Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Andreas Staikosin Herkullisia suhteita.
Kirjan takakannen esittelyteksti tiivistää tarinan juonen seuraavasti: "Kreikkalaiskirjailijan veikeässä pikku romaanissa Nanan kaksi rakastajaa, Damoklis ja Dimitris, hemmottelevat lemmittyään herkkuaterioita valmistamalla. Vaikka he ovat naapureita, he eivät aluksi tiedä toisistaan. Kun totuus paljastuu, kilpailu Nanan suosiosta kiihtyy jännittäväksi."
Toiseksi vaihtoehdoksi on ehdotettu Anthony Capellan romaania Ruokaa amore.
"Laura on kaunis amerikkalainen opiskelija, joka joutuu italialaismiesten piirittämäksi auringon lämpöä ja historiaa huokuvassa Roomassa. Kuumaveriset Tommaso ja Bruno taistelevat Lauran rakkaudesta valmistamalla hänelle toinen...
En osaa sanoa miksi ette pääse uusimaan lainojanne. Web Origo antaa kokeilla kaksi väärää tunnuslukua, mutta kolmas pitäisi olla se oikea jotta pääsisi kirjautumaan sisään omiin lainoihin. Paras keino ratkaista pulma on että pyydätte seuraavalla kirjastokäynnillä uuden tunnusluvun ja testaatte heti kirjastossa omien lainojen katseluun/uusintaan pääsyn. Tunnusluku annetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti mistä tahansa Kyyti-kirjastosta, emme anna sitä sähköpostitse.
Samantapaisia teoksia löytyy esim. Kaari Utrion ja Tuula Rotkon
tuotannosta. Utriolta esim. Pirkkalan pyhät pihlajat sekä Vaskilintu,
Rotkolta Riikka Näkijä. Myös Helena Wariksen Uniin piirretty polku
käsittelee maagista muinaissuomalaisuutta.
Raili Mikkasen nuortenkirjatrilogia Myrkkypuun marjat, Kahdentoista
vala ja Pähkinäpuinen lipas sijoittuvat 1600-luvulle. Myös Maria
Vuorion Kultaraha nurkan alla liittyy suomalaiseen mytologiaan.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei levyä löydy kirjastoistakaan. Tein Kirjastot.fi:n monihaun kautta (http://monihaku.kirjastot.fi ) haun kaikkien maakuntakirjastoalueiden kirjastoihin ja vielä suoraan suurimpiin kirjastoihin (Helmet, Turku, Tampere, Oulu, Rovaniemi), mutta ei tärpännyt. Edes Helmet-musiikkivarastossa sitä ei näy olevan. Ainoa vaihtoehto näyttäisi olevan ulkomaiset musiikkiliikkeet tai musiikkidivarit.
Polkupyörän hintaa ja mallistoa voisi tiedustella seuraavista lii. Näiden liikkeiden valikoista itse asiassa ei löytynyt tietoa Solifer 4764 Enjoy 120-polkupyörästä suoraan nettisivuilta, mutta nämä liikkeet ovat ammattilaisia auttamaan pyörän hankkimisessa. Voithan vaikka laittaa sähköpostilla tiedustelun
Bike Planet
Valikoimamme kattaa kaikki pyörätyypit, kuten city-, maantie- ja maastopyörät, hybridit sekä dirt- ja bmx-pyörät.
http://www.bikeplanet.fi/pyorat.html
Suomen polkupyörätukku
http://www.suomenpolkupyoratukku.fi/
Suomen urheilupyörä
http://www.suomenurheilupyora.fi/main.php?loc_id=693
Tori.fi
Käytettyjen pyörien kauppa käy nyt
Tori.fi:ssä.
http://www.tori.fi/
Kustantajan sivuilta käy ilmi, että vuoden 2009 painoksen ISBN-numero on sama kuin kirjastosta varaamasi edellisvuotisen kirjan. Kyseessä on siis muuttamaton painos, joten voit rauhassa käyttää sitä tenttiin valmentautumiseen.
Kattava teos yökkösten toukista on Matti Aholan ja Kimmo Silvosen kaksiosainen "Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat", mutta se keskittyy siis vain yökköslajien toukkien esittelyyn. Eri kiitäjä- ja kehrääjälajien toukista on aika hyvin valokuvia kirjassa "Suomen kiitäjät ja kehrääjät" (toim. Olli Marttila). Valokuvia myös päiväperhosten toukista on eri perhoslajien esittelyjen yhteydessä jonkun verran joskaan ei kattavasti esim. Seppo Parkkisen kirjassa "Perhoset". Perhosista on luonnollisesti paljon muitakin teoksia, mutta muista kirjastossamme nyt paikalla olevista perhoskirjoista en löytänyt yhtä paljon perhostoukkien valokuvia.
Internetissäkin on monia sivuja aiheesta. Hyvä suomalainen vaikkakin englanninkielinen sivusto on
- Larvae of...
Aino Kallaksen julkaistut päiväkirjat päättyvät vuoteen 1931.
Teokset ovat:
Päiväkirja vuosilta 1987-1906, Otava 1952
Päiväkirja vuosilta 1907-1915, Otava 1953
Päiväkirja vuosilta 1916-1921, Otava 1954
Päiväkirja vuosilta 1922-1926, Otava 1955
Päiväkirja vuosilta 1927-1931, Otava 1956
ja uudempi painos, jossa on Kai Laitisen esipuhe, lisäyksiä ja huomautuksia:
Elämäni piväkirjat 1,1987-1916, Otava 1978
Elämäni päiväkirjat 2, 1917-1931, Otava 1978
Tonteri-nimen historiasta löytyi seuraavaa tietoa:
"TONTERI (631)*
Vanhimmat tiedot Tonder, Tonteri-nimistä ovat Etelä-Karjalasta. Jääsken tilikirjoihin on merkitty Staffa tond 1546 l. tonderijn 1546 ja l tondheri 1564, vuonna 1625 oli Jääsken lautamiehenä Lasse Tonteri. Antreassa on kirjattu Thomas Tonderi 1726 ja Tuomas Tonteri 1888. Raudussa on Tontereita asunut ainakin 1700-luvulla, ja Kivennavalla on Tonteri kiteytynyt kylänkin nimeksi. Siirtolaisina on Tontereita tullut sotien jälkeen runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen Antreasta ja Vuoksenrannasta, mutta jonkin verran myös Kirvusta, Vuokselasta ja Kivennavalta, Tonder-nimisiä (74) Muolaasta. Pohjanmaalta on kirjattu Jåp tonderssn 1543. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa...
Kyseessä saattaisi hyvinkin olla Johan Fabriciuksen romaani ”Venetsian seikkailija” (WSOY, 1937; toinen painos 1960). Kirja on tosiaan suomennettu hollannista (”hollanninkielisestä 4. painoksesta suomentanut Toini Jännes”). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Kirjan sisällöstä on vaikea kertoa lukematta sitä kokonaan, mihin tämän palvelun puitteissa ei valitettavasti ole mahdollisuutta. Selailun perusteella kyseessä näyttäisi kuitenkin olevan tunteita ja seikkailuja täynnä oleva opus, joka päättyy aika synkkään sävyyn. Kirja on kirjoitettu preesensmuodossa, joten jos sellainen tyyli ärsyttää, en voi suositella sitä. Kuten nimikin vihjaa, tapahtumat sijoittuvat...
Kysymäsi runo kuuluu runosikermään ”Viisi rohkeaa viiriä” ja on sikermän ensimmäinen runo. Se löytyy ainakin Tabermanin runokokoelmista ”Duende” (sivu 116; Gummerus, 1996) ja ”Ihme nimeltä Me” (sivu 135; Gummerus, 1999). On mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin muuallakin, mutta ainakin noista kokoelmista sen löydät.
Kyseinen laulu löytyy nimellä ”Meripojan heili” ainakin teoksista ”Merimies merta rakastaa: merimieslauluja ja shantyja” (1983), ”Suuri kansanlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1996), ”Suomalaisia kansanlauluja” (F-kustannus, 2004), ”Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja” (Fazer Music, 1993) ja ”101 kitaralaulua” (9. painos; Musiikki Fazer, 1977). Kaikissa lienee myös nuotit kappaleeseen. Kieliasu saattaa olla hiukan korjailtua alkuperäiseen verrattuna, sillä ainakin ”mä” on korvattu sanalla ”minä”.
Laulun sanat löytyvät myös sähköisessä muodossa Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Meripojan_heili. Koska Jääskeläisen ja Kaupin kuolemasta on kulunut jo yli 70 vuotta, laulu on tekijänoikeuslain suojan...
Lahden tiedekirjaston (www.lahdentiedekirjasto.fi) kokoelmasta on jo muutaman vuoden ajan voinut lainata sähköisiä kirjoja. Sähköisen kirjan lainaamiseksi tarvitset Lahden tiedekirjaston kirjastokortin, siihen liittyvän salasanan sekä tietokoneelle ladattavan ohjelmiston (Adobe Digital Editions), jonka avulla e-kirjan saa lainattua ja luettua. Seuraavasta linkistä voit katsoa tarkemmat ohjeet sähköisen kirjan lainaamiseksi Lahden tiedekirjastosta.
http://www.lahdentiedekirjasto.fi/kirjastopalvelut/kokoelmat_ekirjat.ht…
Lahden kaupunginkirjastossa selvitetään parhaillaan sopivinta palveluntarjoajaa, jonka kautta saisimme hankittua sähköisiä kirjoja asiakkaillemme lainattavaksi. Tällä hetkellä ko. yrityksiä ei kuitenkaan ole kovin montaa ja...
Verkkosivustoja, joilla listataan eri vuosien historiallisia tapahtumia on useitakin, mutta enemmän muilla kielillä kuin suomeksi.
Suomen historiaverkko Agricola sisältää hyvän hakemiston Suomen historian tapahtumista vuosittain ja ajanjaksoittain:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/
Suomenkielisistä koko maailmanhistorian tapahtumat kattavista vuosi-, vuosikymmen- ja vuosisatahakemistoista Wikipedian palvelu, jossa on myös joka vuodelle oma sivunsa, lienee kyllä kattavimpia nykyään: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vuosikymmenist%C3%A4
Jos englannin kieli sujuu, Wikipediastakin voi kyllä löytyä vuosikohtaisilta sivuilta enemmän tietoa, jos kokeilee suomenkielisen sivun sijasta vastaavaa englanninkielistä sivua.
Muita...
Kysyimme asiaa Mikkelin maakunta-arkistosta, jossa säilytetään luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä seurakuntien arkistoja. Saimme Mikkelistä seuraavan vastauksen:
"Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Luovutetun Karjalan kirkonarkistoja. Jos henkilö on syntynyt Vuokselassa niin syntymätodistuksen saa täältä, siinä ei kylläkään ole kellonaikaa. Piirilääkärin arkistoissa saattaa olla joiltakin vuosilta esim. kätilöiden kertomuksia synnytyksistä.
Helsingissä Kansallisarkistossa on lääkintöhallituksen arkistoa (V-arkisto), joka sisältää lääneittäin mm. Kätilöiden kertomukset synnytyksistä , synnytyspäiväkirjoja lähinnä ajalta 1920-1944, joissa mainitaan myös kellonaika.
Syntymätodistus voidaan tehdä...
Suomen kansallisbibliografian mukaan 1998 ilmestynyt, Osmo Lappalaisen ja kumppanien kirja Horisontti on peruskoulun yläasteen historian oppikirja, jonka alanimeke on Historia Napoleonista nykypäivään. Siitä on otettu useita lisäpainoksia 2000-luvun puolella.
Kysymäsi 1998 ilmestynyt kirja puolestaan on uudistettu laitos 1995 ilmestyneestä, hieman laajemmasta samannimisestä oppikirjasta.
Koska kyseessä on peruskoulun kirja, sitä on hankittu kirjastoihin niukasti.
Sekä 1995 ilmestynyttä että 2003 ilmestynyttä painosta on kuitenkin vielä saatavissa HelMet-kirjastoista. Jos kirjoitat HelMetin etusivun hakukenttään sanat horisontti ja lappalainen, saat esiin molemmat nimekkeet. Vuoden 2003 laitoksessa lukee Horisontti 7/8 : historian oppikirja...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston editointitila on tarkoitettu asiakkaille, joilla on lainausoikeus Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Myös ulkopaikkakuntalainen voi saada Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortin ja lainausoikeuden. Korttia anottaessa on esitettävä henkilöllisyystodistus.
Editointitilan käyttö on ilmaista, ainoastaan tulostus on maksullista.
Editointitilaa voi käyttää kirjaston aukioloaikoina. Tilan voi varata 1-4 tunniksi kerrallaan. Ensimmäisen käyttökerran yhteydessä asiakkaille annetaan 1-2 tunnin opastus laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. Ensimmäisen käyttökerran varaukset kirjaston infopisteestä puh. (03) 621 3040.
Tarkempia tietoja editointitilan käytöstä ja laitteistosta löytyy osoitteesta http://kirjasto....
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
Kirjstot.fi ei hallinnoi kirjasto.fi-sivua, joka on yksityisen henkilön pyörittämä palvelu. Palaute kannattaa lähettää kirjasto.fi:n, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjasto.fi/index.php?PHPSESSID=ad84fc9eeab6658e2852ffbc98ed… .
