William Shakespearen Sonetin 129 ensimmäinen säkeistö kuuluu Aale Tynnin suomentamana näin:
Vain hengen tuhlaamista häpeään
on himon toimi; himo toimeen asti
on valapatto, julma, järjiltään,
verinen, vilpillinen, raaka, raju.
Tämän vanhempaa suomennosta Shakespearen soneteista ei ole. Paavo Cajander ei ole suomentanut niitä.
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, WSOY 1995, ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965)
Hei,
saat sähköpostiisi eräpäivämuistutuksen lainoistasi kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja salasanalla omiin tietoihisi kirjaston sivuilla. Sivuilla voit valita ilmoituksen lähestyvästä eräpäivästä. Ilmoitukseen kannattaa valita ilmoitus eräpäivästä kolme päivää ennen lähestyvää eräpäivää. Halutessasi voit myös pyytää kirjastovirkailijoita laittamaan eräpäivämuistutuksen tietoihisi.
Juhani Lassila on tutkinut Lapin koulutushistoriaa kirjassa "Lapin koulutus vuosina 1630-2001", jossa käy seikkaperäisesti ilmi koulutusmahdollisuudet Lapissa 1930-luvun lopussakin.
Esimerkiksi tuolloin oli Lapissa lukioita Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä. Rovaniemellä oli tuolloin myös metsäkoulu ja 1943 perustettiin kauppakoulu. Torniossa oli Alakansakouluseminaari. Lisäksi oli lukuisia muita ammatillisia kouluja, esim. Inarin kotitalouskoulu ja Rovaniemen pienviljelijäkoulu. 1939 perustettiin Kemiin poikien valmistava ammattikoulu.
Tarkemmat tiedot koulutusaloittain selviää siis Lassilan kirjasta, jota on lainattavana mm. Rovaniemen kaupunginkirjastossa (www.lapinkirjasto.fi)
Mikon äidin puuttuminen Mikko Mallikas -kirjoista on synnyttänyt mielikuvan siitä, että tarinat kertovat yksinhuoltajaperheestä. Tähän on voinut vaikuttaa myös se, että Gunilla Bergström kertoi esikoisteoksessaan Mias pappa flyttar (1971) ensimmäisenä ruotsalaisena kuvakirjailijana avoimesti avioerosta. Bergström oli itsekin kokenut vanhempiensa eron ja hänen lapsuusvuosien kokemustensa on yleisesti ajateltu vaikuttaneen hänen tuotantoonsa. Toisaalta kirjailija on rohkeasti halunnut hylätä kaavamaiset perhemallit ja osoittaa lukijoilleen, että perheen kokoonpano voi olla monenlainen.
Bergström on kuitenkin itse painokkaasti kiistänyt sen, että Mikko olisi avioerolapsi: äiti on voinut kuolla tai toisaalta olla vain kauppareissulla....
Lauluvihosta Yhden asian lauluja 1 (toim. Juha Väliaho, Uusi tie, 1975, 3. p.) löytyy Terhi Linja-ahon säveltämän ja sanoittaman laulun Öljymäellä nuotti (melodia, sanat, sointumerkit). Laulu alkaa: "Öljymäellä taistelee Herrani tuskissaan. Tietää ajan sen saapuvan, kun joutuu kuolemaan."
Kirjastoissa poistetaan aineistoa pitkin vuotta monista eri syistä ja poistettu, mutta vielä myyntikuntoinen aineisto myydään edelleen asiakkaille. Joissain kirjastoissa on pysyvästi myytävänä poistettua aineistoa, kun taas toiset kirjastot keräävät poistetun aineiston myytäväksi jonain tiettynä ajankohtana.
Poistetusta aineistosta ei pidetä mitään erillistä luetteloa tai rekisteriä, jonka perusteella kirjoja voisi varata. Voi kuitenkin kysyä vaikkapa omasta kirjastostaan, josko heillä olisi mahdollisuus ottaa poistetut Mikko Mallikkaat sivuun teitä varten. Eniten aineistoa tietenkin poistetaan kirjastoista, joilla on suuri kokoelmakin, eli Mikko Mallikkaita kannattaa kysellä ja käydä etsimässä suurten kirjastojen lastenosastoilta.
Taidemusiikin nuottikirjoituksen perinteeseen kuuluu hyvin vahvasti se, että kaikki tarpeellinen on nuottiviivastolla. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta taidemusiikki on myös sen verran monimutkaista, että sointujen merkitseminen populaarimusiikin tyyliin ei ole joko mahdollista tai olisi ainakin erittäin monimutkaista. Tämän takia kysyjän kaipaaman kaltaisia Lied-nuotteja ei juuri ole olemassa.
