Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi...
Puutarha-alan ammattilaisten ammattiliittoon vaikuttaa se, millaisessa paikassa he ovat töissä. Esimerkiksi kaupan alalle työskennellessään heidän liittonsa on PAM.
Ammattiliittoihin voi tutustua esim. seuraavilla sivustoilla:
https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/tyo-ja-yrittajyys/tyontekijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/ammattiliitot
http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/tyoelama/ehtosop.htm
Osassa Helsingin kirjastoja A3-kokoisen värisivun tulostaminen onnistuu kopioikoneinakin toimivilla monitoimilaitteilla muistitikulta. Esimerkiksi Pasilan kirjastosta tällaisia laitteita löytyy kaksikin. Tiedosto täytyy tallentaa muistitukulle ja tulostaa tiedosto liittämällä muistitikku laitteeseen. Ainakin Pasilan laite tunnistaa yleisimpiä kuvatiedostomuotoja (esimerkiksi jpg ja tiff) sekä pdf-tiedostoja. Microsoftin asiakirjamuodoillakin tulostaminen näyttää onnistuvan, mutta ilmeisesti laite muuntaa ne johonkin toiseen muotoon, jolloin tulostusjälki ei ole välttämättä hyvää. Saattaa myös olla, etteivät laitteet tunnista kaikkia muistitikkuja.
Siitä, missä kirjastoissa on monitoimilaite, ei ole listaa, mutta voit tiedustella asiaa...
Alla ohje sanojen taivutukseen Kielitoimiston sanakirjan mukaan. Vahvennettu teksti osoittaa, että molemmat muodot eli sekä ulkopaikallissija että sisäpaikallissija käyvät loppu-sanasta tässä yhteydessä. Ja sen alla samasta lähteestä vaihde-sanan käytöstä. Vaihde-sana taipuu taas sisäpaikallissijoissa.
Loppu
2. viimeinen osa t. jakso jtak.
a. loppumatka, -pää; loppuaika, -vaihe. Väylä käy lopussa karikkoiseksi. Veti lopun [= loppumatkan] rajusti kirien. Keskiajan loppu. Vietti lopun elämäänsä vanhainkodissa. Lukukauden lopussa t. lopulla. 80-luvun lopulla, lopussa. Lopummalla kesää. Alku aina hankala (t. hankalaa), lopussa kiitos seisoo SL.
vaihde
1. ajankohta jona vuosi, kuukausi tms. ajanjakso vaihtuu toiseksi, taite...
Kirjastokorttia ei voi uusia netin kautta, mutta uusiminen onnistuu soittamalla tai käymällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Kirjastokortin uusimisen yhteydessä tarkistamme, että yhteystiedot ovat ajan tasalla.
Euroopassa 70-luvun lopulta näihin päiviin saakka käytössä olleen kesäajan taustalla on vuosikymmenen alun öljykriisi ja sen myötä huomattavasti kohonnut energian hinta. Kellonajan siirtäminen tunnilla eteenpäin vuoden lämpimämmän puoliskon ajaksi nähtiin hyväksi keinoksi pienentää energiankulutusta. Tästä oli saatu lupaava ennakkotapaus Yhdysvalloista, missä vuonna 1973 oli otettu käyttöön ympärivuotinen kesäaika; öljykriisin mentyä siirryttiin "normaalimpaan" puolen vuoden mittaiseen jaksoon.
Richard Nixonin ja Yhdysvaltain kongressin jäljessä eurooppalainen edelläkävijä kesäajan uuden tulemisen takana oli Giscard d'Estaingin Ranska. Keväällä 1975 d'Estaing julisti, että seuraavasta vuodesta alkaen...
Suomessa kaikkien puhelujen kuunteleminen tai tallentaminen on yksiselitteisesti laitonta. Telekuunteluun pitää olla Suomessa lain määräämät perustelut, joista kerrotaan esimerkiksi aihetta koskevassa Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Telekuuntelu. Tuomas Metsäranta toteaa nasevasti asian väitöskirjassaan Poliisin salaiset tiedonhankintakeinot ja yksityiselämän suoja (s. 53): ”Poliisi ei [– –] voi yleisesti ja jatkuvasti valvoa ihmisten toimintaa, jotta voitaisiin estää rikoksia, olivatpa ne kuinka vakavia tahansa.”
Jos juridiset perusteet täyttyvät, Suomen poliisi voi kuunnella periaatteessa mitä tahansa puhelua, jos se käydään teleoperaattorin verkossa, sillä teleoperaattorit on velvoitettu auttamaan...
Kouvolan pääkirjastossa ei valitettavasti ole palautusluukkua. Voit kuitenkin palauttaa aineistoa myös omatoimikirjastoihin, joilla on pidemmät aukioloajat. Omatoimikirjastoon pääsee sisään kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Pääkirjastoa lähin omatoimikirjasto on Haanojan kirjasto.
