Tällainen pro gradu -työ löytyi aiheesta, sen voi yrittää saada kaukolainaksi lähikirjaston kautta.
Karppinen, Kaarina : Security measurement based on attack trees in a mobile ad hoc network environment. Oulu, 2005,
61 s.
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Teoksen kieli: eng,
Asiasanat:
attack tree, information security, network security ,
security metrics, ad hoc network, AODV, MIPv6, hyökkäyspuu,
tietoturva, verkkotietoturva, tietoturvan mittaaminen
Ammattikorkeakoulujen kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä kunnallisista kirjastoista löytynyt näillä sanoilla mitään teoksia.
Inna Bulgakovasta ei tunnu löytyvän tietoa mistään. Kajaanin kaupunginkirjaston pääkirjaston omasta lehtileikekokoelmasta löytyy yksi artikkeli, joka on ollut Pohjolan Sanomissa vuonna 1996. Tämäkin artikkeli on lähinnä arvostelu hänen kirjastaan Kuolema huvilalla. Varsinaisia henkilötietoja tästäkään artikkelista ei löydy.
Museoviraston sivuilta löytyy tällainen ohje:
Ikkunalasien kiinnittämiseen sekä huonekalujen ja lattianrakojen täyttämiseen tarvitaan öljykittiä.
Se valmistetaan vernissasta ja liitujauhosta. Peltipalaselle tai lasilevylle kaadetaan liitujauhoja, kasan keskelle tehdään kuoppa johon kaadetaan vernissaa ja ainekset sekoitetaan puulastalla taikinaksi. Pinnalle ripotetaan liitua ja taikina vaivataan käsin sitkeäksi. Liitujauhoa lisätään, kunnes saadaan tarpeeksi kova kitti.
Ohje on peräisin Marjatta Turkan Emännän kodinhoito –oppaasta sivulta 204 (julkaisija Maalaiskuntien liiton kirjapaino, 1949).
Samoilta sivuilta löytyy ohjeita myös vanhojen ikkunoiden korjaukseen:
http://www.nba.fi/fi/3_restmaailma
Merenkulkulaitoksen kirjastosta voi etsiä kauppalaivojen henkilöluetteloista merimiehiä kauppalaivan nimen, numeron sekä ajankohdan perusteella.
Merenkulkulaitoksen kirjasto sijaitsee Helsingissä, puh. 020 448 4356. Kirjasto on auki 9.00-15.15. Vierailuista on hyvä sopia etukäteen.
Merenkulkulaitos http://www.fma.fi/
Pääkapunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi en valitettavasti löytänyt mitään juuri kulmahiomakoneisiin ja niiden historiaan liittyvää kirjallisuutta.
Hain sitten yleisemmin aineistoa liittyen metalli-alan historiaan ja löysin seuraavan julkaisun:
Ruukin avain : 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta / Niklas Herlin.
[Helsinki] : Teknologiateollisuus, 2003 .
Yritin etsiä tietoa myös Googlella sekä lehtiartikkelitietokanta Aleksista, mutta tuloksetta.
Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsee kylläkin Tekniikan museo, josta kannattaisi vielä kysyä. Museon yhteystiedot ovat:
Viikintie 1
Toimisto: (09) 7288 440
avoinna: 1.8.2006 - 31.5.2007 keskiviikko - sunnuntai kello 12 - 16.
Laki 713/1965, annettu 30.12.1965, voimaan 1.1.1966. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat asiasta vuonna 1965. Työaikalain 5,1 §:n (1965) nojautuen säännölliseksi työajaksi määrättiin 8 tuntia vrk, 40 tuntia viikossa. Tällä työaikalailla pyrittiin käytännössä toteuttamaan viisipäiväinen työviikko. Lain voimaantultua alkoi siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon.
Samantyylisiä jännittäviä kirjasarjoja löytyy jo klassikoksi muodostuneet Carolyn Keenen Neiti etsivät, Fiona Kellyn Mystery Club, Francine Pascalin Sweet Valley High-trillerit ja kotimaisista Tuija Lehtisen Katuhaukat-sarja.
Mikäli olet kiinnostunut myös tieteiskirjallisuudesta, kannattaa tutustua K. A. Applegaten sarjaan Animorps.
Toivottavasti näistä löydät mukavaa luettavaa.
Annie Daltonin Enkeliakatemia-sarjaan on ilmestynyt neljä kirjaa:
Siivet selkään 2003
Vehkeilyä 2003
Korkealentoa 2004
Vallan kahvassa 2004
Kirjoja on ilmestynyt englanniksi jo 9 kappaletta ja kirjailija on ilmoittanut, että sarjaan tulee ainakin 12 osaa. Tietoa uusista suomennoksista ei kuitenkaan ainakaan vielä ole.
Lukuiloa!
Numerot liittyvät kirjojen luokitukseen. Kaikki kirjat on luokiteltu kuuluvaksi johonkin tiettyyn ryhmään, esimerkiksi juuri jännitys-kirjoihin. Samaan ryhmään kuuluvat kirjat löytyvät kirjastossa aina samasta paikasta.
Kun kysäiset joltain kirjaston työntekijältä missä päin jännityskirjat ovat, niin jatkossa löydät kaikki 1.4 JÄNNITYS -luokkaan merkityt kirjat siitä samasta hyllystä.
Luokkanumero 1.4 tarkoittaa muuten kirjan kuuluvan kertomakirjallisuuteen, 1.2 runoihin ja 1.3 näytelmiin. Kirjan luokan loppuun voidaan lisätä vielä noita huomaamiasi selvennyksiä, esim. 1.2 NUORET tai 1.4 HEVOSET.
Myös tietokirjoja luokitellaan. Tietokirjaluokissa on ensin kolme numeroa ja niiden perässä usein piste ja lisänumeroita, esim. 798 tai 625.109...
