Kyseinen runo on V. A. Koskenniemen Paimenet
ja löytyy mm. Koskenniemen Kurkiaura teoksesta s. 33. Runo löytyy myös Koskenniemi: Kootut runot teoksesta.
Suomenkielistä tietoa Anita Brooknerista löytyy mm. kirjoista Ulkomaisia nykykertojia 1, 1998 ja Kissansilmä:angloamerikkalaisia naiskirjailijoita 1970-80-luvuilla, 1991. Tiedot kirjoista saat Kuopion kaupunginkirjaston aineistohausta (yhdistelmähaku) http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll
Valitse hakutyypiksi asiasana ja asiasanaksi Brookner, Anita. Kannattaa myös tutustua Kuopion kaupunginkirjaston käsikirjastokokoelmaan mm.seuraaviin teoksiin Contemporary popular writers ja Encyclopedia of world literature in the 20th century. Viittauksia Brookneria koskeviin lehtiartikkeleihin löytyy jonkin verran. Kysy kirjastosta Arvostelevaa kirjaluetteloa vuodelta 1988. Kirjaston työasemilta voit käyttää Aleksi WWW-viitetietokantaa (sisältää...
Eduskunnan kirjaston materiaalista vastausta ei löytynyt, mutta Urho Kekkosen museosta kerrottiin, että Urho Kekkosen pituus oli n. 181,5 cm. Joskus hänen pituudekseen oli arveltu 183-184, mutta siinä on muutama sentti liikaa.
Suomi-Venäjä-seuran yhteydessä toimii Venäjää koskevaan tietoon erikoistunut tietopalvelu Venäjä-info, johon voi lähettää kysymyksiä myös sähköpostitse. Linkki sivulta www.venajaseura.com (venäjä-info).
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa (Pääkirjastossa Pasilassa) on lainakappale tiedustelemastasi teoksesta. Pääkaupunkiseudun yhteinen haku: www.helmet.fi
Kirkkonummella asemapaikkaa pitävä "Logen 31 Arvid Mörne" on erikoistunut Arvid Mörnen teoksiin ja sinne voi myös olla yhteydessä sähköpostitse:
http://arvidmorne.fi/home
Onnea projektillesi!
Avioero on edelleen kielletty Maltalla. V. 1997 Maltan hallitus aloitti "kansallisen keskustelun" avioeron laillistamisesta.
Lähde: The Europa Yearbook 2003
Postmodernismiin liittyvää aineistoa löydät Kuopion kaupunginkirjaston aineistohausta (yhdistelmähaku) osoitteesta: http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll
Valitse hakutyypiksi asiasanahaku ja kirjoita asiasanoiksi postmodernismi ja kirjallisuus (kirjoita vain yksi asiasana rivilleen).
Lisäksi postmodernismia on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa : Otavan kirjallisuustieto, Beesley: 1900-luvun kirjallisuus ja Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (käsittelee Suomen kirjallisuushistoriaa). Nämä kirjat ovat Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Internetistä löytyy useitakin postmodernismia käsitteleviä sivuja. Seuraavasta etälukion äidinkielen sivustosta voisi olla sinulle hyötyä http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/...
Se on tullut juuri kauppoihin myyntivideona ja Dvd:nä. Kirjaston valintalistoille se tulee varmaan pikimmiten, ja sen jälkeen kirjastoihin lainattavaksi.
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Idols-laulukilpailun voittajasta Hanna Pakarisesta on internetin lisäksi kirjoitettu muutamissa lehdissä. Artikkeleita on Helsingin Sanomissa (11.1.2004), Suomen kuvalehdessä (nro 4 2004, s. 50-51) ja Suosikissa (nro 2 2004, s. 28-30).
Agatha Christiesta löytyy hyvin paljon aineistoa, vaikeampaa on valita parhaimmat lähteet. Aloita tietojen kerääminen vaikkapa Suomen Dekkariseuran Internetsivuilta, osoite on http://www.dekkariseura.fi/, josta löytyy mm. linkit parhaisiin Internetlähteisiin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan, Kai Ekholmin ja Jukka Parkkisen teos "Pidättekö dekkareista" sisältää Agatha Christien tuotanosta seikkoja, joita et muista teoksista löydä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät myös Agatha Christien muistelmat, "Vanha hyvä aikani" ja "Come tell me how you live".
