Voit ottaa yhteyttä oman kuntasi kirjaston kaukopalveluun esim. Helmet.fi Kaukopalvelu ja Kaukopalvelujen yhteystiedot
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, ja sen avulla voit hyödyntää koko kirjastoverkkoa. Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Kaukolainaksi tilataan kirjoja, levyjä, nuotteja, elokuvia ja mikrofilmejä. Lehtien vuosikertoja ei yleensä saa lainaksi, vaan niistä tilataan yksittäisiä artikkelikopioita. Kirjastot eivät kuitenkaan tilaa kaukolainana aineistoa, joka on saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Jos etsimäsi teos on...
Liikkeestä puhutaan nimellä Copenhagen Adduction -harjoite. Sillä ei taida olla parempaa suomenkielistä nimeä. Kyseessä on sivuttainen jalan nosto -harjoite, johon on lisätty myös sivupunnerrus. Vaikuttaa etenkin lonkan lähentäjiin.
Liiketta on tutkittu ja sen on havaittu vähentävän aktiiviurheilijoiden lonkka- ja nivusvammoja. Yleisurheilu.fi, Proakatemia, 10 harjoitusta huonoille lonkille, Terveurheilija.fi
Elohopean käyttö kiellettiin vuonna 2013 allekirjoitetulla Minamatan yleissopimuksella. Elohopeaa sisältävien tuotteiden viennin, tuonnin ja valmistuksen kieltävä sopimus astui voimaan 2020, mutta käytännössä käyttö tuotteissa on loppunut esim. EU:ssa jo tätä aiemmin, ks.:
https://www.eea.europa.eu/fi/articles/elohopea-on-jatkuva-uhka-ymparist….
Ilmaisussa lienee tosiaan kyse jäänteestä, sillä ennen em. sopimusta lämpöä mitattiin laajalti elohopeaa sisältävillä mittareilla. ks: https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6mittari
Hei!
Kansalliskirjasto on digitoinut Vaasa-lehden vuosilta 1902-1939 ja ne ovat vapaasti selattavissa. Täältä löydät: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0789-0745?display=…;
Kansalliskirjastossa on tällä hetkellä työn alla vuosien 1940-1945 lehtien digitointi. En harmi kyllä osaa sanoa kauanko tässä projektissa menee.
Ensimmäinen Talvion suomentama julkaisu nimeltään "Satuja ja seikkailuja" on vuodelta 1905. Oheisesta linkistä löytyvät myös muut hänen suomentamansa H.C. Andersenin sadut:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eauthor_facet%3A%22Talvio%2C+Maila%22&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=Andersen%2C+H.+C.&type=Author
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin taannoin myös käännöksiin liittyvään kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-etsinyt-...
Ainoa tarkempi löytämäni erittely on Yhdysvalloista. United States Geological Surveyn sivustolla on tilastotietoa, kuinka paljon Yhdysvalloissa vuosittain tuotetaan ja kulutetaan murskattua kiveä. Raportiien mukaan esimerkiksi vuonna 2021 Yhdysvalloissa tuotettiin 1 500 miljoonaa tonnia murskattua kiveä. Tilasto ei suoraan kerro, kuinka suuri osa kivestä saatiin murskaamalla kalliota. Arvio käytöstä kertoo, että noin 72 prosenttia tuotannosta meni rakennuskäyttöön ja siellä pääasiassa teiden rakentamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi 16 prosenttia meni betonin ja 8 prosenttia kalkin valmistukseen. Näistä ainakin osa on käytetty kiinteistörakentamiseen.
Kittilän lukion ylioppilaat vuodelta 1973 löytyvät kyseisen vuoden Spes patriae -matrikkelista.
Matrikkeli on luettavissa lukusalikappaleena Kallion ja Pasilan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1099921
Mirka Paukkonen ei nähtävästi ole näytellyt missään Kovaa maata -sarjan jälkeen.
Muita tietoja emme hänestä löytäneet.
Kovaa maata -sarjasta ja sen näyttelijöistä on käyty keskustelua muun muassa Suomi24-sivustolla.
Finna-hakupalvelun kautta löytyy joitakin historiallisia ilmakuvia, kun hakukenttään kirjoittaa sanat Sortavala ja ilmakuvat:
Sortavala ilmakuvat | Hakutulokset | Finna.fi
Kuvat ovat ladattavissa, mutta aineiston käyttöoikeudet vaihtelevat kuvakohtaisesti.
Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Japanin kielessä käytetään runsaasti ilmaisuja, jotka määrittelevät puhujan ja kuulijan välisiä kunnioitus- ja kohteliaisuussuhteita, ja näistä jälkiliite -san on varmasti yksi yleisimmistä. Wikipedia kertoo, että jälkiliite -san voidaan lisätä lähes aina henkilön nimeen tai titteliin häntä puhuteltaessa.
Ylen artikkeli Hauska tutustua - Hajimemashite kertoo, että suomen kielen vastine jälkiliitteelle -san voisi olla esimerkiksi herra, rouva, tai neiti kun halutaan puhuteltaessa ilmaista kunnioitusta.
