Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjasssa on selvitelty nimien alkuperää. Tulppo-nimen juuret ovat 1600-luvun Pohjois-Pohjanmaalla. Jokitulppo-nimestä on maininta vuodelta 1687. Tulppo-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Pentikäinen-nimi esiintyy jo 1500-luvulla. Se on yhdistettävissä Pentti-nimeen, joka pohjautuu nimeen Benedictus. Sukunimet-kirjaa voi lainata kirjastoista.
Kirjaudu ensin tunnuksillasi sisään palveluun harmaasta palkista, ylhäältä oikealta. Kirjautuneena voit uusia lainasi, jotka saat näkyviin klikkaamalla oikeasta laidasta, mustasta palkista kohtaa, jossa lukee omat sivut / lainojen uusinta.
Tarkempia ohjeita uusintaan sivulla:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/b4479a05-5219-4c03-a957-c02…
Mikäli et ole vielä luonut tunnuksia uuteen verkkokirjastoon, ohjeet löytyvät sivulta:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/e47e062d-3a23-4c95-8093-8f4…
Myös vanhaa verkkokirjastoa voi vielä käyttää, osoite:
http://www.lahdenseudunkirjastot.fi/lahti/
Tällöin kirjaudutaan kohdasta omat tiedot vanhoilla tunnuksilla. Kirjautuneena voit uusia lainasi.
Lainaa EI voi uusia jos:
- siitä on...
Internetin sivuilta ei näytä löytyvän suomenkielistä nimeä kyseiselle hahmolle. Myöskään Kotkan pääkirjastossa paikalla olleissa DC Comicsin suomenkielisistä teoksissa ei ainakaan nopealla silmäyksellä esiintynyt Shrapnelia tai sen näköistä hahmoa. Hakemalla sanalla dc comics suomenkielisiä teoksia Kymenlaakson kirjastojen tietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta saa kyllä listan suomenkielisistä dc comicsin sarjakuvista, mutta listan tietojen perusteella ei voi sanoa, esiintyykö Shrapnel tai sen näköinen suomenkielinen hahmo teoksissa. Sen kuitenkin voi sanoa, että listan teosten nimissä ei ole sellaista nimeä, joka voisi olla suora käännös shrapnel-sanasta.
Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si…
Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Viisi eniten muutettua kuntaa ovat järjestyksessä: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio.
Suurimpia muuttotappiokuntia ovat Salo, Kerava, Vantaa, kajaani ja Kemi.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen tietokantataulukoista edeten tilastokeskus.fi > Tilastot > Väestö > Muuttoliike > Taulukot
Tietokantataulukot: Veloituksettomat PX-Web taulukot
https://www.stat.fi/tietokantataulukot?topic=vae&statistic=muutl
Tilastot ovat taulukossa "Kuntien välinen muuttoliike...". Valitse osataulukko jälkimmäisestä taulukosta. Valitse alueista jokainen kunta maalaamalla listaa alaspäin, ota vuosi 2012, muuton suunnasta valitse kuntien välinen nettomuutto, sukupuolesta sukupuolet yhteensä ja iästä ikäluokat yhteensä ja paina jatka. Taulukon...
Kappale nimeltä Tiellä Emmauksen, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Jaakko Löytty, sisältyy CD-levyyn Wähäväkisten juhlaveisuu (1999). Sanat ovat CD:n tekstiliitteessä. Wähäväkisten juhlaveisuu –levyä kuvaillaan luettelointitiedoissa ”teemajumalanpalvelukseksi tai messukokonaisuudeksi”. Onkohan kyse tästä kappaleesta? Levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastoista :
http://luettelo.helmet.fi/record=b1382826~S9*fin
Kyseessä voisi olla myös Ylösnousemusballadi, jonka sanoissa on kohta ” … Emmauksen taloissa riemu on suuri, kuolleista noussut Jeesus on juuri…”. Laulun on säveltänyt Heikki Laitinen ja sanoittanut Mikko Heikka. Laulu tunnetaan myös nimellä Aurinko painautuu meren syliin. Löytyy nuottijulkaisusta Nuoren seurakunnan veisuja...
Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.
Viola-tietokannasta en löytänyt yhtään Hilkka-nimisen valssin nuottia, mutta äänitteenä löytyi kahden säveltäjän tuonniminen valssi:
(1) Kaj Pahlman: Hilkka (levytetty 1960, tämä on soitinsävellys)
(2) Viljo Marttila: Hilkka (Ulla Ylisen sanat, levyttänyt Mauno Lampimäki vuonna 1987)
Unto Monosen sävellysten joukosta en löytänyt oikein mitään Hilkka-aiheista laulua.
