithakusanalla brändit: Karjalainen, Toni-Matti, Iittala kahmaisi tutut brändit, Muoto (ISSN 0358-3511)2002 ; 2 ; 30-31 (Designor Thomas Enckellin haastattelu), sekä Konttinen, Hannu,...
Per Myrbergin "Nu ska hela rasket rivas" tunnetaan Ruotsissa nimellä "Trettifyran". Kyseessäoleva laulu on amerikkalaista alkuperää ja lähtöisin Stuart Hamblen'in kynästä. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa "This ole house" Rosemary Clooneyn esittämänä sai vuonna 1955 "Song of the year" maininnan. Näyttää siltä, että laulusta tehtyjen suomennosten lähtökohta on alkuperäisteksti, eikä ruotsalainen käännös. Sauvo Puhtilan eli Saukin sanoitus tähän kappaleeseen esiintyy kuitenkin kahdella nimellä: "Torppavanhus" ja "Seiska". Edellisen on levyttänyt Kipparikvartetti, ja se löytyy CD-kokoelmalta "Muistoissamme". Jälkimmäinen eli "Seiska" löytyy Moog Konttisen CD:ltä "Rock'n'roll vuonna 0". Jotta Saukin sanoitusten "Torppavanhus" ja "Seiska"...
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
Internetissä on kirjastoalan sanastoja, jotka on tarkoitettu lähinnä tiedonhaun opetukseen. Niissä on ainakin osa kirjastoalalla käytetyistä termeistä. Kaksi tällaista listaa löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.piramk.fi/kirjasto/y003/107sanasto.htm
http://www2.amk.fi/mater/kirjasto/sanasto.htm
Englanninkielisiä kirjastoalan sanastoja Internetissä on erittäin paljon, esim. seuraavat:
http://www.abc-clio.com/ODLIS/odlis_A.aspx
http://www.bibliotheks-glossar.de/index1.htm
http://library.uww.edu/guides/tutorial/glossary.html
http://www.library.illinois.edu/learn/basics/glossary.html
Edellä mainitut listat ovat siis yksikielisiä.
Alla olevassa australialaisessa monikielisessä kirjastoalan termien sanastossa on myös suomen kieli...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa on Hämeenlinnan puhelinluettelot 1977 alkaen. Osa puhelinluettelot on merkitty verkkokirjastoon https://www.vanamokirjastot.fi/search?fGenre=puhelinluettelot Myös vuoden 1995 puhelinluettelo löytyy siis meiltä, ja voit pyytää sen käyttöösi pääkirjaston neuvonnasta.
Immi Hellénin runossa Paimenpoika on säkeistö:
Nyt metsä kirkkoni olla saa,
voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!
Mun kirkkoni katto on korkea,
ja ystävä yksi on seurana,
joka muistavi paimenpoikaa.
Kokonaisuudessaan (neljä säkeistöä) se on esimerkiksi Immi Hellénin kokoelmissa
Lapsuuden lauluja ja Punaposki, Kultasuu, jotka löytyvät mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kokoelmista.
Tarkoittanet Fedon A. Lindbergin Syön itseni hoikaksi -kirjaa. Muita vähähiilihydraattisia dieettejä löytyy Robert C. Atkinsin, Antti Heikkilän ja Pertti Pakarisen kirjoista. Uusimpia teoksia aiheesta ovat Rick Gallopin kirja GI-dieetti ja Fredrik Paulunin Verensokeriblues vuodelta 2003.
Mitään selkeää yhtenäistä historiaa kääretortuilla ei ole, vaan eri maissa on eri tyyppisiä kääretorttuja. Amerikassa on jelly roll, briteillä Swiss roll. Ranskassa on biscuit roulé, Espanjassa vaniljakiisselitäytteiset mustalaiskääröt. Kääretortuista voit lukea lisää mm. seuraavasta teoksesta; Willan, Anne: Tammen suuri keittotaito. Teoksen saatavuutta voit katsoa HelMet-aineistotietokannasta. http://www.helmet.fi/
Kääretortun käyttötapa, joka liittyy historiallisiin henkilöihin on Charlotte russe, eli Charlotte venäläiseen tapaan. Tällöin käytetään pyöreää vuokaa, joka vuorataan sokerikakkusormilla, kakkuviipaleilla tai kääretorttuviipaleilla. Itse sisältö on vanukastyyppistä. Tämän kehitti ranskalainen keittiömestari Antonin Carême...
Lucan päivä näyttäisi olevan 18. lokakuuta.
Ks. http://italian.about.com/library/name/blname_luca.htm
http://www.excite.it/almanacco/santodelgiorno/2003/10/18
Näillä sivuilla todetaan, että nimipäiviä kyllä juhlitaan Italiassa, jopa yhtä innokkaasti kuin syntymäpäiviä.