HelMet-kirjaston kokoelmissa on muutamia sellaisia nuotteja, jotka eivät kuulu suoranaisesti (tai kokonaan) populaarimusiikin genreen ja joissa on myös näitä sointumerkintöjä. Kysyjän toivomaa klassisten Lied-sävelmien tai aarioiden kokoelmaa en valitettavasti pystynyt löytämään. Se ei tietenkään tarkoita, että sellaista ei voisi olla olemassa...
Lauri Viidan Kootut runot sisältää varmaan joitakin aiheeseen sopivia runoja. Vuoden 2006 painos on uusin, ja siinä on alussa luonnehdintaa runoilijasta. Uuno Kailaksen runoissa on myös mielenterveyteen liittyviä runoja. Hänestä on Kalle Achte julkaissut kirjan: Uuno Kailas, runoilija psykiatrin silmin. Kirjassa on myös Kailaksen runoja asiayhteyksissä. Häneltä on ilmestynyt lukuisia runokokoelmia, yksi koottujen runojen kokoelma on Palava laulu : valitut runot, 2000.
Uuno Kailas on kääntänyt suomenruotsalaista runoutta, ja niistä L. Onervan ja Edith Södergranin runoissa on teemaan sopivia runoja, esimerkiksi kokoelmissa L. Onerva: Siivet : runoja vuosilta 1945-1952;
Edith Södergran: Levottomia unia ja Kultaiset linnut. Uudempien...
Tilastotietoa Ranskan väestön sijoittumisesta löytyy ainakin Statistics Explained -sivustolta, jossa on erilaista Eurooppaan liittyvää tilastotietoa.
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Populat…
Avautuvan sivun Alueelliset väestötilastot ensimmänen kohta käsittelee väestön määrää ja tiheyttä, johon liittyy viereinen englanninkielinen kartta. Karttaa suurenee klikkaamalla ja näkyviin saa tiedot asukkaista per km2.
Jos lainaajatietosi ovat kirjaston rekisterissä ja jos niissä on voimassa oleva sähköpostiosoite, voit hankkia uuden pin-koodin unohtuneen tilalle helmet.fi -sivuston kirjautumissivun linkistä "Unohditko tunnuslukusi": https://luettelo.helmet.fi/iii/cas/login?service=https%3A%2F%2Fluettelo…
Et kertonut kysymyksessäsi kirjastokorttisi numeroa, joten en aivan varmasti pysty tarkistamaan asiaa, mutta ainakaan nimelläsi ei rekisteristä löydy lainaajatietoja. Tämä onkin ymmärrettävää, jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuosiin. Käyttämättömien kirjastokorttien tiedot nimittäin siivotaan tietokannasta tietyin väliajoin, ja kortti, jota on viimeksi käytetty vuonna 2006, on varmastikin jo vanhentunut.
Uuden kortin ja pin-koodin saadaksesi...
Sukunimikysymyksissä on yleensä hyvä lähdeteos Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet" (2000). Leru-nimestä siinä on vain viitaus, jossa kerrotaan sen verran, että Äärinen-nimi on tuttu mm. Akaassa ja Köyliössä. Siihen on vaihdettu mm. sukunimeä Leru Suistamolla 1931.
Karjalan kielen sanakirja (1983) tuntee sanan "leru" lehmän puhuttelusanana:
leru, leru lehmäzie, laru, laru lambahazie
Tietoa voi etsiä lisää allaolevista linkeistä:
1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi
2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Väestörekisterikeskuksen linkistä voit tutkia sukunimesi yleisyyttä Suomessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mahdollinen selitys Törtöskadun nimelle löytyy Turun murteen sanasto II:sta (1985), josta löytyy Turun murteen sana ”törtöne”, joka tarkoittaa käpyä. Lisäksi sanastossa löytyy verbi ”törtöstä”, joka on yhtä kuin ”poimia käpyjä”.
Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja (1984) vahvistaa käpyselityksen myös ruotsinkieliselle kadunnimelle Kottgatan. Sana ”kott” on yhtäkuin ”kävyt”.
Näin ollen Törtöskadun selitys liittyy käpyihin tai käpyyn.
Kyseessä voisi olla kirja Rakennetaan maja (Otava, 1974). Alkuteos on ranskankielinen Cabanes des champs. Kirjassa kerrotaan erilaisista majoista ja siinä on myös tarkat ohjeet majojen rakentamiseen. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirjaa ei ole enää saatavana, mutta muualla Suomessa sitä on kirjastoissa. Kaukopalvelun kautta kirjan voi tilata omaan lähikirjastoon.
Kirjan tarkat tiedot:
Politzer, Michel : Rakennetaan maja / Michel Politzer, Annie Politzer ; toimitus: Pierre Marchand & Jean-Oliver Héron ; suom. Laila Lankinen Ja Sinikka Sarrola. [Helsinki] : Otava, [1974]
Sarja: Puuhakirjat
ISBN: 951-1-01527-3 (nid.)
