Löysin vain yhden elokuvan Swedish Film Databasen (http://www.sfi.se/en-GB/Swedish-film-database/) kautta, jossa idea on Harry Kullmanin. Elokuvan nimi on Harry, Rosan och sladden ja se on tehty vuonna 1971.
Vanhemmista kustantamojen nuortenkirjasarjoista ei ole olemassa kattavaa listausta. Usein kirjasarjassa ilmestyneet kirjat on listattu kirjan takalehdillä, joten voit itsekin etsiä niitä kirjastosta.
Gummeruksen nuortenkirjaston kirjoista löytyy lista internetistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Gummeruksen_nuorten_kirjasto
Nuorten toivekirjastosta on olemassa Tornion kirjaston laatima listaus:
WSOY:n Nuorten toivekirjasto (NTK) kirjaluettelo
Luettelon laatinut: Heikki Kaikkonen
Kirjailija Kirjan nimi Nro
Amundsen...
Vastaus loytyy valokuvan kera kirjasta
Panu Pulma, Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1971.
s. 269.
"Ruotsalaisten lahjoituksen 1940 pystytettiin Sammon- ja Vienankadun kulmatontille Kajaanin ensimmäinen "rivitalo" ns. NEMRO-talo, joka sai nimensä Niilo Kannon, Eino Pitkäsen, Martti Pasasen, Reino Laaksosen ja Toivo O. Muttilaisen etunimiien alkukirjaimista. Talo purettiin jo 1952.
Vanhaan karjalaiseen henkilönnimistöön sisältyy paljon linnunnimityksiä. Niistä yksi on korppi. Sukunimenä Korppi
on esiintynyt mm. Johanneksessa, missä esim. 1617 Peckoi Korppi. Lisäksi mm. Viipurin pitäjässä 1555 Anders Kårp ja linnassa 1561 Joen Kårp, Jääskessä 1567 Henrich Korppi. Uudellamaalla lisänimet eivät olleet tavallisia 1500-luvulla virallisissa yhteyksissä, mutta hopeaveroluetteloon on 1571 merkitty Hans Persson Korpp. Savossa on 1500-luvun loppupuolella saanut Rantasalmella eräs Ollikainen liikanimen Korppi, mistä on saanut alkunsa savolainen Korppi-suku (jo 1614 muodossa Korppinen)
Lähde:
Suomen
Suomen kielen sanakirjat. - Helsingissä [Hki] : Otava, 1984 (Keuruu)
2. p. 1985
ISBN 951-1-06120-8 (sid.)
6: Suomalainen nimikirja...
Kankaanpään seutu 21.7.2014 kirjoitti Jämi Fly Inn-tapahtumasta, missä lensi museolentokoneita
Satakunnan kansassa on 9.7.2014 Jämi Fly Inn-tapahtumasta artikkeli.
Lisäksi ilmestyy Feeniks-lehti, joka on ilmailuhistoriallinen neljännesvuosittain ilmestyvä Ilmailumuseoyhdistys ry:n jäsen- ja tiedotuslehti.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Päivälehden arkistoon, jossa on myös Helsingin Sanomien arkisto.
http://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
Suomen kuvapalvelun sivuilla todetaan, että "Tekijänoikeus valokuvaan on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisesta (= ei teoskynnyksen ylittävä valokuva) tai 70 vuotta kuvaajan kuolemasta (= teoskynnyksen ylittävä valokuva)."
http://www.kuvapalvelu.com/ohjeita.php
Hei,
Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä.
Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6)
Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Huhtilainen” lienee ollut alkujaan lisänimi ja itäsuomalaista perua. Se on peräisin sanasta ”huhta”, jonka merkitystä on ’kaski tai kaskimaa’. Sukunimeä ”Huhtilainen” on esiintynyt Kiteellä, Tohmajärvellä, Liperissä, Heinävedellä ja Tuusniemellä.
Saman lähteen mukaan sukunimen ”Turunen” taustalla on Turun kaupungin nimi (kuten sukunimessä ”Turkulainen”) tai lännessä skandinaavisen Tor-nimen johdokset kuten Torsten tai idässä ortodoksisen Dorofei-nimen muunnelma (kuten sukunimissä ”Toro” ja ”Toroi”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Turunen” ovat 1500-luvulta, ja jo 1600-luvulla se oli yleinen esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla....
