FENNICA-tietokannan mukaan kirjoja tähän mennessä julkaistu suomeksi neljä, suluissa kirjan ensimmäisen suomenkielisen painoksen julkaisuvuosi:
Rhanna - unelmien saari (1997)
Rhanna sodassa (1998)
Rhanna - Rhannan lapset (1999)
Rhanna - Takaisin Rhannaan (2000)
Valtiopäiväasiat ja niiden käsittelyvaiheet löytyvät eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi vuoden 1919 valtiopäivistä lähtien. Klikkaat kohtaa asiat ja asiakirjat ja sen jälkeen valitset asioiden käsittelyvaiheet, jonka jälkeen avautuu Haku kaikista valtiopäiväasioista. Hakulomakkeen kohdassa valtiopäivävuosi on alasvetovalikko, josta voit valita ajankohdan. Valtiopäivävuoden alasvetovalikon vieressä on linkki hakuun vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Valtiopäiväasiakirjat ovat vuodesta 1991 lähtien, täysistuntojen pöytäkirjat vuodesta 1994 lähtien ja päätöspöytäkirjat ja äänestystulokset maaliskuusta 1996 lähtien.
Sakari Virkkusen kirja Ryti:Myrskyajan presidentti on kieltämättä aika paksu
luettava, vaikka siinä onkin kuvia joukossa. Lyhyemmin läydät tietoja tästä
sota-ajan presidentistä esim. teoksista: Kataja, Annamaija: Maan isät.G 1985
ja Suomen tasavallan presidentit. WS 1962. Niissä on molemmissa noin 20 sivua
Rytistä, joukossa myös kuvia, ehkä sinun on helpompi poimia oleelliset asiat
niistä.
Hei!
Vanhoja Kotiliesi-lehden numeroita voinee pyytää kaukolainaksi. Voitte tiedustella asiaa omasta kirjastostanne. 60-luvun vuosikertoja löytyy esim. muutamista maakuntakirjastojen kokoelmista. Kirjastoilla saattaa tosin olla vaihtelevia käytäntöjä kokonaisten numeroiden lainaamisessa. Parhaiten asia selviää, kun pyydätte kirjastossa kirjastonhoitajaa tarkistamaan lehden 60-luvun numeroiden sijainnin Manda-tietokannasta.
Kasteasujen historiaa käsitteleviä artikkeli- ja kirjaviitteitä löytyi myös muista lehdistä. Ohessa vielä muutama viite Kati- ja Aleksi-tietokannoista:
Kati-tietokannasta löytyneet viitteet:
- Kastevaipasta mekkoon : kasteasujen historiaa Suomessa
Hahl, Maija
1987
Koti vol. 49, nro 7-8, s. 8-9, 32
- Dopdräkter på...
Aihe on vaikea, eikä siitä juuri löydy kirjallisuutta.
Lapin maakuntakirjstosta löytyy kaukolainattavaksi seuraava teos: Malkama, Toivo: Koti- ja maataloudellisia käsityöpiirustuksia työselityksineen. Teos on vuodelta 1948 ja siitä löytyy monenlaisten puurekien teko-ohjeita.
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi artikkeliviitettä, jotka käsittelevät rekiä ja vesikelkkoja, mutta kaikissa ei mainita teko-ohjeita:
Pailinna, Antero: Puulelu luo oikean joulutunnelman
Meidän talo 1986 ; 11 ; 28, 32-35
Puuvaunun ja vesikelkan rakennusohjeet
Asiasana Lelut: rakennusohjeet; Puutyöt: kelkat; Leikkikalut: rakennusohjeet
Huhtala, Sami: Rekikoirat rynnivät Suomeen
Erä 1990 ; 1 ; 21-23
Haastateltavana valjakkourheilija Reijo Jääskeläinen
Asiasana...
Kansalliskirjaston Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä ovat luettavissa tällä hetkellä (25.10.2018) kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet. Sanomalehtiä ovat saatavilla myös mikrofilmeinä
Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusalissa (maakuntalehdet vuoteen 1946 lukusalin hyllyssä) sekä Helsingin kaupungin pääkirjastossa Pasilassa, file:///C:/Users/granlni/Downloads/mikrofilmatut%20lehdet%20(1).pdf
Tuglas-seuran Internetsivuilta löytyy Kalev Keskülan artikkeli: Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa. Artikkelissa mainitaan mm. kirjailijat
Jaan Kross, Mati Unt(Syystanssi)ja Gert Helbemäe(Uhrilaiva), joiden kirjoja on suomennettu. Löydät artikkelin osoitteesta http://www.tuglas.fi/artikkelit/artikkelit.html
Voit myös kysyä lisätietoja Baltia-kirjastosta, yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tuglas.fi/Tuglas-seura/baltiakeskus.html
Roma-tietokannasta löytyy useita kirjaviitteitä. Roman osoite on http://www.pori.fi/kirjasto/roma/tietoja.html
Plussa-tietokannasta löydät kirjojen sijaintitiedot. Osoite on http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku
Saippua on rasvahappojen, tavallisesti palmitiini-, steariini- tai öljyhapon natriumsuolojen seos. Se valmistetaan mm. rasvasta ja lipeästä keittämällä. Lisäaineina käytetään mm. hajusteita ja värejä. (Studia tietokeskus, Ry-Ö. 1995)Saippuat liukenevat veteen ja alkoholiin. Vedessä ne muodostavat ns. misellikolloideja. Liuoksen pintajännitys on huomattavasti pienempi kuin veden, mihin suurelta osalta perustuu saippuoiden käyttö kostutus- ja pesuaineena. Ne muuttavat rasvan emulsioksi ja irrottavat lian, joka sitten helposti huuhtoutuu veden mukana. Saippualiuos on neutraali tai lievästi emäksinen. PH on yleensä enintään 10, joskin pesuvaikutus on parhaimmillaan pH:n ollessa 10-12. (Facta 2001, osa 14. 1985)
Saippuan ja shampoon vaikuttavat...
