Kyllä kirjastoista saa nuotteja. Niitä voi lainata tai kopioida (omaan käyttöön). Keinussa kesällä kerran -laulun nuotit löytyvät Suuri toivelaulukirjan osasta 14 ja muutamasta muusta nuottikirjasta.
Nuotteja voi hakea laulujen nimillä kirjastojen aineistohakuohjelmilla. Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku on osoitteessa lastukirjastot.fi sivun oikeasssa yläkulmassa. Hollolan kirjaston aineistohaku on toistaiseksi osoitteessa www.lahdenseudunkirjastot.fi/hollola/, mutta Hollolan kirjasto on suljettuna ajalla 7.7.-3.8.2014.
Hääkirjoista voi löytää vinkkejä puheisiin. Esimerkiksi:
- Kaunisto, Tiina-Emilia & Erika Voutilainen: Siksi tahdot, hääkirja. "Puheen voi pitää se, joka osaa" sisältää vinkkejä vanhoista häätavoista ja -perinteestä.
- Pia Jokela & Pia-Riitta Korvenheimo: Unohtumaton hääjuhla : leikkien ja ideoiden kirja. "Leikkejä ja ideoita juhlapaikalle", puheita ja lauluja.
- Koivula Kirsti: Onnistuneet häät, seremoniamestarin ja hääparin opas.
Humoristisia teoksia mm.
- Hans Bengtsson: Myötä- ja vastamäessä: avioliiton onnea ja ongelmia
- 101 vinkkiä miten pidätte rakkautenne elävänä
- Ted Spiker & David Zinczenko: Mies, rakkaus & seksi
Nettisivustoja:
- http://www.haat.fi/haku?q=h%C3%A4%C3%A4perinteet
- http://www.naimakaupat.com/...
Hei Merja,
vaikkei Turussa tällä hetkellä olekaan pelkästään eläimiin keskittyvää näyttelyä, niin löysimme näyttelyitä, joissa aihetta sivutaan:
http://www.logomo.fi/fi/tapahtumat/nayttelyt/hejhylje-nayttelysarja/
http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=17827&culture=fi-FI&cont…
Turun Taidelainaamossa, Vanhalla Suurtorilla, on kokoelmissa myös useita eläinaiheisia taideteoksia.
http://www.turuntaidelainaamo.fi/
Pienissä gallerioissa näyttelyt vaihtuvat museoita nopeampaan tahtiin, joten niissäkin kannattaa vierailla. Turun kaupungin ylläpitämään tapahtumakalenteriin päivitetään ajankohtaiset taidenäyttelyt.
http://www.turku.fi/tapahtumat/?nodeid=9884
Julkisessa kaupunkitilassa eläinaiheisten veistosten ihailun voi yhdistää...
Hilja Valtosen romaani Päivä perijättärenä vuodelta 1932 on lainattavissa HelMet-kirjastoista. Teosta on yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Valtosen näytelmää Autotyttö : kommelluksia kolmessa näytöksessä (1929) sen sijaan ei ole lainkaan HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Teosta voi pääkaupunkiseudulla lainata esimerkiksi Teatterikorkeakoulun kirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Kansalliskirjastossa on yksi kappale ko. teosta, mutta sitä ei saa kotilainaan vaan ainoastaan lukusalikäyttöön.
Etsimästäsi aiheesta pitäisi löytyä tietoa esimerkiksi seuraavista julkaisuista:
Vähäkangas, Ismo: Sata lasissa (Turun historiallinen yhdistys, 2000)...
Rainer Maria Rilken runo Lopussa (Schlußstück) on tosiaankin julkaistu Eija Mämmin ja Liisa Envaldin toimittamassa runoantologiassa Sururunoja. 1, Yö tulee hiljaa (2008). Runon on suomentanut Kauko Aho.
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sururunoja. 1 : Yö tulee hiljaa (toim. Eija Mämmi ja Liisa Enwald, 2008)
Eduskunnan kirjastossa selviteltiin asiaa. Merkintää tai viittausta tällaisesta asiakirjasta etsittiin mm. näistä: laki henkikirjoituksesta (299/1939), asetus henkikirjoituksesta 777/1944 sekä Väestökirjakomitean mietintö KM 1948:2. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
Kollegani selvitystä asiasta on alla:
"Nykysuomen sanakirjan mukaan ilmoituskirja on (yleisesti) "julkisen viranomaisen tai viraston antama tai sille annettava ilmoituskirjelmä".
