Kysyimme asiaa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan asiantuntijoilta.
Rusakoiden ruokalista riippuu paljon ympäristössä saatavilla olevasta ravinnosta. Mikäli tontilla on nurmialueella apilaa ja voikukkaa, syö rusakko mielellään niitä jättäen koristekasvit rauhaan. Varmaa lajiketta ruukkuihin on vaikea suositella, sillä jos muuta ruokaa ei ole, kelpaa vähän kaikki.
Tässä listaa kukista, jotka useimmiten saavat olla rauhassa. Osa niistä on perennoja, joita voi talvettaa esimerkiksi syksyllä maahan kaivamalla tai viileässä tilassa niukasti kastellen.
Koristetupakka (Nicotiana)
Tähkälaventeli (Lavandula angustipholia) Tämä on talvehtinut Helsingissä ulkona maassa sekä suuressa ruukussa (40x40x70cm)
Tupsulaventeli (Lavandula...
Varmasti monissakin kirjoissa ja lehdissä. Löysin Finna.fi haulla neljätoista kirjaa ja lehteä. Finna
Niistä neljä käsittelee nimenomaan neulanreikäkuvausta.
Lundström, Jan-Erik ; Widenius, Anna-Leena: Kamera uudelleen tarkasteltuna - huomioita neulanreiästä (1991)
Pirilä, Maria; Lomas, Herbert; Krohn, Leena:Aukeavat sormenpäiden silmät (1993)
Renner, Eric: Pinhole photography: rediscovering a historic technique (1995) sekä
Worobiec, Tony ; Spence, Ray: Photo art : in-camera, darkroom, digital, mixed media (2003)
Lisäksi löysin pari netissä luettavissa olevaa opinnäytetyätä aiheesta.
Jenina Törmäsen Neulanreikäkameralla otetusta kuvasta digitaaliseksi vedokseksi (2012) ja Jussi Pekka...
Mitran (Kaislaranta) esittämän laulun Kukka kaipaa valoa sävelsivät Jukka Immonen ja Antti Riihimäki ja sen sanoitti Iisa. Laulu on julkaistu vuonna 2015 sekä cd-singlenä että cd-albumilla Mitra sekä cd-kokoelmalla Iskelmägaala 2016 (kaikki Warner-julkaisuja). Se löytyy myös suoratoistopalveluista Spotify ja Apple Music.
Nuottina laulu on julkaistu kokoelmassa Hits 2015 (F-kustannus).
Nuotin saatavuustiedot Helmet-kirjastoista
Cd-hakutulos Helmet-kirjastoissa
Kansalliskirjaston Finna-hakutulos
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Tammen Suuret maailmanmenestykset -sarjassa vuonna 1969 julkaistu Patricia Selenin Hyvästi Venetsia, hyvästi Franca. Siinä kauniin ja raisun Francan monivaiheiset Venetsian-seikkailut vievät hänet taidemaailmaankin ja kohtaamisiin Tizianin ja Tintoretton kanssa.
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja,...
Kansalliskirjaston Finna-haulla Pättikankaalta löytyy 22 kirjanimekettä. Tässä linkissä ne on järjestetty ilmestymisvuoden mukaan. Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, mutta ei välttämättä omakustanteista ellei tekijä ole toimittanut niitä kirjastolle.
Kirjasampo-sivustolla on mainittu 19 Pättikankaan teosta. Siellä on myös kirjailijan elämäkertatietoja sekä tarkemmat kuvailut teoksista.
"Siivekäs askel ja tappava tahti, / kello ja kierros, - kas siin' oli mahti / voittojes' - mainehen laakeroimain, / korpien kohdusta koottujen voimain."
Nämä ovat säkeitä Reino Hirvisepän (Palmroth) kirjoittamasta Paavo Nurmelle omistetusta runosta 'Hiilimurskan kuningas' (1924). Nurmen 40-vuotispäivänä 13. kesäkuuta 1937 se julkaistiin Helsingin Sanomissa nimellä 'Paavo Nurmelle hänen täyttäessään 40 vuotta 13.6.37'.
Hirvisepän urheiluaiheisten runojen kokoelmassa Ateenasta Roomaan (Gummerus, 1959) alunperin kahdestatoista säkeistöstä koostunut 'Hiilimurskan kuningas' on yhtä säkeistöä lyhyempi. Kirjoittajan käyttämällä nimimerkillä Palle julkaistu runo- ja kuplettikokoelma Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi...
Kyse on saman teoksen eri painoksista. ISBN 978-951-656-502-9 on Kliininen neuropsykologia -teoksen 2015 ilmestynyt painos. https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.436092
ISBN 978-951-656-869-3 on Kliininen neuropsykologia -teoksen vuonna 2019 julkaistu, 3. uudistettu painos. Kustantajan mukaan tämä uudempi teos on kauttaaltaan päivitetty. https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1364401
Valitettavasti en löytänyt kysymäsi runon kirjoittajaa. Etsin runoa muutamista verkkotietokannoista ja kirjaston runohyllystä tuloksetta. Kysyin myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa.
