Näillä sinänsä hyvillä tuntomerkeillä emme löytäneet täysin varmaa tunnistusta.
Yksi vaihtoehto voisi olla Roger Cormanin vuonna 1964 ohjaama "Mies vahakabinetissa" (alkup. "The Tomb of Ligeia").
Elokuvassa on kuvatun kaltaisia elementtejä, joskaan ei tyhjentävästi.
Elokuva on näytetty MTV3-kanavalla 25.6.1994.
Lisätietoja elokuvasta myös muun muassa IMDB-sivustolta.
On myös mahdollista, että kyseessä voisi olla esimerkiksi jonkin tv-sarjan yksittäinen jakso.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan tai sarjan tarkemmin?
Robin Hobbin fantasiakirjat on suunnattu aikuislukijalle, joten niitä ei kannata antaa luettavaksi kovin nuorelle lukijalle. Hobbin kirjoissa on väkivaltaa ja seksuaalista sisältöä, jotka voivat järkyttää ja pelottaa lasta. Lisäksi kirjojen kerrontatapa tekee niistä haasteellisen lapsilukijalle. Hobbin kirjojen kohdalla kannattaa miettiä lapsen omaa kehitystasoa ennen kirjojen tarjoamista, mutta alaikärajasuositus lienee 15 ikävuoden tienoilla.
Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä.
Slaten artikkelissa vuodelta 2013 kerrotaan, että Coca-Cola on brändinä arvokkaampi ja että perinteinen Coca-Cola on suosituin virvoitusjuoma Yhdysvalloissa. Tämä siitä huolimatta, että sokkotestien mukaan kuluttajat pitävät enemmän Pepsin mausta.
https://slate.com/business/2013/08/pepsi-paradox-why-people-prefer-coke…
Tätä eroa on selitetty tutkimuksissa juuri brändin vaikutuksella. Kuvantamistutkimuksessa Pepsi aktivoi tehokkaammin palkitsemisjärjestelmään kytkeytyviä aivoalueita, mutta aivokuoren toiminta kiihtyi, jos tutkittava tiesi juovansa Coca-Colaa. Brändiin samaistuminen muutti makukokemusta niin että Coca-Colan koettiin maistuvan paremmalta silloinkin, kun tutkittava oli sokkotestissä pitänyt enemmän Pepsin mausta.
https...
Pirkko Muikku-Wernerin fraasisanakirjan Suurella sydämellä ihan sikana (2008) mukaan "voi elämän kevät" on ihmetystä osoittava huudahdus. Esimerkkilauseena on mm. "Voi elämän kevät, en olisi uskonut tätäkään tapahtumaa tässä elämässä todistavani!"
Sanonnan alkuperää en kuitenkaan saanut selvitettyä. Voi olla, että sillä on alun perin päivitelty "elämän keväässä" olevien lasten toilailuja. Se ei kuitenkaan todennäköisesti ole peräisin Pikku Myyltä, vaikkakin hän on sitä käyttänyt. Esimerkiksi Anni Lahtisen romaani Voi elämän kevät! on julkaistu jo vuonna 1981. Monille se kuitenkin on varmasti jäänyt mieleen Muumilaakson tarinoista. Ainakin Parhaat Muumi-sitaatit ja Aamukahvilla -blogien mukaan Myy sanoo sen jaksossa 2 (Taikurin hattu...
Rahojen arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Neljä eri hinta-arviota 2 markan kolikolle vuodelta 1905 ovat:
Kuntoluokka 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 2000 euroa
Kuntoluokka 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 450 euroa
Kuntoluokka 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) 200 euroa
Kuntoluokka 2 (Kulunut, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja, mahd. korroosion jälkiä) 150 euroa
Lähde:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021 : Luettelo arvohintoineen, 2021
Näillä sinänsä hyvillä tuntomerkeillä emme löytäneet täysin varmaa tunnistusta.
Yksi vaihtoehto voisi olla Roger Cormanin vuonna 1960 ohjaama "Vieraana kauhujen talossa" (alkup. "House of Usher").
Elokuvassa on kyseisen kaltaisia kauhuelementtejä sekä naispuolisena päähenkilönä Madeline Usher.
