Helmet-kirjastoista Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Helsingin Kallio, Kirjasto 10, Pukinmäki ja Pitäjänmäki ovat luopuneet varausmaksuista siirryttyään varausten itsepalvelunoutoon. Muistakin Helsingin kirjastoista maksu poistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Eli mitään maksuja ei jäänyt rästiin.
Kyseisen kappaleen nuotit löytyvät Viola-tietokannan mukaan teoksista ”Sävellyksiä ja sanoituksia. 1: Alla etelän taivaan” (Two Stars-music, c1983) ja ”Jokamiehen humppatanssit” (J.V.I. Kustannus , 1978).
Missään ei ole määritelty että arkunkantajan pitäisi olla mies. Asia on omaisten päätettävissä. Nettipalstoilla kysytään silloin tällöin seurakunnilta voiko nainen kantaa arkkua hautajaisissa, ks. esim. http://www.rauhantervehdys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00011294
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosa, 2. krs.) on mahdollista lukea vanhoja Turun Sanomia mikrofilmiltä ja ottaa lehdestä kopioita (A4/0,20€) tai tallentaa artikkeli omalle muistitikulle. Voit varata mf-lukulaitteen ja pyytää kyseisen ajankohdan mikrofilmin varastosta käymällä kirjastossa tai soittamalla tieto-osastolle (puh. 02-2620629 tai 02-2620630). Mikrofilmi saapuu varastosta seuraavana arkipäivänä.
Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita.
Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon.
Oletetaan, että kuormaa...
Valitettavasti en ole löytänyt netistä Perry Gahalowoodista kertovia sivuja, jotka eivät liittyisi Dickerin kirjaan vaan kertoisivat samannimisestä oikeasta rikospoliisista. Myöskään Facebook ei tuottanut tulosta.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen esinelainat on tilastoitu. Vuonna 2013 HelMet-kirjastojen esinelainoja oli seuraavasti:
Aikuisten 28 päivän esinelainoja oli 9582 kpl eli 0,1 % lainoista.
Akuisten yhden vuorokauden esinelainoja oli 58572 eli 0,4 % lainoista.
Lasten ja nuorten 28 päivän esinelainoja oli 1656 kpl eli 0,0 % lainoista.
Lasten ja nuorten yhden vuorokauden esinelainoja oli 9381 kpl eli 0,1 % lainoista.
Eri kaupungeilla tai yhteisen järjestelmän omaavilla kaupunkien yhteenliittymillä ja kunnilla on varmasti omat tilastonsa. Koko Suomen yhteisiä tilastoja esinelainoista ei löytynyt.
En ehtinyt tuon ajan lehtiä tutkimaan, mutta kyllä netin lähteiden perusteella yhtye kävi 30.11.1984 heittämässä keikan Husulan Casinolla. Tämän linkin http://www.uriah-heep.com/newa/gigs1984c.php takana olevan keikkalistan mukaan yhtye esiintyi seuraavana päivänä Köyliöllä ja vasta sitten Helsingissä, joten Husula ei ollut ainoa pieni paikkakunta kiertueella. Heinäkuussa Uriah Heep keikkaili äskeisen lähteen mukaan kolmella paikkakunnalla Suomessa: Aulava, Mikkeli (Rapu & muikkufestivaali) ja Oulu (Kuusrock).
On myös mahdollista, että nämä marraskuun keikat eivät koskaan toteutuneetkaan. Suomalainen bändin sivusto http://www.uriah-heep.fi/ ei nimittäin näitä kahta marraskuun keikkaa mainitse. Varmuus löytyy vain, kun joku on ollut...
Anteeksi että olet saanut odottaa vastausta. Emme valitettavasti ole löytäneet runoa mistään Eino Leinon runokokoelmasta.
Olemme saaneet useammalta lukijalta viestiä, että runo on Suojärveltä lähtöisin olevan Nelli Parppein käsialaa. Parppei on julkaissut runoja omakustanneteoksessaan Mietteitä ja muisteluksia (1990). Sitä löytyy muutamasta kirjastosta, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Parppei%2C+Nelli&type=AllFields. Parppeista ja runosta on artikkeli Karjalainen-lehdessä 2012-03-05, s.12. Sanomalehti Karjalaisen vanhoja numeroita voi tutkia pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastossa. Runo on artikkelin viitetietojen mukaan julkaistu myös Nelli Parppein kuolinilmoituksessa, mutta sitäkään lehteä en täältä käsin pysty tarkistamaan...
Play on uusi radiokanava, joka soittaa 9-14-vuotiaille suunnattua hittimusiikkia. Kanava on aloittanut toimintansa toukokuussa 2014. Tietoa näistä linkeistä:
http://www.voice.fi/musiikki/suomeen-uusi-radiokanava-keulakuvaksi-joko…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Play_%28radiokanava%29
Laulettu kappale ei valitettavasti selvinnyt. Play radion Facebook-sivuilla kerrotaan, että kanavan soittolista löytyy myös Spotifystä:
https://fi-fi.facebook.com/playradiosuomi
Turun Markulantien nimi vahvistettiin vuonna 1946.