Muitakin kirjoja löytyy runsaasti, esim.
H.R.F.Keatingin toimittama teos "Agatha Christie : first lady of crime" sekä Ruumiin kulttuuri -lehden erikoisnumero "Agathan...
Etsimänne teos on suomennettu jo vuonna 1916 ja suomentajana on Huugo Jalkanen. Alla tarkat tiedot teoksesta, mikäli haluatte tilata teoksen kauttamme kaukolainaksi.
Hofmannsthal, Hugo von, Jokamies: vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta / suomentanut Huugo Jalkanen. Helsingissä : Otava, 1916.
Teatterikorkeakoulun kirjaston tietokannasta löytyy tieto, että Anja Samooja on suomentanut Suomen teatteriliitolle ao. tekstin ja se löytyy em. kirjastosta monisteena (37 sivua).
Jokamies : jokamiehen autuuden kuvastin : myöhaiskeskiaikaisen hollantilaisen ja englantilaisen tekstin mukaan suom. Anja Samooja. Helsinki : Suomen Teatteriliitto, [s.a.].
Somerjoen biisien sanoja löytyy useita esim. täältä:
http://kotisivu.mtv3.fi/badding/yla.htm
Yksittäisten kappaleiden sanoja kannattaa hakea yleisillä hakukoneilla, esim. Googlella, Altavistalla tai Allthewebillä.
Somerjoen kappaleita on kyllä melko hyvin julkaistu nuotteinakin (joihin sisältyvät tietenkin myös sanat), esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevia pääset selailemaan osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708
Laita tekijäksi Somerjoki, Rauli Badding ja rajaa tulosta aineistolajilla nuotit. Lisäksi kannattaa tehdä myös kirjastorajaus.
Ihan tuolla nimellä ei runoa löytynyt, mutta voisiko kyse olla jommasta kummasta seuraavista:
Saima Harmaja : "Rajalla" (löytyy mm. kirjoista "Tämän runon haluaisin kuulla 1-2")
tai
Arvi Kivimaa : "Rajan lapsi" (Löytyy teoksista "Runo on vapaa" ja "Sotatalvi")
Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ pääsee kirjaston erikoissivustoille ja sieltä Sanojen aikaan, josta löytyy tietoa Rosa Liksomista.
Netistä löytyy tietoa myös ainakin osoitteesta www.google.fi, laittamalla kirjailijan nimi lainausmerkkeihin.
Adolf Ehrnroothin leski Karin Birgitte on kreivin tytär ja perinyt näin arvonimen itselleen. Yleensä arvonimen menettää avioiduttaessa. Tanskan kuningashuone voi kuitenkin myöntää poikkeuksen arvonimen säilyttämiseksi avioitumisenkin jälkeen, kuten hänen tapauksessaan on käynyt.
Lähde:
Tanskan suurlähetystö
Ehkä helpoimmin löydät runsaudensarven kuvia Googlen tai Altavistan kuvahaulla:
http://www.google.com
http://www.altavista.com
Klikkaa kuvat-painiketta ja kirjoita hakulaatikkoon cornucopia, sillä nimellä se tunnetaan roomalaisessa mytologiassa. Amaltheiallakin (tai Amalthealla) kuvia löytyy, mutta ei ihan yhtä hyviä. Lisää runsaudensarveen liittyvästä tarustosta löydät esimerkiksi mytologiasivustosta http://www.pantheon.org
Mikäli aiot käyttää kuvia julkisesti, esim. nettisivuilla, ota ensin selvää tekijänoikeussäädöksistä!
Sukkahousuille löytyy taustaa teoksesta Selin, Jaakko:
Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista / Jaakko Selin. Helsingissä : Otava, 1997. Netissä löytyy teoksen sukkahousuja käsittelevää osuutta osoitteessa. Sen mukaan sukkahousut ovat ilmeisesti tulleet 1960-luvulla ja yleistyneet 1970-luvulla.