Helsingin, Tampereen ja Lappeenrannan kirjastoista löytyy muutamia Gilmore girls -kirjoja, esim. I do, don't I?; I love you, you idiot; Like mother, like daughter ja The other side of summer, mutta Gilmore girls Dream Journal -kirjaa ei ole ainakaan vielä hankittu mihinkään kirjastoon.
Pietarsaaren kaupungin suomenkielinen nimi on peräisin Pietarsaaren emäpitäjän Pedersören nimestä. Pietarsaaren kaupunginkirjastosta kerrottiin, ettei yhteydestä johonkuhun Pietari-nimiseen ole tietoa.
Pietarsaaren kaupungin kotisivuilta löytyy pdf-dokumentti, http://www.jakobstad.fi/jbst/upload/doc/2.tietoa_pietarsaaresta_06_fi.p… , jossa kerrotaan, että Pietarsaaren kaupunki perustettiin Pedesören suurpitäjän vanhaan satamaan. Kaupungin suomenkieliseksi nimeksi vakiiintui Pietarsaari, koska järviseudun tervantuottajat käyttivät edelleen vanhan suurpitäjän nimeä.
Etsimäsi nuotti löytyy tällä hetkellä Kirjasto 10:n hyllystä. Parhaiten nuotteja kannattaa Helmetissä hakea sanahaun avulla. Rajaa aineisto nuotteihin ja kirjoita hakukenttään haluamasi artistin nimi.
Kirjastoauton DVD-elokuvia voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjaston toimipisteeseen, myös Ruoholahden lastenkirjastoon kirjaston aukioloaikoina ma, ke ja to klo 13-19, ti ja pe 12-16. Ruoholahden lastenkirjasto sijaitsee koulun tiloissa mutta on yksi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Lauantaisin ja koulun lomien aikana kirjasto pidetään suljettuna. On kovin ikävää jos DVD on jäänyt palautumatta. Kyseessä on jokin harmittava erehdys, josta pahoittelut.
Tarkoitat varmaan Lawrence Kohlbergia? Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät teokset Kasvatus ja sivistys (2000) ja Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä (2001), joissa esitellään Kohlbergin työtä. Kohlbergin omia teoksia ei tosiaankaan kimppakirjastojen kokoelmista löydy. Tampereen yliopiston Hämeenlinnan yksikön kirjastosta löytyy kolme Kohlbergin teosta: Philosophy of moral development moral stages and the idea of justice (1981),Psychology of moral development the nature and validity of moral stages (1984) ja Lawrence Kohlberg´s approach to moral education (1989), mutta näihin olet varmaankin jo tutustunut. Beds for Bananas -teoksesta voit tehdä kaukolainapyynnön joko yliopiston kirjastossa tai kaupunginkirjastossa....
Voin vain arvailla, mitä tässä on tapahtunut. Tuskin kukaan muu asiakas on päässyt kirjautumaan tunnuksillasi sisään ja muuttanut osoitettasi. Myös Helmet-sivustot ovat turvallisia.
Asiakkaiden vanhoja tietoja on kirjastoissa päivitetty hiljattain esim. vanhojen maksamattomien sakkojen perittää käynnistettäessä. Jokin näistä päivitysajoista on varmaan vahingossa kohdistunut tietoihisi. Katsoin järjestelmästämme, että kanssasi samannimisiä on melko paljon. Kannattaa varmaan seuraavalla kirjastokäynnillä tarkaistaa kaikki tietosi.
Johannes Linnankoski sanoi laiskasta perinnöllä eläjästä, että "hän ottaa mitään antamatta, hän on ihmiskunnan kuokkavieras, epäkelpo tyhjäntoimittaja". (Uusimaa n:o 118 v. 1899) Lähde: Suomalainen fraasisanakirja. O 1981.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (2004) mukaan Ivan on Johannes-nimen venäjänkielinen muoto.
Johannes on vuorostaan kristikunnan yleisimpiä nimiä ja se merkitsee heprean kielellä "Jahve on osoittanut armon" tai "Jumala on armollinen". Johannes tunnetaan myös kristillisessä perinteessä Kristuksen edeltäjän, Johannes Kastajan nimenä.
Nimen Johannes alkuperää on selvitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla jo aiemmin esimerkiksi täällä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=cd8f…
Voit etsiä lisätietoa Ivanista ja muista etunimistä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. (3. tark. p. 2004)
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Mitä nimet kertovat. (4. uud. p. 1994)
Vilkuna...
Masokismin taustasta ei ole olemassa mitään varmaa, yksiselitteistä tietoa, ja eri aikakausina sitä on selitetty eri tavoin. Hyvä tiivis yhteenveto löytyy esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sadomasokismi). Lisää tietoa kannattaa hakea seuraavista kirjoista: Taru Höykinpuro (toim.): Kivun kauneus (Sanasto 2006) ja Auli Kaartinen: Sadomasokismi (Gaudeamus 1990). Freudin ajatteluun voi laajemmin tutustua teoksessa Sigmund Freud: Seksuaaliteoria (Gummerus 1971).
Ihmisrotu on käsite, jota käytetään luokittelemaan ihmisiä ryhmiin esimerkiksi yhteisen geneettisen perimän, maantieteellisen alkuperän tai jaettujen ulkoisten tunnusmerkkien perusteella. Luokitteluperusteet eri rotuihin samoin kuin käsitteen "rotu" eri määritelmät ovat moninaisia. Kaikki tutkijat eivät pidä ihmisrodun käsitettä tarpeellisena ja monien mielestä se ei ole biologisesti perusteltua.
Alla linkki Wikipedian ihmisrotu-artikkeliin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisrotu
