Vanhoja Suomen Kuvalehtiä säilytetään Helsingin pääkirjaston varastossa Pasilassa. Siellä on luettavissa lehden numerot vuosilta 1873-80, 1894, 1912 ja 1917-79, eli mainitsemiesi vuosien 1956-58 numerot ovat kyllä tallessa.
Varastossa on avoimet ovet yleisölle keskiviikkoisin kirjaston aukiolopäivinä klo 14.00 -19.00. Muina aikoina asiakkaat voivat päästä itse tutustumaan varastokokoelmaan sopimalla asiasta pääkirjaston henkilökunnan kanssa. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
(Aukioloajat päivitetty 4.3.08)
Puskinin novelli Lumimyrsky on osa novellikokoelmasta Edesmenneen Ivan Belkinin kertomukset. Siihen kuuluu viisi pientä tarinaa: Laukaus, Lumimyrsky, Ruumisarkuntekijä, Asemanhoitaja ja Herrasneiti - talonpoikaistyttö (Puskin A.: Romaanit ja kertomukset, suom. J. A. Hollo, säkeet suom. Mikko Kilpi, WSOY 1962).
Ilmestymisvuodesta löysin kaksi mainintaa: Otavan kirjallisuustieto (1990) antaa ilmestymisvuoden 1830 alkuteokselle Povesti pokoinika Ivana Petrovitsa Belkina.
Näissä osoitteissa ilmestymisvuodeksi annetaan 1831: http://www.fernuni-hagen.de/EUROL/kongresse/rpf/bibliography.htm#1827
http://www.kirjasto.sci.fi/puskin.htm
Helsingin kaupunginkirjastossa on varsin paljon kreikankielisiä kirjoja. Suurin osa niistä on pääkirjastossa. Voit selata valikoimaamme aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi/) luokan mukaan 9.2 (muinaiskreikankielinen kaunokirjallisuus) tai 9.21 (nykykreikankielinen kaunokirjallisuus). Voit rajata haun halutessasi käsittämään myös vain lasten osaston aineistoa. Kreikankielisiä lehtiä ei kaupunginkirjaston kokoelmissa ole. Jos asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, voit mennä kotipaikkakuntasi kirjastoon tekemään kaukolainapyynnön.
Sylin sivuilta löytyy tietokanta, josta voi tutkia apurahoja ja stipendejä http://www.syl.fi/apurahat/haku/
Tietoja apurahoista kannattaa kysellä myös oman oppilaitoksen opintotoimistosta tai sen maan suurlähetystöstä mihin on menossa. Kanadan Suomen suurlähetystön www-osoite on http://www.canada.fi
Näillä sivuilla viitataan myös Fulbright Centerin sivuille (http://www.fulbright.fi/ ) Fulbright Center on voittoa tavoittelematon organisaatio,
jonka toimintaa rahoittavat Suomen opetusministeriö,
Yhdysvaltain ja Kanadan valtiot sekä Suomen ja
Yhdysvaltain hallitusten perustama tukisäätiö. Sivuilla kerrotaan stipendiohjelmista Yhdysvaltoihin, mutta kannattaa kysellä myös Kanadaan.
Osoitteessa http://www.skr.fi/spalvelu/verkossa.html on...
Viikingeistä kerrotaan esimerkiksi kirjoissa:
Lainema, Matti: Ultima Thule - pohjoiset löytöretket
Hinneri, Sakari: Viikinkien Kalantiväylä
Korpela, Jukka: Kiovan Rusj keskiajan eurooppalainen suurvalta
Ihmisen suku 3. Etruskeista viikinkeihin
Roesdahl, Else: Viikingit
Viikingit
Lastenosastolta löytyy:
Clare, John: Viikingit
Deary, Terry: Karmea totuus viikingeistä
Kirjastossa on myös viikingeistä kertovia romaaneja ja sarjakuvakirjoja.
Viikingeistä kertovat tietokirjat löytyvät useinmiten luokasta 93 Pohjoismaiden historia.
Löydät pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.helmet.fi viikingeistä kertovat kirjat, kun kirjoitat kohtaan asiasana Viikingit
Vuosikymmen ei täsmää, sillä ehdottamani teos on ilmestynyt suomeksi 1981 ja alkujaan saksaksi 1979, mutta muuten kuvaus sopii. Romaanin nimi on Papalagit: Samolaispäälikkö Tuiavii valkoisen miehn maailmassa. Tekijä on Tuiavii, samoalaispäällikkö.
Tämä kysymys lähetettiin kirjastojen keskustelulistalle – vastauksia tuli Suolahdesta ja Oulusta. Molemmissa ehdotettiin samaa kirjaa: Kaaarina Karin teosta Haltin valloitus (Kisakallio-säätio 1978). Kirjassa nuoret naiset ovat mm. käsivarren Lapissa vaelluksella ja kuljettavat varusteitaan kottikärryissä yli jokien, tunturien. Kirjan jutut olivat noin 50 vuoden ajalta/takaa, todennäköisesti eri yhteyksissä aikoinansa julkaistuja. Kirjaa on saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastossa Pasilassa.
