Vanhoja tietoja sukunimestä Puumalainen on etenkin Savosta ja Karjalasta (1500-1600 -luvuilta). Nimi on tunnettu varhain myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Puumalainen on yleensä yhdistetty Puumalan pitäjän nimeen. 1600-luvulla Puumalaisesta on muodostettu myös sivistyneistönimi pomoell. Nimeä Puumalainen tapaa nykyään koko Itä-Suomesta ja Keski-Suomesta. Eniten Puumalaisia asuu Pohjois-Karjalassa. Yksi mahdollisuus on juontaa nimi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu (venäl. Pamfil), sillä karjalaisessa nimistössä a on voinut vaihtua o:ksi ja o a:ksi ja u:ksi. (Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000.)
Pahaputket (Oenanthe) on kaksisirkkainen suku, johon kuuluu n. 30 kaksi- tai monivuotista ruohoa. Useimmat kasvavat kosteilla rannoilla tai matalassa vedessä, mutta sukuun kuuluu myös kuivempien niitty-yhdyskuntien lajeja. Suku on levinnyt Australiaa lukuunottamatta kaikkiin maanosiin. Euroopassa kasvaa 13 lajia; Pohjoismaissa on tavattu neljä lajia, joista ainoastaan O. aquatica (pahaputki) kuuluu Suomen lajistoon. Useimmat Oenanthe-lajit ovat myrkyllisiä, mihin viittaa suvun suomenkielinen nimikin. - Maamme lounaisimmassa osassa tavattava O. aquatica on Oenanthe-suvun lajeista ainoa suomenkielisen nimen saanut.
Erittäin myrkyllistä O. crocataa tavataan Euroopassa pääasiassa mantereen lounaisosassa sekä Isossa-Britanniassa ja Irlannissa....
Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Psykiatrinen kuntoutus on käytetty asiasana Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa. Kun etsii Fennicasta asiasanalla saa yli 70 viitettä jotka ovat ilmestyneet 2000-luvulla.
Vuonna 2009 on painettu mm. Integratiivinen hypnoterapia / toim. Martti Tenkku ja Mielenterveyskuntoutujien klubitalot /toim. Outi Hietela-Paalasmaa.
Kysymyksessä ei ole tarkennettu painovuotta minkä asiakas katsoo uutuudeksi
Aleksandr Solzhenitsynin teoksen Vankileirien saaristo on suomentanut Esa Adrian ja se on ilmestynyt kolmessa osassa 1974-78.
Teossarjan saatavuustiedot Helmet-kirjastoista löydätte seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=vankileirien+saa&searchscop…
Kysymänne lause löytyy osasta V-VII : Pakkotyö,Karkotus ja Stalinia ei enää ole, sivulta 265. Esa Adrianin käännös on seuraava:
"Mutta kun muuan kansallisuus ei ollenkaan antautunut nöyryyden psykologiaan - enkä puhu nyt yksilöistä, kapinoitsijoista vaan kansallisuudesta kokonaisuudessaan. Tshetshenit."
Leonard Cohen laulun Take this waltz (Pequeno vals vienes) on suomeksi
laulanut Tapani Perttu. Suomenkielinen nimi on Tämä valssi ja suomenkieliset sanat on tehnyt Turkka Mali. Laulu löytyy Pertun levyiltä Tanssi elämän tanssi (äänilevy, c-kasetti,1988) sekä Oon sun mies (c-kasetti, 1988). Pääkaupunkiseudun kirjastoissa näitä levyjä tai kasetteja ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta levyn voi tilata muualta Suomesta Helsinkiin.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Laulun nuotit löytyvät esimerkiksi nuottikirjasta:
Anthology : Over forty selected titles : Piano, vocal, guitar ; Arrangements by Frank Metis / Leonard Cohen
Julkaisutiedot New York : Amsco Publications, c1991
Huomautus Sanat, melodia,...
Myöhästymismaksut kirjaantuvat kirjastokorttisi asiakastietoihin. Maksut voit maksaa käydessäsi seuraavan kerran kirjastossa. Lainausoikeuden menettää, jos asiakastiedoissa on maksamattomia maksuja 5 euroa. Maksamalla maksut lainausoikeus palautuu.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/
Pentti Haanpään novelli Äiti ja poika löytyy teoksesta Maantietä pitkin, joka on ensimmäisen kerran julkaistu vuonna 1925. Kustantaja oli tuolloin WSOY. Tätä alkuperäistä vuoden 1925 teosta saa vielä lainattua joistakin Helsingin kirjastoista. Teoksesta on otettu uusia painoksia sen jälkeen.
Varaus onnistuu vasta sitten kun edes yksi kappale on ehtinyt lainattavaksi johonkin kirjastoon. Teos on niin uusi ettei yhtään kappaletta ole vielä kirjastossa. Ei varmaan kestä kovin kauan että varaus jo onnistuu.