Olettaisi, että ko. tapauksessa ilmoituskirja on sisältänyt riittävät henkilötiedot, jotta henkilö on voitu ottaa seurakunnan jäseneksi. Koska ulkomaalaisvalvonta oli ja on kai edelleenkin poliisin velvollisuus, voinee ajatella, että "ulkomaalaisen ilmoituskirjan" on antanut poliisiviranomainen....
Kirjastovirkailijan tutkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa kirjastoalan opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
Ammattikorkeakoulutusta kirjasto- ja tietopalvelualalle järjestetään Turussa täydennyskoulutuksena http://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjasto_ja_t… tai nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena http://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/kirjastojatie…,
samoin Seinäjoella http://www.seamk.fi/fi/Koulutus/Koulutusalat/AMK-tutkinnot/Kirjasto--ja…
sekä Oulussa http://www.oamk.fi/koulutus_ja_hakeminen/aikuiset/?ak_osio=kuvaus&lv=s2….
Yliopistotutkinnon voi suorittaa
Tampereella http://www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/sis/iti.html,
Oulussa http://www.oulu.fi/...
Ensin löysin jutun "Sinkulle apu kirjastosta?" (5/2010), mutta siinä ei ole tarinoita tapahtuneista tutustumisista, ainoastaan leikkimielistä strategista pohdintaa. Mutta kuvaillun kaltainen pieni juttu löytyi numerosta 1/2013 otsikolla "Rakkautta kirjastossa". Siinä on kuusi lyhyttä 'Lukijat kertovat' -tekstiä. Samassa lehdessä on myös artikkeli sinkkuillan järjestämisestä Kallion kirjastossa Helsingissä.
Kyseessä on virsi 301. Nykyisessä, vuonna 1986 hyväksytyssä muodossa virren teksti löytyy täältä:
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0f24d4d74bd6338bc2256ff9003366cb/4331539fd…
Sinun hakemasi sanamuoto on kuitenkin peräisin vuoden 1938 virsikirjasta ja sisältyy siis kaikkiin ennen vuotta 1986 julkaistuihin virsikirjan painoksiin. Sitä en pikaisella etsimisellä löytänyt verkosta, joten kopioin sen tähän:
1. Kirkasta, oi Kristus, meille Ristinuhri Golgatan, Josta meille langenneille Loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä Aina kohti ristiä.
2. Synkeys nyt hajoaapi, Yöstä päivä valkenee. Kun näin Jeesus voiton saapi, Taivas meille aukenee. Herra Jeesus verellään Rauhan tuotti ristillään.
3.Ain on Paimen lammastansa Eksyneintä säälinyt, Nostanut...
Ikävä kyllä pidennettyjä kesälaina-aikoja ei HelMet-kirjastoissa ole ollut käytössä enää vuosikausiin. Tiesithän kuitenkin, että voit uusia lainasi viisi kertaa peräjälkeen, ellei niistä ole varauksia, joten toivottavasti saat laina-ajan riittämään lomasi loppuun asti. Mukavaa lomaa!
Kun ilmaukset, joiden alkuosa on genetiivimuotoinen, muodostavat käsitteen, esim. värinnimen, erikoisalan termin tai ammattinimikkeen, ne ovat yhdyssanoja (yönsininen, tiibetinspanieli) ja kirjoitetaan siis yhteen. Myös jos ilmaisun merkitys muuttuu yhteen kirjoitettaessa, osat kirjoitetaan yhteen (kyseessä on usein myös kuvallinen ilmaus: kädenojennus).
”Kaapin paikkaa” ei siis kirjoiteta yhteen. Ilmaisua käytetään lähinnä idiomeissa ”määrätä / osoittaa kaapin paikka”.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1478
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=15
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608
Sukunimet Havi, Havia ja Havo ovat todennäköisesti germaanista perää. Niille on muinaissaksan henkilönimistössä vastine Hav, Hawe ja Hawo ( joka viitannee mereen). On myös esitetty, että nimen lähtökohta on skandinaavinen Had-nimi. Haviaa lähellä oleva Havi on mahdollisesti peräisin saksalaisesta Haveman-nimestä.
Lisää sukunimestä voi lukea Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet.