Helsingin kaupunginmuseon julkaisussa "Narinkka : 1984" on sivuilla 90-110 Liisa Bycklingin artikkeli "Helsingin venäläisen Aleksanterin teatterin rakennusvaiheet". Siinä hän kertoo että kenralikuvernööri Nikolai Vladimirovits Adlerberg teki päätöksen venäläisen teatterin rakentamisesta v.1875. Hän määräsi hankkimaan Nicolas Benois'n suunnitteleman Uuden teatterin (nyk. Ruotsalaisen teatterin) mitat malliksi ja vertailukohdaksi. Rakennuspiirustukset teki kenraalimajuri Mihail Mihailovits Frolovin johdolla virkatehtävänään Petr Petrovits Benard, asemaltaan Viaporin linnoituksen insinöörihallinnon esimies ja arvoltaan everstiluutnantti. Benard suoriutui tehtävästään nopeasti, vajaassa kuukaudessa, ilmeisesti siksi että hänen uskotaan...
Suomalaiset Yhdysvaltain intiaaneja käsittelevät "klassikot" ovat Pentti Virrankosken "Pohjois-Amerikan intiaanit" (1980) ja "Yhdysvaltaina ja Kanadan intiaanit" (1994) sekä Markku Henrikssonin "Alkuperäiset amerikkalaiset" (1986) ja "Toinen aalto" (1997).
Löydät tietokannastamme asiasanoilla "intiaanit" ja siihen yhdistettynä "Yhdysvallat" lähes 30 viitettä, joista osa tosin on kaunokirjallisuutta (luokka 84.2). Turun kaupunginkirjastossa on viimeksi vuonna 1996 päivitetty 11-sivuinen kirjallisuusluettelo "Alkuperäiset amerikkalaiset". Sitä ei ole verkkoversiona, mutta saatavissa ainakin pääkirjastosta.
Suomessa on ilmestynyt ainakin yksi sarja, EuroTalk interactive, jossa on englannin, saksan, ranskan, italian ja espanjan kielikurssit edistyneemmille DVD-muodossa. Nimeltään kielikurssit ovat Advanced English, Advanced German jne. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa näitä kielikursseja ei kuitenkaan toistaiseksi ole.
Aiheesta on ilmestynyt erittäin hyvä 2-osainen teos: Suomen kirkot ja kirkkotaide. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisesti Suomen kirkkojen arkkitehtuurin, taiteen, esineistön ja tekstiilien historiaa. Mukana ovat sekä evankelisluterilaiset että ortodoksiset kirkot. Toisessa osassa taas ovat kaikki maamme seurakunnat aakkosjärjestyksessä, kunkin kirkon kohdalla kuvaillaan rakennusta yleensä, on myös valokuva, ja mainitaan arkkitehti ja alttaritaulun nimi sekä taiteilija. Haminassa ja Kotkassa on myös ortodoksisia kirkkoja, ne ovat evankelisluterilaisten kirkkojen jälkeen toisessa osassa myös aakkosjärjestyksessä. Kirkkotaiteen historiasta on tietoja myös teossarjan Ars: Suomen taide 1. ja 2. osissa.
Polkupyörän historiasta löytyy tietoa mm. teossarjasta TEK Tekniikan tietokeskus osa 6, sivulta 35 alkaen. Suomen historiasta löytyy tietoa teoksesta Kuva, Heikki: Kaksipyöräisten vuosisata-- polkupyörä- ja mopediteollisuuden ja -kaupan vaiheet Suomessa, ilm.1988, 416 s. Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteessa
http://www.helmet.fi/ .
Helsingin Yliopiston kirjasto http://www.lib.helsinki.fi/ ja Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/ luetteloivat paljon vieraskielistä kirjallisuutta.
Helsingin yliopiston kirjasto ja BTJ Kirjastopalvelu Oy http://www.btj.fi allekirjoittivat syksyllä uuden luettelointiyhteistyösopimuksen.
Pohjatietoa tekijänoikeuksista löytyy opetusministeriön
tekijän oikeussivuilta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Sieltä kannattaa jatkaa linkityksen kautta sivulle, josta löytyy tietoa kansainvälisestä tekijänoikeudesta. Kuvien osalta kannattaa tarkastaa Kuvaston sivusto http://www.kuvastory.fi/
josta löytyy mm. tietoa tekijänoikeudesta ja oikeudesta valokuvaan.
Tekijänoikeusjärjestön Kopiosto-sivustosta http://www.kopiosto.fi/ löytyy lisää aiheesta.
Lainat voi uusia puhelimitse, internetin kautta (http://www.jamsankoski.fi/kirjasto/ ) tai käymällä kirjastossa. Internetin kautta tapahtuvaan uusintaan tarvitaan salasana. Sen saa kirjastosta.
Elämäkertatietoja ja arvioita Poesta löytyy suuremmista kirjallisuushistorioista, esim. Kansojen kirjallisuus 8 ja Roos: Dantesta Dickensiin. Internetistä löytyy runsaasti tietoa ja myös kuvia esim. valitsemalla Google-haun, http://www.google.com ja valitsemalla asiasanoiksi Poe Edgar Allan romanticism. Yleensä ensimmäiset viitteet ovat parhaita.