Hätäkeskuslaitoksen sivuilta osoitteesta http://www.112.fi/meille_toihin/meille_toihin löytyy tietoa noista töistä ja vaadittavasta koulutuksesta. Linkin ”Hätäkeskuspäivystäjäksi?” löytyvät yksityiskohtaiset tiedot opintojen sisällöstä. Myös osoitteesta https://www.valtiolle.fi/valtiolle/fi/02_tutustu_tyonantajiin/hatakesku… löytyy tietoa työn sisällöstä ja pieni kertomus käytännön työtilanteestakin.
Tuon alan kesätöistä ei löytynyt tarkempaa tietoa, mutta voit halutessasi kysyä sitä suoraan hätäkeskuslaitokselta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.112.fi/hatakeskuslaitos/yhteystiedot.
Vuoden 1997 alusta voimaan tullut varainsiirtoverolaki korvasi leimaverolain kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta maksettavien leimaverojen osalta. Leimaveron sijasta osakkeen ostajan tulee siis nykyään maksaa varainsiirtoveroa.
Verohallinnon palvelunumerosta vastattiin, että autopaikkaosakkeesta tulee maksaa varainsiirtovero, jos autopaikkaosake ei kuulu asunto-osakkeeseen, eli jos siitä on oma osakekirja. Osakkeiden ja arvopapereiden varainsiirtovero on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lisää tietoa varainsiirtoveron maksamisesta löytyy osoitteesta: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Asunnon_osto/Varainsiirtovero…
Isännöitsijäntodistusta tarvitaan asunnon oston yhteydessä. Sen tarkoitus on antaa asunnon ostajalle...
Mitä kirjoja Harry kullmanilta on ilmestynyt Ruotsissa ja mitkä niistä on suomennettu? Saisinko kaikista vielä ilmestymisvuodet.
Ruotsiksi:
Med hemlig order 1948
Den svarta fläcken 1949
Den tomma staden 1951
Den spanska värjan 1952
Buffalo Bill 1953
Ponnyexpressen 1955
Leve konungen 1956
Rymlingen 1957
På jakt efter vilda västern 1958
Spejarna 1958
Gårdarnas krig 1959
Beundraren 1961
Natthämtaren 1962
Mannen från mörkrummet 1963
Möte med äventyret 1965
Boskapstjuvarna 1965
De rödas uppror 1968
Mannen från Montana 1970
Hemlig resa 1971
Fångarna på Fattigmannagatan 1972
Den amerikanske fången 1975
Stridshästen 1977
Slagskämpen 1980
Skyddsvakten 1981
Suomennokset:
Ipaneman vanki 1977
Pihojen sota 1969
Punaiset sotapolulla 1969
Salainen matka...
Jussi Vilska on kirjoittanut mm. teokset Yksinäisyys (1990), Myytti mielenrauhasta (1984) ja Toivo voittaa pelon (1988). Näistä mikään ei suoranaisesti käsittele masennusta omakohtaisesti, mutta kaksi jälkimmäistä teosta kylläkin sivuavat aihetta.
Tässä lisäksi muutama kirja, joissa käsitellään masennusta ja kokemuksia siitä. Laura-Kati Juntunen: Pohjakosketuksia; uupuneiden selviytymistarinoita (2005), Juhani Mattila: Uupunut nainen (2009), William Styron: Pimeän kuva (1995 ja 2005), Ritva Laaksonen: Matka masennuksesta minuuteen (2001), Hymy Kankaanpää: Rakkauden kerjäläinen (2002).
Tuon tyyppiset nimet ovat enimmäkseen venäläisperäisiä. Kysymyksessä on alkuaan muoto, joka ilmoittaa omistajan, esim.
Andrej/Андрей ’Andrei’ josta muodostetaan Andrejev/Андреев ’Andrein’
Ivan/Иван ’Ivan’, Ivanov/Иванов ’Ivanin’.
