Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (HelMet-kirjastot) on useampikin cd, jolta kyseinen kappale löytyy: mm. Thin Lizzyn kokoelmalevy "Vagabonds kings warriors angels", "Greatest Irish Bands" ja "Radio City rock classics". Cd:iden saatavuustiedot selviävät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Kaikki suomennetut löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta
http://finna.fi, joka on vapaasti verkosta käytettävissä. Haun tuloksia voi järjestää esim. vanhimmat ensin. Vanhin suomennos on vuodelta 1987 oleva Viettelys, jota voi Lapin kirjastoista saada Pellon kirjastosta. Uusin on tänä vuonna ilmestyvä suomennos Ylämaan laulu. Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi/ löytyy
kirjojen saatavuus eri kunnankirjastoista. - Pienellä kuljetusmaksulla useat näistä ovat saatavissa kotikirjastoosi, josta voit kysellä lisää kuljetusmahdollisuudesta.
Kirjastoissa on kaksi arkkitehtuurin englanti-suomi sanakirjaa. Molemmat on tehnyt John Methue. Ne ovat Architectural & building glossary English – Finnish (1999) ja Englantilais-suomalainen arkkitehtuuri- ja rakennussanasto (1975).
Uudempi kirja on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa (sitä ei lainata, vain käsikirjastokäytössä) ja Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmissa Espoon Otaniemessä (lainataan). Vanhempi kirja on myös Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa, mutta kirjasto on remontin takia suljettu syksyyn asti. Tämäkin kirja on vain käsikirjastokäytössä. Järvenpään kirjastossa kirjoja ei ole.
Suomen kansallsibibliografiasta ei löydy suomennosta, joten sitä ei varmasti ole vielä suomennettu. Englanniksi kirja on kaukolainattavissa, teos on käännetty vuonna 1999 nimellä The Stife of Love in a dream.
Helpoimmin löydät äänikirjat menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla ruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esim. tietyn kielisiin tai jonkin kirjaston äänikirjoihin. Kirjastoissa on äänikirjoja sekä kasetilla että cd-levyllä. Kasetille äänitettyjä on vielä toistaiseksi enemmän, mutta cd-äänikirjoja hankitaan jatkuvasti lisää.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Hertzberg, Rafael: Helsinki herra Hertzbergin silmin : kertomus 1880-luvun Helsingin elämästä.
Helsinki : Helsinki-seura, 2004.
Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä.
[Helsinki] : Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000.
Vanha kirkko 150 vuotta.
Helsinki : Vanhan kirkon seurakunta, 1976.
Ruuth, Martti: Helsingin Suurkirkko satavuotias : 1852-1952.
Helsingissä : Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1952.
Hultin, Herman: Vanha kirkko satavuotisena : 1826-1926 : muistojulkaisu.
Helsinki : [s.n.], 1926.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyivät lisäksi nämä teokset:
Helenius, Helena...
Pyytämäänne materiaalia ei löydy Kuurojen Liiton kirjastosta, sillä hankimme kokoelmiimme lähinnä suomalaiseen ja kansainvälisiin viittomakieliin sekä muuhun viittomakommunikaatioon liittyvää aineistoa. Otamme hankintaehdotuksenne huomioon, ja mietimme onko se mahdollista toteuttaa tulevaisuudessa. Kysymiänne kuvakorttisarjoja ei näytä löytyvän yleisistä kirjastoista, mutta kirjastoihin voi tehdä hankintaehdotuksia. Opetukseen liittyvää kuvamateriaalia ja opetuspelejä on jonkin verran tarjolla Kehitysvammaliiton kirjastossa ja tuotemyynnissä, osoitteessa www.kehitysvammaliitto.fi. Lisätietoa kuvakommunikaatiosta löytyy sivuilta www.papunet.net.
Alitalon Annikki on mainitsemassanne kokoelmassa Linna, Kullervo: Kullervo Linna & Humppa-Veikot 1. Nuotti on tällä hetkellä paikalla ja saatavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta, joten voitte tehdä seutulainapyynnön kotikirjastossanne.
Vastausta kysymykseen voisi etsiä esim. seuraavista julkaisuista:
Fiktiota! : levottomat genret ja kirjaston arki / toim. Kaisa Hypén.
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2006
Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla / toim. Ilkka Mäkinen.
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Missä mennään? : kirjallisuuden lajeja ja ilmiöitä / toimittaneet: Kanerva Eskola, Antti Granlund ja Markku Ihonen
Tampere : [Tampereen yliopisto], 1998.
Kokoelmakumous! / toimittaja: Heikki Poroila ; [julkaisija:] Kirjastopoliittinen yhdistys r.y.
Helsinki : Kirjastopoliittinen yhdistys, 1990
Kuivattu kala näyttäisi olevan lähinnä itäsuomalaista perinneruokaa.
Löysin linkin suomalaista ruokaa käsittelevälle internet-sivulle, jossa kerrotaan tarkemmin asiasta:
http://cc.joensuu.fi/~spitkan/kotitalous/suomalainen/Page21.html
Ruoka-aiheisia kysymyksiä voi myös lähettää esim. MTV3:n Ruokala-ohjelman kokeille:
http://www.ruokala.tv/Public/Kysykokeilta
Valitettavasti de Villepinin vierailumenu ei selvinnyt internetin avulla (etsin mm. Helsingin Sanomien uutisarkistosta).