Jatkoetsintään suosittelen osoitetta Makupalat.fi. Sivusto on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden paketti tiedonhakuun. Sieltä löytyy useita tietokantoja asiasanahaulla ”runot”. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=runot
Lahden kaupunginkirjastolla on kattava käännösrunotietokanta, ja runohaun lisäksi sivustolta löytyy laaja listaus runosivustoja ja hakemistoja. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/Links.aspx...
Kieltieteilijät eivät ole pystyneet selvittämään nuotio-sanan alkuperää.
Aiemmin on arveltu, että kyseessä voisi olla venäläinen tai germaaninen laina, mutta kumpaakaan selitystä ei nykyään pidetä uskottavana. Venäjän sana nódja on ilmeisesti lainaa itämerensuomesta. Myöskään germaaniselta puolelta ei ole löytynyt äänteellisesti uskottavaa lähtömuotoa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_palaa
Kyseessä on Tuulia Ahon lastenruno Ujon norsun laulu. Runo sisältyy Tuulia Ahon runokokoelmaan Pilkullisen koiran kesäloma (2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasammon verkkosivuille on koottu tietoa saamelaiskirjallisuudesta. Mukana on saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita, ja palvelussa on monien saamelaiskirjailijoiden tietosivuja. Sivun alaosassa on lisätietolinkkejä saamelaisesta kirjallisuudesta. https://www.kirjasampo.fi/fi/saame
Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja saamelaisalueen kirjastojen saamelaislähteet https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/saame
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/20/niillas-holmbergin-kahdeksan-v…
https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus
Kaltio 3/03: Saamelaiskirjallisuus Suomessa https://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22
Kyseisen kappaleen suuri suosio on nimenomaan "Amelie"-elokuvan ansiota. Fréhel (1891-1951) oli suosittu laulaja Ranskassa erityisesti 1920- ja 1930-luvuilla. Hän esiintyi monissa tuon ajan suosituissa elokuvissa (esim. Pépé le Moko) ja oli haluttu esiintyjä Ranskan estradeilla. Hän oli kuitenkin pahasti alkoholisoitunut ja huumeriippuvainen, mikä pilasi lopulta hänen uransa. Hän vetäytyi addiktioidensa vuoksi pois julkisuudesta viimeisinä vuosinaan, vaikka hänellä olisi ollut esiintyjänä kysyntää myös Ranskan ulkopuolella. "Amelie"-elokuvan kautta hänen laulunsa ovat tavoittaneet jälleen uusia sukupolvia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9hel
"Kielitoimiston sanakirjassa" (Kotus 2006) 'päiväkäsky' määritellään päällikön julkaisemaksi käskyksi, jota käsitellään tavallisesti yleisluonteisia asioita. "Nykysuomen sanakirja" (SKS 1956) tarkentaa, että se on päällikön tarpeen vaatiessa tai määräajoin julkaisema käsky, joka koskee henkilöasioita, tiedotuksia, pysyväismääräyksiä, lomia, yms. hallinnollisia tai sisäpalvelusasioita.
Näistä kahdesta kirjailijasta vain Matti on aito Remes. Ilkka Remes on vain kirjailijanimi; hänen oikea nimensä on Petri Pykälä. Eihän tämä tietenkään välttämättä sitä tarkoita, etteivät Matti ja Petri voisi jotain kautta olla toisilleen sukua - tuskin aivan läheistä kuitenkaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175911478896
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa.
Jos joku lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kunkin maan kansallisen lainsäädännön lisäksi tarvitaan ympäristön ja luonnon käyttöä säätelevää kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi Suomi on osapuolena yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Niistä löytyy tietoa Ympäristöministeriön verkkosivuilta https://ym.fi/kansainvaliset-ymparistosopimukset
Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161026/YO_20…
Luettelo kansainvälisistä ympäristösopimuksista https://fi.regionkosice.com/wiki/List_of_international_environmental_ag…
Helmet-kirjastoissa löytyy mm. oheisen linkin avulla löytyviä kirjoja ja niiden lisäksi vielä varmasti omalla haulla löytyy lisääkin. Toivottavasti näistä on hyötyä etsinnässä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2253140__Syst%C3%A4vy*%20…
Suomen kirjastoista löytyy seuraavan linkin avulla löytyviä kirjoja ja niitä voi kaukolainata, elleivät ne löydy Helmet-kirjastosta. Ehkäpä tästäkin listasta on apua etsiessänne aiheeseen sopivia kirjoja https://finna.fi/Search/Results?lookfor=yst%C3%A4vyys+erot&type=AllFiel…
Esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhan osalta löydät lajilistan täältä https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#83d44cbd Useimmista eläimistä on oma lajisivunsa, jossa mainitaan muiden perustietojen ohessa elinikä.
Kilpikonnat ovat usein pitkäikäisiä ja Korkeasaaren hiilikilpikonnat ovat jo lähes viisikymppisiä. https://www.korkeasaari.fi/elain/hiilikilpikonna/#83d44cbd
Korkeasaaressa on myös papukaijalintuihin kuuluvia sinikurkkuaroja. Ne voivat elää tarhaoloissa jopa 60-vuotiaiksi. Syksyllä 2020 uutisoitiin Korkeasaaren Coco-laiskiaisen kuolemasta 47-vuotiaana. Se oli tuolloin eläintarhan vanhin eläin. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006630894.html
Galápagoksenjättiläiskilpikonna Harriet kuoli...