Näillä tunnistetiedoilla ei ammusta pystytty tunnistamaan. Ammus lienee 120 mm, mutta onko se panssarivaunun, rannikko- tai kenttätykin, ei kotimaisen ampumatarvikehakemiston koodeista selvinnyt. Suomella ei tällä hetkellä taida olla 120 mm tykkejä käytössä.
Leväperäinen tarkoittaa tehtävistään huolehtimatonta ts. piittaamaton, välinpitämätön, huolimaton. Leväperäinen kuulunee sanan levä yhteyteen ts. henkilö joka jättää asiat levälleen.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 1 (1995)kerrotaan, että osin tämän kautta ovat tulleet velaperäinen, veloperäinen 'laiska, saamaton' (Varsinais-Suomi Satakunta).
Jos olet varma, että olet palauttanut HelMet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kaupunkien kirjaston kirjan, voit mennä teoksen omistavaan toimipisteeseen, josta käsin sitten lähdetään selvittämään, olisiko kirjasto itse tehnyt virheen eli kirja olisikin esim. hyllyssä tai jäänyt siihen kirjastoon, johon olit sen palauttanut.
Jos kuitenkin arvelet kirjan hukkuneen sinulta, löytyy maksuista ohje HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen tai kadonneen kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9...
10 pencen kolikot valmistettiin 1977 - ja valmistetaan edelleen - metalliseoksesta, jossa on 75% kuparia ja 25% nikkeliä.
Desimaalijärjestelmän mukaista 10 pencen kolikkoa on lyöty vuodesta 1968 alkaen. Vuoteen 1981 saakka käytettiin alkuperäistä vuoden 1968 mallia (http://www.ukcoinpics.co.uk/dec/10/10_80.jpg), jossa on teksti "new pence".
Vuoden 1977 kolikot eivät ole järin arvokkaita. 2009 standard catalog of world coins -hakuteos listaa käyttämättömän (uncirculated) 10 pencen kolikon arvoksi 0,60 dollaria (noin 42 senttiä); erittäin hyväkuntoinen (extremely fine) käytössä ollut kolikko noteerataan vain 0,25 dollarin arvoiseksi (noin 18 senttiä).
Kysymykseen on hieman vaikea vastata tietämättä enempää kyseisestä lapsesta, enkä ole tietoinen minkäänlaisen listan olemassaolosta. Celia-kirjastosta http://www.celia.fi/lastenjanuortenkirjat
voi kuitenkin lainata postitse (ilman postimaksuja) kuvakirjoja, jotka on tehty erityisesti autistisia lapsia varten.
Koulun alkamiseen aihepiiriltään liittyviä kuvakirjoja voi taas hakea esim. Varsinais-Suomen kirjastojen Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski
asiasanoilla "koulu", "aloitus" ja "kuvakirjat". Toivottavasti näistä on apua.
Aiheesta löytyy mm.:
Venäläis-suomalainen sotilassanakirja (1940)
Venäläinen sotilaslyhennyssanasto (1940)
Rysk-svensk militäordbok (1960)
Brassey's multilingual military dictionary (1987)
Russian-English English-Russian military dictionary (1983)
Yllämainitut teokset löytyvät Maanpuolustuskorkekaoulun kirjaston käsikirjastosta, niitä ei lainata.
Venäläisen kansansadun kolobok ("kakkara") tehtiin sekalaisista jauhonrippeistä (tarinan versiosta ja käännöksestä riippuen joko aitan lattialta lakaistuista ja laarien nurkista kaavituista tai kopanpohjilta kokoilluista ja laarinlaudoilta lakaistuista jauhoista), joista tarinan eukko alusti taikinan smetanan kanssa ja paistoi voissa.
Tarina Kakkara löytyy suomeksi esimerkiksi kokoelmista Venäläisiä kansansatuja (Weilin + Göös, 1976) ja Taikasormus : venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista (Gummerus, 1990).
Mikäli etsimänne teokset eivät ole saatavilla Turun kirjastoista, voitte käyttää kaupunginkirjaston tarjoamaa kaukopalvelua. Palvelua voi käyttää ainoastaan silloin, kun etsittyjä teoksia ei löydy Turusta. Voitte tarkistaa saatavuuden näistä tietokannoista:
Turun kaupunginkirjasto (http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&ulang=fin)
Turun yliopiston kirjasto (https://finna.fi
Åbo Akademin kirjasto (https://finna.fi
Turun kauppakorkeakoulun kirjasto (https://finna.fi)
Turun ammattikorkeakoulun kirjasto (https://aura.amkit.fi/)
Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=1644. Huom! Kaukopalvelun käyttö on maksullista ja hinta voi vaihdella huomattavasti.
Esim. teoksista Suomen perhoset: mittarit 1-2 ja Suomen perhoset: yökköset 1-2 löytyy levinneisyysalueiden lisäksi mv-kuvat. Muitakin hyviä teoksia löytyy: Marttila, Olli: Suomen päiväperhoset elinympäristössään, 2005 sekä Suomen kiitäjät ja kehrääjät : nirkot, villakkaat, siilikkäät, 1996