Opettajan tehtävänä on suunnitella opetus ja siihen kuuluva vuorovaikutusprosessi siten, että opiskelija oppii. Opetustila voi vaikuttaa vuorovaikutukseen.
Pedagogisessa tai opetuksellisessa vuorovaikutuksessa on aina mukana jokin opetuksellinen sisältötavoite, mitä muussa vuorovaikutuksessa taas ei ole.
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/tehosalkku/mina_opettajana/opettajana_keh…
Vuorovaikutusta on ymmärtäminen, kommunikoiminen, kuunteleminen, palaute, dialogi.
Vuorovaikutus, interaction (lat. inter=välillä, actio=toiminta, toimi), yksilön ja sosiaalisen ympäristön vastavuoroinen vaikutus toisiinsa; interaktio. Toiminta määräytyy tämän vuorovaikutuksen perusteella ja ohjaa yksilön kehitystä.
Pedagoginen, pedagogical (kreik. paidagogos=poikien...
Lainattavissa olevaa aineistoa läytyy kyllä.
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat tarjota tietoa aiheesta:
Antennijärjestelmät, Espoo 2004
Naskali, Veikko: Antennijärjestelmät ja valmistautuminen digiaikaan, Helsinki 2004
Teleasennusopas, Espoo 2005
Yhteisantenniopas : kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen, Helsinki 2004
Mikäli varaamasi kirja on jossakin HelMet kirjastossa Hyllyssä, saapuu se valitsemaasi noutokirjastoon 2-4 arkipäivän kuluessa. HelMetin Omat tietoni -toiminnoista voit seurata varauksesi tilaa. Voit noutaa varaamasi aineiston, kun varauksen kohdalla lukee Noudettava viimeistään.
Suomessa ei ole yhtä minimipalkkaa, vaan minimipalkat määritetään työehtosopimuksissa jokaiselle alalle erikseen. Kysy työpaikaltasi esim. luottamusmieheltä, minkä työehtosopimuksen mukaan palkkasi määräytyy. Voimassa olevat sopimukset löytyvät netistä ammattiyhdistysten sivuilta. Paljon tietoa työasioista löytyy mm. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin sivuilta:
http://www.alli.fi/tmavain/
Fiona tulee gaelin kielen sanasta fionn, joka tarkoittaa kaunista tai vaaleaa (hiuksista ja ihosta). Nimen maskuliinimuoto on Fionn.
Fionn mac Cumhail oli Irlannin mytologiassa soturi, joka sai kaiken tiedon maailmassa pyydystämällä ja syömällä lumotun "tiedon lohen".
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/Fionn_mac_Cumhail
Kyseessä lienee Marjatta Pokelan laulu Piparkakkutalossa, jossa on sanat: "
Minä tahdon jätskiä mielinmäärin popsia, tuuttia ja topsia, suklaamopsia..."
Sanat ja melodia löytyvät peruskoulun laulukirjasta Musica 3-4, v. 1989.
Kyseessä on aaria Una furtiva lagrima Gaetano Donizettin säveltämästä oopperasta Lemmenjuoma (L'elisir d'amore). Mainoksessa aarian lauloi ilmeisestikin Rolando Villazón. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa ei hänen versiotaan näytä olevan, mutta muiden tenoreiden versioita kylläkin, esim. Luciana Pavarotti (levyllä The Best), Enrico Caruso (Great Opera Arias), Jose Carreras (The Best of Jose Carreras), Placido Domingo (The Young Domingo) ja Andrea Bocelli (Viaggio Italiano). Saat kyseiset cd-levyt esille tekemällä haun HelMet-tietokannassa www.helmet.fi : valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita lainausmerkeissä "una furtiva lagrima" ja rajaa aineistoksi cd-levyt.
Rolando Villazònin levyjä voi kysellä levykaupoista.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja oli tiedustellut asiaa kirjasarjan kustantajalta Otavalta, jonka vastauksen liitän tähän.
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."
Voit katsoa...
Valitettavasti en löytänyt Vodkaa, komisario Palmu -elokuvan alkutekstimusiikista muuta tietoa kuin että sen on säveltänyt Rauno Lehtinen. Kappaleella ei ole nimeä, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu nuotteina. Saman elokuvan muita musiikkinumeroita kyllä löytyy nuotteina. (esim. seuraava numero Kevätkoivu).
Kaasua, komisario Palmu -elokuvan musiikkina on käytetty kolmea eri musiikkinumeroa ja sen lisäksi Osmo Lindemanin sävellyksiä. Osa näistä on luetteloitu Suomen kansallisfilmografia nro. 6:ssa. Kannattaa tarkistaa siitä, mikä ko. kohtauksessa käytettävä musiikki on ja sitten etsiä nuotit. Ainakin kahteen musiikkinumeroista nuotit ovat saatavilla.