Suomessa (ja monissa muissakin latinalaista aakkostoa käyttävissä kirjoitusjärjestelmissä) nimen loppu on usein vakiintunut muotoon –off, -eff sen vuoksi, että huolitellussa venäjässä kirjoituksen sananloppuinen
-v/-в useimmissa yhteyksissä äännetään kuten f.
Tyypillisiä juutalaisnimiä nämä eivät ole. Monet Suomen ja muidenkin maiden juutalaissuvut ovat kuitenkin aikanaan eläneet Venäjällä ja heidän nimensä on tuolloin usein mukautunut venäläistyyppiseksi.
Myöskään monet suomalaiset, joilla on tällaisia nimiä,...
Hilja Haahden Oravasatu löytyy esim. kokoelmista Eläinrunojen kirja http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1021683
sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C%7CRb1111611
Kirja on Rudolf Björnssonin ”Työväenverta ja herrasväenverta, rakkaus romaani nykyisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taistelusta otettuine aiheineen” (Otto Andersin, 1900-1901). Tämän tiesi kertoa ”Työmies”-lehden 30.12.1901 arvostelu.
Ahtinen on karjalainen sukunimi, jota on käytetty Sortavalassa sekä Savossa Juvalla. Merkintöjä löytyy jo 1500-luvulta. Sukunimen taustalla on ortodoksinen ristimänimi, venäjän Avtonom ja kreikan Autonomos.
Lähde: Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirkka: Sukunimet
Teoksessa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970) kerrotaan seuraavaa:
Haapaniemenkatu - Aspnäsgatan ko [kaupunginosa] 10, 1893 muodossa Aspnäsgatan, vanhasta vuokra-alueen nimestä Aspnäs. (Ehdolla Aspnäs allén). Suom. nimeksi 1909 Aspnäsinkatu ja 1928 Haapaniemenkatu, joka ollut ehdolla jo 1908.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut löytyvä kirjastojen palvelujen lista kertoo, että Tapulikaupungin kirjastosta löytyy kirjankierrätyspiste. Soitin sinne ja varmistin vielä, että siellä on todellakin käytössä kierrätyskärry, johon voi tuoda tarpeettomia kirjoja ja josta voi itse ottaa toisten sinne tuomia kirjoja. Toki valtavan suuria määriä sinne ei kerralla mahdu.
Kun haet Lahden kaupunginkirjaston lainattavia elokuvia, mene netissä osoitteeseen http://lastukirjastot.fi/. Klikkaa sitten oikealta ylhäältä kohtaa Tarkennettu haku. Avautuu hakulomake.
Haku elokuvan nimen mukaan: Oletetaan, että etsit vaikkapa elokuvaa Scarface. Kirjoita elokuvan nimi ruutuun jossa lukee Nimeke. Ruutuun siis nimi Scarface. Valitse lisäksi kohdan Aineistolaji pudotusvalikosta DVD, jotta saat hakutulokseksi vain elokuvia etkä lisäksi esim. kirjoja. Klikkaa sitten lomakkeen alaosasta oikealta kohtaa Hae. Tulokseksi pitäisi tulla kaksi DVD:tä, Scarface ja The Untouchables. Koska etsit elokuvaa Scarface, keskitytään nyt siihen. Klikkaa nimeä Scarface. Nyt näkyviin tulee tarkemmat tiedot elokuvan saatavuudesta. Näet, että...
Edgar Reitzin Kotiseutu (Heimat) -sarjaa ei ole toistaiseksi julkaistu Suomessa DVD:llä. Se on kuitenkin tilattavissa ulkomaisista nettikaupoista ilman suomenkielistä tekstitystä.
Kyllä siemeniä voi antaa vähän. Auringonkukan siemenissä on paljon e-vitamiinia, mutta myös paljon energiaa. Jos niitä antaa niin ne pitää ehdottomasti kuoria, jotta kuoret eivät jää kurkkuun tai ruuansulatuskanavaan kiinni. Annosten pitää myös olla pieniä, ettei marsu liho. Siemenet eivät ole marsun luontaista ravintoa, joten se ei välttämättä tarvitse niitä.
Lähteet:
Linnavuori, Arja: Marsunomistajan opas, 2003
Linnavuori, Arja: Marsu lemmikkinä : marsutietoa kaikille, 2009
Behrend, Katrin: Marsu, 1998