Nimi juontaa juurensa paikalliseen talonnimeen.
Markula on tavallinen länsisuomalainen talonnimi, joka on lähtöisin isännän etunimestä.
Turun kaavanimistön hyvin tavallinen nimiaihe on alueen talojen entinen isäntäväki.
Lähteet:
Turun kaupungin nimistöhakupalvelu
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…
Levo, Tuula: Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)
Kaikista Yleisradion esittämän Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan jaksoista ei ole tehty tallennetta. Valitettavasti etsimäsi 32. jakso Anteeksi maalaisuuteni kuuluu juuri näihin.
Alla olevasta listasta näet, mistä Knallin ja sateenvarjon osista on tehty tallenne.
Lähteet.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Knallin_ja_sateenvarjon_jaksoista
http://fi.wikipedia.org/wiki/Knalli_ja_sateenvarjo
Tällaisen tiedon saimme Suomen Rautatiemuseosta: Veturi numeroltaan 843 on Tk3 sarjaa, valmistettu vuonna 1929 ja hylätty 1965. Onnettomuusluettelossamme (ei täydellinen) se ei ole ollut onnettomuuksissa.
Tämän veturin "sukulainen" nro 845, oli osallisena Jyväskylän ratapihalla 12.12.1965 sattuneessa törmäyksessä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.
Ensimmäinen katkelma on Lauri Pohjanpään runosta Käräjillä. Runo sisältyy kokonaisuudessaan useisiin Pohjanpään runojen kokoelmiin. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Pohjanpää: Valitut runot, Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 2002, Pohjanpää: Metsän satuja.
Toinen katkelma on Jean de La Fontainen eläinrunosta Susi ja kurki. Runon on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon voi lukea esimerkiksi teoksesta La Fontaine: Eläintarinoita (1992).
Sekä Pohjanpään runo lyhennettynä että La Fontainen eläinruno Susi ja kurki sisältyvät 1955 julkaistuun kansakoulun lukukirjaan Viides lukukirjani. Tekijät ovat Inkeri Laurinen ja Antero Valtasaari.
Saatte runot sähköpostiinne.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää: Valitut runot (...
William Wordsworthin runon "Lines written in early spring" eli "Säkeitä varhain keväällä" on suomentanut Aale Tynni ja se sisältyy Wordsworthin runojen suomennoskokoelmaan vuodelta 1949. Sähköisessä muodossa runoa ei ole suomeksi luettavissa, mutta saat suomennoksen sähköpostiisi.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/9622/9622-h/9622-h.htm
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Wordsworth, William: Runoja. (Runot valinnut ja esipuheen kirjoittanut Tellervo Tapionlinna ; suomentaneet Aale Tynni, Yrjö Jylhä ja Lauri Viljanen, WSOY, 1949).
Ylen ja Kavin arkistoista ei löytynyt tähän kysymykseen vastausta. Maalaistalosta ja puukotuksesta tulee väistämättä mieleen Ihmiset suviyössä -elokuva, vaikka siinähän puukottaja oli nuori mies (Nokia) eikä puukotettu. Ohjelmien esitystietoja ei löydy netistä, niitä pystyy selaamaan mikrofilmatuista tai arkistoiduista lehdistä kirjastoissa paikan päällä. Esim. Kansalliskirjastossa on mikrofilmattuja lehtiä, samoin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa.
Televisiosarjoista löytyy jonkin verran tietoa Ylen Muistikuvaputki-sivustolta, http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/index.htm
sekä Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Televisiosarjat .
Elokuvista löytyy tietoa Elonetistä
http://www....
Äidinkieltä on mahdoton unohtaa vuodessa, joten mikä tahansa suomenkielinen kirja tai äänikirja käy kielen elvyttämiseen.
Mauri Kunnaksen kirjat viihdyttävät kaikenikäisiä.
Kristittyjen varsin yksimielisen raamatuntulkinnan mukaan ei ainakaan voi sanoa, että hän olisi eri Jumala. Kristityt pitävät kiinni monoteismista eli yksijumalaisuudesta.
Kaikkien kristillisten kirkkojen yhteinen tunnustus on, että Jumala on kolmiyhteinen. Raamattu ei sisällä tällaista oppia täydelleen muotoiltuna, mutta kyllä monia siihen suuntaan viittaavia kohtia.
Jumaluudessa on yksi olemus ja kolme persoonaa: Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Poika on syntyisin Isästä, kun taas Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta (itäisessä kristikunnassa on tosin opetettu, että Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta.
Oikeaksi tunnustetun opin lausui julki Nikaian tunnustus 300-luvulla:
"Me uskomme---yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan...
Kansalliskirjasto on digitoinut näköispainoksena Mikael Agricolan Uuden testamentin käännöksen (Se wsi testamenti) vuodelta 1548. Alla on linkki sivulle, jolta PDF-muodossa tallennetun tiedoston voi avata.
Kotimaisten kielten keskuksen vanhan kirjasuomen korpuksessa on luettavissa Mikael Agricolan koko kirjallinen tuotanto, myös Uuden testamentin suomennos. Siihen on myös linkki alla.
Lähteet:
http://www.doria.fi/handle/10024/43367
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