Lähde:
Mikkonen – Paikkala: Sukunimet. Otava.
Voit laittaa palautetta kirjastoautolle joko Espoon kaupungin palautelomakkeen kautta https://easiointi.espoo.fi/eFeedback/fi/Feedback/15-Kirjasto
tai sähköpostitse kirjastoautot@espoo.fi
Jos tarkoitat HelMet-kirjastokorttia, ohjeet sen hankkimiseen löytyvät helmet.fi-sivustolta linkistä Asiakkaana kirjastossa -> Kirjastokortti ja lainaaminen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tervetuloa asiakkaaksi!
Vanhoja Aftonbladet-lehtiä voi lukea Suomen Kansalliskirjastossa. Lehden tiedot ja mikrofilmatut vuosikerrat voi tarkistaa alla olevasta linkistä Helka-tietokantaan.
Linkistä Kansalliskirjaston sivuille löytyvät kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat. Kirjaston neuvonnasta voitte kysyä lisätietoa mikrofilmien lukukäytännöistä.
https://finna.fi
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Useissa internet-lähteissä on tosiaan viitattu skotlantilaisten ja kanadalaisten tutkijoiden tekemään tutkimukseen, jonka mukaan optimaalisin istuma-asento olisi 135 asteen kulmassa. Suora tai eteenpäin nojaava istuma-asento taas rasittavat selkää liikaa.
Työterveyslaitoksen julkaiseman Ergonomia-teoksen mukaan lantiokulman, eli vartalon ja reisien välisen kulman, olisi hyvä olla suoraa kulmaa suurempi, noin 130 astetta, jolloin lanneranka asettuu luonnolliseen notkoasentoon. Sen voi toteuttaa joko hyvin muotoillulla, taaksepäin kallistuvalla lepoistuimella tai esimerkiksi satulatuolilla, jolloin vartalo on suorassa, mutta reidet kallistuvat alaviistoon. Erityisen tärkeää istuimessa on lannerangan tuki. Hyvässä työtuolissa on myös...
Tietoa vierasperäisten sukunimien alkuperästä löydät ainakin seuraavista kirjoista:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet
Marianne Blomqvist: Vad heter finlandssvenskarna?
Mikkosen ja Paikkalan mukaan 1600-luvulta lähtien alkoi ilmestyä uudentyyppisiä porvaris- ja käsityöläisnimiä, jotka muistuttivat kaksiosaisia paikannimiä (esim. Lundberg, Blomstrand, Björklund). Ruotsalaisesta nimestä tuli vähitellen arvostuskysymys.
Sukunimen alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen sukututkimusseuran kautta linkistä http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy muun muassa runsas määrä sukunimiä käsitteleviä artikkeleita: http://www.genealogia.fi/nimet/
Suosittelemme jännityskirjoista Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarjaa, jossa päähenkilönä on 11-vuotias poliisin poika Emil, joka itsekin kokeilee etsivän uraa.
Musta kaista -sarjassa on useiden suomalaisten kirjailijoiden jännityskirjoja.
Nemo Rossin kirjat yhdistävät arkeologian ja seikkailun.
Eoin Colferin Artemis Fowl on mukaansatempaava jännityssarja, jossa on myös fantasiaelementtejä.
Louis Sacharin Paahde on erinomainen nuortenkirja sekin.
Derek Landyn jännityskirjasarjassa Keplo Leutokalma päähenkilönä on luurankoetsivä.
Huumori on pääosassa Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarjassa, jossa tarina etenee sarjakuvamaisesti.
Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarjassa päähenkilönä arkipäivän komiikkaa kohtaa kuudesluokkalainen poika....
Tässä alla hitsauksen oppikirjoja, jotka saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Hitsauksen materiaalioppi (2013)
- Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet / Pertti Lepola, Matti Makkonen (myös e-kirjana, 2005)
- Hitsaustekniikka : perusteet ja kaarihitsaus / Juha Lukkari (1997)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Alla on linkki sivustolle, jolla on runsaasti hitsaustietoa, ja mm. tietoa alan koulutuksesta:
http://www.hitsaus.info/
Typpihappoa voidaan tilata apteekkiin. Tilausta varten apteekki tarvitsee tietoa mm. typpihapon käyttötarkoituksesta ja vahvuuksista. Käy apteekissa selvittämässä asiaa tarkemmin.