Kaukopalvelu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kaivattu 70-luvulla ilmestynyt majanrakennuskirja lienee Michel ja Annie Politzerin Rakennetaan maja (Otava, 1974). Sitä on edelleen lainattavissa useista kirjastoista, eli se on saatavissanne ainakin kaukolainana, mikäli oman kirjastonne kokoelmasta sitä ei enää löydy.
Aiheesta on suomeksi saatavilla myös uudempi ranskalaiskirja, vuonna 2010 Nemon kustantamana ilmestynyt Louis Espinassous'n Rakennetaan maja!
Sellaista kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään, jonka nimessä olisi ollut sekä kuolemaa, surua että kärsimystä. Sisältönsä puolesta sopivimpana ehdokkaana tarjoaisin Anja Silvennoisen kokoamaa kirjaa Ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä (Kirjayhtymä, 1986).
Näin kirjaa kuvaillaan sen takakannen esittelytekstissä: "Tämä teos sisältää elämänviisauden helmiä, ajatuksia onnesta ja kärsimyksestä, ilosta ja surusta. Ne on koottu sekä kotimaisen että käännöskirjallisuuden lehdiltä; niin filosofien, kirjailijoitten, lääkäreitten, poliitikkojen, psykiatrian, sosiologien kuin säveltäjien, taiteilijoitten, teologien, valtiomiesten ja kirjallisuudentutkijoittenkin ajatuksia - antiikista nykyaikaan, lännestä itään."
Vemmel (genetiivi vempelen) ja vempele (genetiivi vempeleen) ja muut myös eri murteissa ja suomen sukulaiskielissä esiintyvät samakantaiset sanat tarkoittavat Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan mm. seuraavia asioita:
Kaareksi taivutettu tai taipunut puu; valjasluokki; kaari (etenkin puusta, oksasta tms. luokin tai vanteen muotoon taivutettu), esim. lapsen kehdon yllä, veneen, kelkan, ahkion kaarena, rysän tai lipon (suu)vanteena, tynnyrin vanteena; vitsalenkki, vaula, suksisauvan sompa, somman tapainen suokenkä; päreestä kudottu pyöreä lasten lelu; rautapyydyksen sanka eli leuka; oksavarsta (tuoreesta puusta tehty); viulun tai jouhikanteleen jousi; jäykkä, kovetettu hame; vääntynyt, huonokuntoinen, kömpelö tai joutava esine (esim...
"Älkää kaatako pelkkiä patsaita, kaatakaa myös jalustat."
Runo löytyy kokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa vuodelta 1975. Runo alkaa seuraavasti: "Katselkaa tarkkaan patsaankaatajia, katsokaa...!
Kollegat ympäri Suomen vinkkasivat vielä näitä kotimaisia romaaneja, joissa käsitellään yksinäisyyttä:
Bargum, Johan: Syyspurjehdus
Carpelan, Bo: Benjamin
Haahtela, Joel: Perhoskerääjä ja Elena
Hietamies, Eve: Niin paljon kuuluu rakkauteen
Huovi, Hannele: Pesula
Jalonen, Riitta: Hula-hula
Kaipainen, Anu: Vihreiksi poltetut puut
Karumo, Antti: Männyt
Kilpi, Eeva: Unta vain ja Kuolinsiivous
Kummu, Essi: Karhun kuolema
Kälkäjä, Mirjam: Umpistaival
Lehtolainen, Leena: Tappava säde
Liehu, Rakel: Helene
Lundberg, Ulla-Lena: Kökarin Anna
Lönnroth, Helena: Murhaaja tulee netistä
Melender, Tommi: Ranskalainen ystävä
Nevanlinna, Arne: Hjalmar, Marie ja Varma
Nuotio, Eppu: Onnellinen loppu
Onkeli, Kreeta: Beige
Pakkanen, Outi: Pelistä pois
Parkkinen...
Õõtsub mandri ja mere vahel sisältyy alunperin Jaan Kaplinskin vuonna 1967 julkaistuun kokoelmaan Tolmust ja värvidest, jonka runoja suomeksi tulkittuina löytyy Kaplinski-valikoimasta Sama meri kaikissa meissä (Otava, 1984). Tätä nimenomaista runoa ei kuitenkaan ole tähän kirjaan otettujen runojen joukossa, eikä sitä löytynyt Kaplinskin runoja sisältävistä antologioistakaan (esimerkiksi 20 nykyvirolaista runoilijaa ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa). Erinomainen Linkki maailman runouteen -runotietokantakaan ei onnistunut ohjaamaan sen suomennoksen äärelle.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