Kaikki sanastot on kerätty Kansalliskirjasto Finto-palveluun, https://finto.fi/fi/. Siellä on myös fiktiivisen aineiston ontologia Kauno, https://finto.fi/kauno/fi/
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
Käytännössä riittää, että takaaja (joka yleensä on lapsen jompi kumpi vanhempi) esittää oman henkilöllisyystodistuksensa ja lapsen Kela-kortin.
Lapselle voidaan tehdä oma kirjastokortti heti kun hänellä on henkilötunnus. Mitään varsinaista ikärajaa ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ole käytössä. Lapsen vanhemmat voivat itse päättää, milloin heidän mielestään on sopiva aika hankkia lapselle kirjastokortti.
Topeliuksen kirjoittama "Kuninkaan sormus" -tarina sisältyy "Välskärin kertomuksia" -teossarjaan, josta on myös lyhennettyjä laitoksia. (Sarjoissa teksti on yleensä lyhentämättömänä, yksiosasisissa teoksissa lyhennettynä)
Myös ruotsinkielisestä teoksesta "Fältskärns berättelser" on ilmestynyt hyvä lyhennetty laitos Niloe-biblioteketin "Blå serien" -sarjassa.
Sarjakuvapuolelta mainittakoon Kari Suomalaisen tekemä, Välskärin kertomuksia vapaasti mukaileva "Välskärin kertomuksia" -sarjakuvakirjanen.
Jay Anson on julkaissut englanninkielisen kirjan The Amityville Horror, josta on tehty myös elokuva.
Kirjaa ei ole suomennettu, eikä muutakaan Ansonin kirjoittamaa löydy suomenkielellä. Englanninkielellä kirja on Kuopion kaupunginkirjastossa. Elokuvaa ei ole ainakaan kirjastoissa saatavilla.
Turmiolan Tommi niminen alkoholin kiroista kertova vihkonen ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1858.
Teosta suunnitteli toimikunta, jossa oli jäsenenä Suomen 1800-luvun johtavia kulttuurivaikuttajia.
Kirjoittajaa ei tiedetä. Kuvat piirsi Alexandra Frosterus-Såltin. Esikuvana on ehkä ollut englantilaisen George Cruickshankin vihkoset The Bottle ja Drunkard´s children.
Uudempia versioita ovat Turmiolan Tommin elämäkerta:kuvilla selitetty. Seinäjoen sarjakuvaseura.1983.
Kairimo, Jorma: Turmiolan Tommi: draamallinen sarjakuva. 1991. TTT-Kellariteatteri.1991.
Kuvia Turmiolan Tommin elämästä löytyy myös mm. osoitteista
http://www.stakes.fi/neuvoa-antavat/tapahtumat/T_Tkuvakooste.htm
http://www.raitis.fi/materiaalia/ohjelmia.shtml
Suomen kansan...
Wilhelm Busch (1832-1908) oli saksalainen pilapiirtäjä, runoilija ja taidemaalari. Max ja Morits on hänen kuuluisin kuvakirjansa (ilm. saksaksi 1865, suomeksi ensimmäisen kerran 1918).
Wilhelm Buschista löytyy tietoa saksaksi useista kirjoista ja internetissä on lukuisia viitteitä.
Suomeksi löysin tietoa seuraavista kirjoista: Spectrum - ja Tiedon värikäs maailma - tietosanakirjoista; Henrikson: Suuri tarukirja (Max ja Moritz -kohdalta), Kaukoranta: Sarjakuvat, Kuivasmäki: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä ja Lappalainen: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Pääkirjastossa on mahdollisuus lukea Helsingin Sanomien ja useiden muidenkin sanomalehtien vanhoja numeroita mikrofilmeiltä. Mikrofilmeistä voi ottaa kopioita, mk 5,-/kpl.
Finlex.fi sisältää ajantasaisen Suomen säädöskokoelman. Se on avoimesti verkossa käytettävissä, joten sitä voi käyttää missä vaan, myös kirjastossa.
(Vastausta päivitetty 20.7.2023.)
Kysymykseesi on erittäin vaikea vastata! Muumi -kirjoista on vuosikymmenten kuluessa otettu valtavat määrät uusia painoksia ja Muumi -buumeja on ollut tasaisin väliajoin. Emme muista, että missään lähteessä olisi nostettu mitään tiettyä teosta ylitse muiden. Ilmeisesti et itsekään ole löytänyt lukemistasi lähteistä vastausta tähän hankalaan kysymykseen.
Marja Ikäläinen
Lahden kaupunginkirjasto
Lasten- ja nuortenosasto