Elokuva on näytetty MTV3-kanavalla 12.6.1994.
Lisätietoja elokuvasta myös muun muassa IMDB-sivustolta.
Kenties joku lukijamme saattaisi tunnistaa elokuvan tarkemmin?
Ontologian (metafysiikan osa-alue) suuria kysymyksiä ovat "mitä on olemassaolo" ja "mitä on olemassa". Jos siis lähdetään tältä pohjalta, voimme aloittaa antiikin filosofeista, kuten Parmenidesta, Herakleitoksesta, Sokrateesta, Platonista ja Aristoteleesta. Ontologiaa käsitteleviä kirjoja voit etsiä kirjastosta hakusanoilla ontologia ja filosofia.
Jos taas etsimme esimerkkejä populaarikulttuurissa esiintyvistä simulaatioista ja virtuaalisista todellisuuksista, G. Peyton Wertenbakerin tarinassa "The Chamber of Life" vuodelta 1929 on virtuaalisen todellisuuden huone. Sen voi lukea Projekti Gutenbergissä. Robert A. Heinleinin tarina "They" (1940) käsittelee miestä, joka uskoo, että universumi on luotu hänen huijaamisekseen. 1950- ja 60-...
Kuluttaja-lehti on luettavissa sekä eMagz-palvelussa että kirjastossa. eMagzissa on 2 vuoden arkisto lehdistä. Lukemiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Kuluttaja-lehti tulee myös useisiin OUTI-kirjastoihin. Uusin lehti on luettavissa vain kirjastossa, mutta vanhempia numeroita voit myös lainata. Varaamalla saat haluamasi lehden lähikirjastoosi.
Linkki ja kirjautumisohjeet eMagziin: https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Kuluttaja-lehden vuosikerta 2022 verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2230559
Solunetistä löytyy tietoa hikirauhasista, https://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/. Sen mukaan ne sijaitsevat syvällä verinahassa tai ihonalaisessa kudoksessa ja avautuvat laskutiehyeellä verinahan ja orvaskeden lävitse ihon pintaan tai karvatuppiin.
Waltarilla ihmisen "ikuisesta janosta" sanoo Mikael Karvajalan kuudennen kirjan ensimmäisessä luvussa Mikael näin:
"Myös uskon, että paljon siitä, mitä ihmiset luulevat noituudeksi, on vain ihmisen ikuista janoa oikotien löytämiseen. Tämän janon olen itsekin tuntenut, mutta enää en usko, että oikotietä on, enkä usko, että noidatkaan ovat sitä löytäneet, ja paras todistus, ettei oikotietä ole, on oma elämäni. Mutta tämä ikuinen jano piilee ihmisen luonnollisessa olemuksessa, kun ajattelemisen himo herää hänessä, eikä se sen tähden mielestäni ole tuomittava ja rangaistava, ei ainakaan niin kauhealla tavalla kuin pyhä kirkko sen tekee. Jos taas joku uskoo löytäneensä oikotien, kuten noidat, niin tämä on vain harhaannusta ja...
Käsikirjoitusvaiheessa otteita teoksesta voi lähettää arvioitavaksi useammallekin taholle. Arviointipalvelu on maksullista ja kullakin palvelulla on oma hinnoittelunsa. Joitakin esimerkkejä käsikirjoituksia arvioivista tahoista ovat Suomen Maakuntakirjailijat ry sekä Nuoren Voiman Liitto.
Myös osa alueellisista kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksistä tarjoaa arvostelupalvelua. Lahden alueella voit olla yhteydessä Salpausselän Kirjailijat ry:n.
Jo julkaistun teoksen arvosteluja tekevät lehdet sekä bloggaajat. Suosittelen yhteydenottoa paikallislehteen, jolta voisi tiedustella olisiko heillä kiinnostusta kirja-arvostelun tekemiseen. Toinen vaihtoehto on lähestyä kirja-aiheisia blogikirjoittajia ja kysyä heiltä, olisivatko he...