Suoraan kreikkalaisten kirjailijoiden ja suoraan kreikankielestä viime vuosina on käännetty sangen vähän. Ja käännökset ovat lähinnä uskontotieteen alalta sekä filosofiaa, runoja ja muistelmia. Tässä oman listanne lisäksi suoraan kreikan kielestä käännetyt romaanit ja antologiat :
Russu, Nikol : Sano Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri 2000)
Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja (Gummerus 2000)
Antiikin runoutta ja draamaa : suomennoksia (Otava 2002)
Ikivanha : antiikin vitsejä ja sukkeluuksia (tammi 2002)
Ruotsissa elävä ja ruotsiksi kirjoittava Theodor Kallifatides
on kirjoittanut mm. dekkarin nimeltä "Kuudes matkustaja" (Like 2003).
Monen muunkin kreikkalaisen kirjailijan tuotantoa voi olla suomennettu kolmannen...
Vaikuttaa kovasti Leo Tolstoin novellilta Missä on rakkautta, siellä on myös Jumala (Tolstoin tarinoita, Karisto 1979).
Novellissa suutari Martyn Avdeits kestitsee tosin kadunlakaisijaa, köyhää äitiä lapsineen sekä kaupustelijaeukkoa ja pojannulikkaa.
Samasta tarinasta on tehty myös ainakin kaksi lastenkirjaa:
*Holder: Pappa Panovin erikoinen vieras (Kirjaneliö 1979) sekä
*Tolstoi: Suutari Martti (Lasten Keskus 1986).
Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma, vaan hän muokkasi sen ranskalaisesta kansansadusta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta löytyy Knut Cannelinin Ruotsalais - suomalainen sanakirja vuodelta 1904. Kirjan lainattavissa oleva 3. painos on vuodelta 1921. Yhteydenotot kirjavarastoon tapahtuvat aikuisten osaston kautta puh. 09-31085001. Kirjaa ei löydy vielä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi , koska kirjavaraston rekisteröinti aineistotietokantaan on vielä osittain työn alla.
Varsinaisia naruverkon kudontaohjeita en löytänyt, mutta kalaverkon ohjeista saattaisi olla hyötyä soveltaen. Seuraavia kirjoja saa pääkaupunkiseudun kirjastoista (saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta, http://www.helmet.fi/ ):
Pekka Heikkilä: Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus. Pyydysjata 2000
Kalamiehen tietokirja, osa 3. WSOY 1990. S. 378: Verkonkutojan solmuja
Jaakko Tammelin: Verkon paikkaus. Suomen kalastusyhdistys, 1977.
Peräkärryn kuormanpeitteenä käytettävän verkon on luonnollisesti oltava vahvempi kuin kalaverkon. Vahvuuksia on mainittu erään kuormapeitteitä myyvän yrityksen Internet-sivulla:
http://personal.inet.fi/yritys/silverplast/tuotteet.html
Valitettavasti ei ole olemassa mitään listaa Turkuaiheisista lauluista. Kirjastossa voidaan kyllä tehdä haku lauluista, joissa esiintyy sana Turku. Näin löytyy joitakin lauluja.
Tässä aluksi pari Turkuaiheista kokoelmaa:
-Kasari, Olavi: Laula vähä!: Uittamo-Takakirves: lauluja Turusta ja Turkulaisista (Nuotti)
-Kotaviita, Aulis: Aurajoen vanhat lehmukset (LP-levy
Tänä vuonna on juuri ilmestynyt Turkuseuran julkaisema Lauluja Turusta: Turku-aiheinen laulukirja (2003), joka sisältää lauluja nuotteineen.
Tähän kysymykseen ei ihmisymmärrys kykene vastaamaan. Kyseessä on tuntemamme syy-seuraussuhteen ulkopuolinen ,aluton (ja ajaton) ulottuvuus, jota tietämyksemme ei tavoita.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa lasten ja nuorten kirjoja voi varata ilmaiseksi. Verkkokirjastossa Web-Origossa tehdyistä varauksista varausmaksu kirjautuu kuitenkin aina asiakastietoihin. Lasten ja nuorten kirjojen varausmaksuja ei tarvitse kuitenkaan maksaa. Henkilökunta poistaa asiakastiedoista lastenkirjojen varausmaksuja aina kun sellaisia huomataan. Jos sinulle on kuitenkin jäänyt varausmaksuja asiakatietoihisi, voit pyytää kirjastossa käydessäsi virkailijaa poistamaan ne.
Meidän tuntemaamme Robin Hoodia sellaisenaan on tuskin ollut olemassa. Hän on pikemminkin yhdistelmä monesta eri tarinasta. Kronikoitsijoiden tiedot Robin Hoodin elinajasta vaihtelevat. Robin, tai Robert, on yksi yleisimmistä keskiajan Englannin nimistä. Hood on myös yleinen sukunimi, erityisesti Yorkshiressa, mistä useat Robin Hood -tarinat ovat lähtöisin. Robin Hoodiksi on siis tarjolla useita eri kandidaatteja. Robin Hood esiintyy useissa keskiaikaisissa balladeissa, joista varhaisin `A Gest of Robyn Hode` on vuodelta 1320. Ensimmäinen kirjallinen viite on puolestaan vuodelta 1377. Tuntematon käsikirjoitus noin vuodelta 1600 kertoo Robinin syntyneen Locksleyssa Yorkshiressa. 1500-luvun jälkipuoliskolla hänen mainittiin olleen...