Hei!
Helmet-kirjastojen ja Keski-kirjastojen varatuimpien ja lainatuimpien kirjojen tilastoja yhdistelemällä näyttäisi, että seuraavia ranskalaiskirjailijoiden kirjoja luetaan Suomessa tällä hetkellä eniten:
Katherine Pancoll ja
Pierre Lemaitre
ovat selvästi suosituimpia ja he ovat julkaisseet useita kirjoja
Agnés Martin-Lugard ja
Claudie Gallay
ovat nousussa
Andrei Makine ja Anna Gavalda ovat vähän vanhempia kestosuosikkeja. Muriel Barberya ei myöskään sovi unohtaa.
Luultavasti noin tarkasti määriteltyä tietoa ei löydy oikein mistään. Sopivia muistelmiakaan nimenomaan Tohmajärveltä ei osunut hakuihini. Arvelisin kuitenkin, ettei viljankorjuu ollut niin kovin erilaista Tohmajärvellä kuin yleisesti Suomessa, joten kenties seuraavista maatalouden yleishistorioista voisi löytyä hyödyllistä tietoa:
Suomen maatalouden historia. II : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita
Suomen talonpoika kautta aikojen / Eino Jutikkala
Suomen talonpojan historia / Eino Jutikkala
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä
Tohmajärvestä on kirjoitettu myös historia:
Vanhan Tohmajärven historia / Jaana Juvonen...
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin:
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Ken tänään kanssain verta vuodattaa,
On veljeni; jos kuinka halpa olkoon,
Niin tämä päivä hänet aateloi.
Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen,
Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä,
Noloina kuunnellen, kun joku haastaa,
Jok' oli Crispianuksena myötä.
Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Oikeusministeriön Vaalit.fi -sivustolla on kerrottu eduskuntavaalien tuloksen laskennasta vaaliliitossa:
https://vaalit.fi/eduskuntavaalien-tuloksen-laskenta
Vaaliliitossa eri puolueiden äänimäärät lasketaan yhteen, ks. kuva vaalien tuloslaskennasta edellisen linkin sivun lopussa.
Nuorten eduskunta -sivustolla on kerrottu suhteellisesta vaalitavasta:
http://www.nuorteneduskunta.fi/fi/suhteellinen-vaalitapa-%E2%80%93-tulos-lasketaan-dhondtin-menetelm%C3%A4ll%C3%A4
1. Lasketaan kunkin ryhmittymän puolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan yhtenä...
Jos muutat omissa tiedoissasi postivalinnaksi, saat ilmoituksen saapuista varauksista sekä taskukirjastoon että sähköpostiisi. Omien tietojen muutokset voi toistaiseksi tehdä vain kirjautumalla Helmet.fi:hin. Kirjaudu omiin tietoihin, klikkaa omaa nimeäsi ja valitse Muuta yhteystietoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukirjasto(157393)
https://www.helmet.fi/fi-FI
"Letukka" on alun perin ollut kutsumanimi Chevrolet-merkkisille autoille, mistä se on vähitellen yleistynyt merkitsemään isoa amerikkalaista autoa yleensä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii). "Dollarihymy"-nimitys taas tullee siitä, että ison amerikkalaisen auton moottorin jäähdyttimen säleikkö on helposti voinut tuoda mieleen leveän, säihkyvän filmitähtihymyn.
Hovioikeus ja korkein oikeus ovat Suomessa kaksi eri asiaa. Tuomioistuimista alin on käräjäoikeus, jonka päätöksistä voi valittaa ylempään tuomioistuimeen eli hovioikeuteen, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi: Helsingin, Itä-Suomen, Rovaniemen, Vaasan ja Turun hovioikeus. Vastaavasti hovioikeuksien päätöksistä voi valittaa yhteen ainoaan korkeimpaan oikeuteen.
Hovioikeuksien sivuilla ei näytä olevan yhtenäistä luetteloa sen henkilökunnasta, mutta luonnollisesti niiden tekemissä päätöksissä kerrotaan, ketkä ovat olleet päätöstä tekemässä. Korkeimman oikeuden jäsenet on listattu osoitteessa https://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/jasenetjahenkilosto.html.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista osoitteista:
https://...
Internetin keskustelupalstalla väitetään Simo Salmisen olleen 170 cm.
En löytänyt asiasta varmaa tietoa. Pituus ja paino ovat aika henkilökohtaisia
tietoja, joten kaikki eivät ole halunneet niitä paljastaa.
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
Artikkelia on etsitty Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta, josta voi etsiä Hesarin artikkeleita vuoteen 1997 asti. Sieltä sitä ei kuitenkaan löytynyt. Demarin ja Vantaan Sanomien arkistoihin meillä ei ole pääsyä. Muistakaan lähteistä etsiminen ei valitettavasti tuonut tulosta.
Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa.
Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992).