Päätettä -san ei käytetä oman eikä omien perheenjäsenten nimien perässä.
Kasvit valmistavat tärkkelystä glukoosista yhteyttämällä. Molekyylitasolla tapahtuu polykondensaatioreaktio. Glukoosi on monosakkaridi. Yksittäiset glukoosiyksiköt liittyvät toisiinsa hydroksyyliryhmiensä kautta polysakkarideiksi. Tärkkelys on tuhansien glukoosiyksiköiden muodostama ketju. Ketju muodostaa kierteisiä ja elastisia rakenteita, koska hydroksyyliryhmät ovat suuntautuneet alaspäin.
Rakenteensa ansiosta tärkkelys ei liukene kylmään veteen, toisin kuin glukoosi. Tärkkelyksessä glukoosiyksiköiden sisältämä energia voidaan varastoida pienempään tilaan. Kasvit valmistavatkin tärkkelystä vararavinnoksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4rkkelys
https://peda.net/sievi/sievin-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia2/...
Tässä lista vammaisten ihmisten elämää käsittelevistä elämäkerroista, joukossa myös vammaisten lasten vanhempien näkökulmia:
Sekalaisia
Saraste, Heini: Huoneekseni tuli maailma, 1996
Oe, Kenzaburo: Hikarin perhe, 1997
Keskinen, Riitta: Aivoton hiihtäjä, 1998
Keller, Helen: Elämäni tarina, 1957
Peltola, Riikka: Pysähdys, 2020
Honkanen, Kari: Oikeus elää: isän raskauspäiväkirja, 2005
Honkanen, Kari: Kasvun vuodet : isyyspäiväkirja, 2011
Koukkari, Päivi: Hidasteita, 2010
Vilkman, Pia: Hämähäkkilintu, 2006
Alatalo, Tuomas & Parkkinen, Jukka: Olen ja saan sanoa, 1999
Ahola, Suvi: Iljan äidiksi, 1999
Karvonen Pirkko: Juhan askeleet -...
Hublet on yhteiskäyttöön tarkoitettu tablettitietokone. Niitä on käytettävissä useissa Helmet-kirjastoissa (ja niitä on ainakin ollut myös S-ryhmän ravintoloissa). Kirjastossa niiden aloitusnäytöt on räätälöity niin, että niillä on helppo käyttää kirjaston e-kirja- ja e-lehtipalveluita sekä valittuja internetsivustoja. Kun tabletin palauttaa, se pyyhkii edellisen käyttäjän tiedot muististaan, joten se on varsin tietoturvallinen käyttää.
Palveluntarjoajan kotisivu löytyy osoitteesta https://gethublet.com/fi/home-3/
Hublet-esittely Tapiolan kirjaston sivuilla.
Yleensä tällaistenkin lainausten käyttämiseen tarvitaan ainakin tekstin alkuperäisen tekijän tai häntä edustavan tekijänoikeusjärjestön kuten Sanaston lupa. Sanaston sivuilla sanotaan, että lupaa "tarvitaan esimerkiksi runon tai tekstikatkelman julkiseen esittämiseen, painattamiseen osaksi uutta julkaisua tai julkaisemiseen yleisölle verkossa."
Lähde: Sanaston www-sivut, Tarvitsenko luvan: https://luvat.sanasto.fi/fi/tarvitsenko-luvan (tarkistettu 20.7.2022)
Tekstikatkelmien käyttäminen voi olla myös tapauskohtaista, mutta yksityiskohtaisten vastausten saamiseksi suosittelemme kysymään asiaa suoraan Sanastolta.
Lisää tietoa Sanaston luvista: https://luvat.sanasto.fi/fi/tarvitsenko-luvan
Sanaston lupahinnasto: https://luvat.sanasto....
Suomessa kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä (suomi ja ruotsi). Saamelaiskielillä on virallinen asema Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa. Suomessa ei ole venäjänkielisiä kuntia.
Lähteet
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat/kaksikieliset-kunnat
Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013-2022: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130053
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022)
Terve normaalisti nesteitä nauttiva henkilö muodostaa vuorokaudessa virtsaa noin 1–2 litraa. Viidessä päivässä erittyy siis 5-10 litraa. Vastaus löytyi Duodecimin Terveyskirjastosta, josta löytyy hyödyllisiä artikkeleja ihmisen terveyteen liittyen:
Duodecim Terveyskirjasto® - luotettavaa tietoa terveydestä - Terveyskirjasto
Tiheävirtsaisuus (pollakisuria) ja yliaktiivinen virtsarakko - Terveyskirjasto
Suomi ei ollut Euroopan ainoa maa, jossa kotoperäistä malariaa esiintyi, mutta pohjoisin maa se oli. Maailman pohjoisin kotoperäinen malariatapaus tiedetään Utsjoelta. Malaria oli yleinen ja vakava sairaus, johon sairastuttiin ensimmäisen kerran 1600-luvulla. Viimeisin epidemia koettiin sotavuonna 1944. Lisää tietoa löytyy esim. tästä Ylen artikkelista:
Malarian historia Suomessa | Akuutti | yle.fi