Kyseessä on Päivi Ojanperän säveltämä ja sanoittama laulu "Enkeli". Tässä Kaleva-lehden uutinen Konginkankaan muistohartaudesta ja sen ohjelmistosta:
https://www.kaleva.fi/muistohartaus-konginkankaan-uhreille-hiljensi-vae…
Tässä vielä tietoja laulusta Fono.fi -äänitetietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=766a769e-3fe0-4ff5-9c1b-2f00…
Laulu löytyy Helmet-kirjastosta levyltä "On lapsi syntynyt meille" (Sibelius-Lukion kuorot 2015):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2232639?lang=fin
Tšetšeenipäällikkönä ja islamistina tunnettu šeikki Mansur syntyi 2. kesäkuuta vuonna 1762 ja kuoli pietarilaisessa vankilassa 13. huhtikuuta vuonna 1794. Hän johti sotaa Venäjän keisarikuntaa vastaan muttei koskaan saavuttanut heistä lopullista voittoa.
Vastauksessani hyödynsin englanninkielisen Wikipedian artikkelia "Sheikh Mansur", jonka kirjoittaja tai kirjoittajat perustivat tietonsa seuraaviin luotettaviin lähteisiin.
Askerov, Ali (2015). Historical Dictionary of the Chechen Conflict. Rowman & Littlefield. p. 3.
Baddeley, John Frederick (1999). The Russian Conquest of the Caucasus. Curzon Press. p. 49.
Alun perin on ollut tarkoituksena, että Fontanella-kylpylä remontoidaan. Yle on uutisoinut 1.2.2021, että Siilinjärven kunta aikoo uudistaa Fontanella-kylpylän. Remontointi kuitenkin viivästyi ja syksyllä kunta on tiedottanut, että Fontanellan remontti kilpailutetaan talven 2021-22 aikana uudelleen. Myös toisessa kilpailutuksessa tarjoukset ovat kuitenkin ylittäneet kunnan antaman talousraamin, minkä vuoksi remontin rinnalle on noussut vaihtoehtona toiminnan alas ajaminen. Kunta on tiedottanut asiasta 21.3.2022. Asiaa käsitellään valtuuston kokouksessa aikaisintaan toukokuussa, joten enempää tietoa ei tällä hetkellä ole.
Hei,
Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain:
Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982)
Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004)
Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia)
Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65)
Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60)
Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos).
Kertomusperinteen opas (SKS, 1971)
Löysin Yle Areenasta kuunneltavaksi Vahtonen-sarjan, https://areena.yle.fi/audio/1-50956860. Radio- ja televisioarkisto Ritvasta löytyy useita kuunnelmaesitystietoja. Niitä voi selata Ritvassa, https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=vahtonen.
Sallan museosta kerrottiin seuraavaa: Ennen sotaa oli Pohjois-Sallassa, Naruskajoki-varressa kolme erämaataloa. Talot olivat suhteellisen kaukana tosistaan, joten varsinaisesta kylästä ei oikein voinut puhua. Talvisodan syttyessä, yhden talon väki ja toisen talon isäntä siirtyi asumaan lähemmäksi Kotalan kylää, Kuukkumaharjun pohjoispuolelle tukkikämppään. Kuten kirjassakin, tulia pidettiin yöllä ja ulkona liikuttiin mahdollisimman vähän, ettei jäisi jälkiä. Lapsia vannotettiin olemaan hiljaa, sillä harjun eteläpuolella kulki vihollisen varmistusladut.
OECD:n taulukon mukaan suomalaisten keskimääräinen työtuntimäärä vuonna 2020 on ollut 1531, https://data.oecd.org/emp/hours-worked.htm.
Tilastokeskuksen artikkelissa ja taulukossa analysoidaan suomalaisten työtuntimäärää 2018, https://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_003_fi…
En löytänyt erikseen opettajien työtuntimäärästä tietoa. Heidän varsinaista työtuntimäärä onkin vaikea tutkia, koska suurin osa työstä tehdään varsinaisten työtuntien ulkopuolella kurssien ja tuntien suunnittelussa, valmistelussa ja tehtävien, kokeiden ja muiden materiaalien kanssa työskentelyssä. Opettajan työskentelystä ja työtuntien määrästä voisi kysyä OAJ:sta, https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/. OAJ:n sivuilta...