On myös vaikea arvata, millä muulla nimellä voisi kulkea valssi, jossa Hilkasta puhutaan. Yritin etsiä Hilkan eri taivutusmuodoilla, mutta ei tärpännyt. Yhden sanan perusteella etsiminen on aina hankalaa, alkusanojen tai kertosäkeen muistaminen voisi auttaa. Hilkka-sanalla voidaan viitata tytönnimen lisäksi myös päähineeseen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Päijännettä pohjoiseen –vesireittiä pitkin pääsee lähes neljänsadan kilometrin matkan Pielavedeltä Jyväskylän kautta Lahteen. Tietoa tästä reitistä:
http://www.paijannettapohjoiseen.com/dynamic/1/2.html
Lahdesta Helsinkiin pääsee ainakin Porvoon kautta. Porvoonjoen melontareitti kulkee Lahdesta Porvoon vanhaan kaupunkiin. Porvoosta pääsee Helsinkiin meritse. Tässä tietoa reitistä:
http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/porvoonjoki/
ePress-palvelun sähköisiä sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston tietokoneilla. ePress-palvelun lehtikokoelmassa on yli 100 kotimaista paikallis‑ ja maakuntalehteä, jotka ovat palvelussa heti niiden ilmestyttyä painosta. Lehdistä on tietokannassa kolmen kuukauden numerot. Kaikki palvelun lehdet ovat painettujen lehtien näköisversioita sisältäen artikkelien lisäksi ilmoitukset, sarjakuvat ja mainokset. Palvelua voi käyttää samanaikaisesti viisi käyttäjää. Lahden kaupunginkirjastossa lehti on hankittu asiakkaiden käytettäväksi kirjaston tietokoneilta, mutta palvelutarjoajalta voi varmaankin tiedustella myyvätkö he palvelua myös yksityiskäyttäjille. Yhteydenotot ja tiedustelut epress@lminfo.fi
Sen sijaan PressDisplay-palvelun sähköisiä...
Runokokoelmista Runo on vapaa, Suomen runotar 1 ja 2, Runojen kirja sekä Pää tallella; runoja ikääntyville löysin esim. seuraavia runoja: Dan Andersson: Koti-ikävä, Kaija Pakkanen: Lapsuuden muistot, Tommy Tabermannin runo Suomi minut synnytti runokokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa, Lauri Pohjanpää Lapsuuden maa, Einari Vuorela: Käynti mummon luona, Mika Waltari: Pikkuveli, V.A.Koskenniemi: Koulutie, Sakari Topelius: Laps Suomen, Eeva Kilpi: Elämän evakkona, Arvo Turtiainen: Minä paljasjalkainen, Kaarlo Sarkia: Velka elämälle, Heli Laaksonen: Pulu uis . Kollegat ja lukijamme keksivät varmaan lisää aiheeseen liittyviä runoja.
Lauluista tulee mieleen Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Veikko Lavin ja Juha Vainion laulut
http://...
Emme ole löytäneet nöösi-sanan alkuperästä mitään tietoa. Arvelusi siitä, että se juontaisi juurensa englannin newsie-sanasta kuulostaa kyllä hyvin järkeenkäyvältä. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskuksesta http://www.kotus.fi/ .
Suomenkielisiä esim.
Vehviläinen, Olli-Pekka
Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto 1933-1934 : Hitlerin valtaantulosta Baltian pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen raukeamiseen. - WSOY, 1966
Assarsson, Vilhelm
Stalinin varjossa. - WSOY, 1963
Myllyniemi, Seppo
Baltian kriisi 1938-1941. - Otava, 1977
Hyytiä, Osmo
Viron kohtalontie 1933.. 1939.. 1940. - Yliopistopaino, 1992
Allard, Sven
Stalin ja Hitler : tutkielma Neuvostoliiton ulkopolitiikasta vuosina 1930-1941. - WSOY, 1972
Virkkunen, Veli
Stalinin urut : Amerikan sota-apu Neuvostoliitolle. - Alea-kirja, 1983
Werth, Alexander
Venäjä sodassa 1941-45 1-2. - Kirjayhtymä, 1966
Taylor, A. J. P.
Toisen maailmansodan synty. - Kirjayhtymä, 1962
Gardner, Brian
Toisen maailmansodan...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Bal-sukunimi on tai on ollut alle 40 henkilöllä. Nimien lukumäärät löytyvät henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomalaisissa sukunimihakemistoissa nimeä ei ole. Bal on sukunimenä varsin monissa maissa: ilmeisesti ainakin Afganistanissa, Turkissa, Intiassa, Ranskassa ja Hollannissa:
http://www.houseofnames.com/Bal-history?A=54323-292
http://en.wikipedia.org/wiki/Bal
Nimen perusteella ei siis voi suoraan päätellä, mistä jonkun nimen haltijan nimi on peräisin. Sukututkimuksen avulla voi toivon mukaan selvittää, mistä maasta nimi on Suomeen tullut.
Suomessa tuotteiden hinnoittelu on vapaata, joten kauppiaat voivat päättää hinnoista itse. 9- tai 99-loppuisilla hinnoilla pyritään todennäköisesti vaikuttamaan ostopäätöksiin herättämällä mielikuva edullisemmasta hinnasta.
Täysin merkityksetön tällainen hinta ei kuitenkaan ole. Maksettaessa hinta pyöristetään lähimpään viiteen senttiin, mutta pyöristäminen tehdään vasta loppusummasta. Mikäli siis ostaa useampia tuotteita, loppusumma on alempi. Esimerkiksi viidestä tasan viiden euron tuotteesta tulee summaksi 25 euroa, kun taas viisi kappaletta 4,99 maksavaa tuotetta tekee yhteensä 24,95.
Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000890?search[type]=pika&s…
Kilpailu- ja kuluttajavirasto...
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa kerrotaan Sinikka nimestä seuraavaa:
- Sinikka-nimen kantana on värin nimitys sini, josta Eino Leino muodosti erittäin aidolta kuulostavan etunimen Lallin viehättävälle tyttärelle näytelmässä Lalli (1907). Säveltäjä Toivo Kuula sai nimenomaan tästä näytelmästä nimen tyttärelleen Sinikka Kuula-Marttiselle (s. 1917). ...
