Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen teoksessa "Etulinjassa itään ja länteen: Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle" (2011) esitellään sivuilla 177-178 varsin kattavasti Kouvolan seudun sotasairaalat:
Jo talvisodassa Kymin ammattikoulun tiloissa Kuusankoskella toimi 11. Sotasairaala.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin 13. Sotasairaala ensin Lapinjärvelle, mutta se siirrettiin vain muutaman viikon jälkeen Kuusankoskelle Kymin ammattikoululle, kuten Kotkassa toiminut Viipurin lääninsairaalakin. Erillisiä hoito-osastoja hajautettiin myös Kuusankosken Keskuskansakoululle ja Pilkan koululle.
Lokakuussa 1941 13. Sotasairaala siirrettiin lähemmäksi rintamaa Viipurin lääninsairaalan entisiin tiloihin. Kesäkuussa...
Puhelinlaitosten liitto julkaisi vuonna 1981 Kaarina Helakisan saturunon elefantti Kostin puhelimen hankinnasta nimellä Satupuhelin eli Kuinka norsu Kosti telefoonin osti. Parikymmensivuinen julkaisu on Olli Luotosen kuvittama. Jos pelkkä runoteksti riittää, vaivattomimmin sen löytää Helakisan lastenrunojen kokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988). Tässä runon nimenä on Taikapuhelin ja kuvitus Jori Svärdin.
Näin alkaa "kertomus siitä, kuinka elefantti Kosti telefoonin osti": "Norsu Kosti / puhelimen osti. / Siitä alkaa juttu. / Hän luuria nosti: / ohoh! sattuipa juuri / vallan mainiosti!"
Tajuttomuus eli kooma merkitsee sitä, että henkilöä ei voi herättää. Hän voi silti reagoida joihinkin ärsykkeisiin. Tajunnan tason aleneminen johtaa aluksi uneliaisuuteen, mutta hänet voi herättää puheella tai kosketuksella. Tajunnan tason vielä aletessa henkilön voi herättää vain voimakkaalla ärsytyksellä, kuten huutamalla tai aiheuttamalla kipua. Tällaiseen tilaan liittyy usein myös sekavuus,
Lähde: Neurologia, Duodecim 2011
Basilosaurus on varhainen valas. Kun ensimmäiset fossiililöydöt tehtiin 1830-luvulla, niitä pidettiin matelijan jäännöksinä, ja siksi laji sai virheellisen nimen basilosaurus ("kuningaslisko"). Fossiilit muistuttivat tuolloin hyvin tunnettua mosasaurusta, joka oli merissä elävä matelija ja nykyisin elävän komodonvaraanin sukulainen.
Tarkemmissa tutkimuksissa kävi ilmi, että basilosaurus kuuluu nisäkkäisiin, ja sen uudeksi nimeksi ehdotettiin zeuglodonia. Nimeä käytetäänkin basilosaurus-nimen rinnalla, mutta jo rekisteröityä nimeä ei muutettu.
Lähteet:
Encyclopedia of Alabama: http://www.encyclopediaofalabama.org/article/h-1386
Prehistoric Wildlife -sivusto: http://www.prehistoric-wildlife.com/species/b/basilosaurus.html
Earth...
Kansainvälisissä yhteyksissä Mianna ja Mianne on tavallisimmin tulkittu lyhentymiksi nimistä Marianna ja Marianne. Suomalaisittain voisi ehkä ajatella sen olevan muunnos Miasta tai Mian ja Annan yhdistelmä. Mahdollista on myös nähdä Mianna muunnoksena mahdollisesti kelttiläisperäisestä nimestä Rianna, jonka taustalla on kelttiläisen hedelmällisyyden jumalattaren Rhiannonin nimi. Viime vuosina Rianna ja muut samankaltaiset nimet ovat saaneet sijaa suomalaisessa etunimistössä: nimille Briana, Brianna, Kiana, Kianna, Lianna, Miana, Mianna, Tiana, Tianna, Vianna löytyy kaikille useita kantajia, ja lisäksi on vielä muutama uniikki nimi (Fianna, Jianna, Pianna, Xianna).
Juri Nummelin ja Elina Teerijoki, Eemu, Ukri, Amelie : 2000...
EK-alkuisella tunnuksella varustetut Singerit valmistettiin yhtiön Clydebankin tehtaassa Skotlannissa vuosina 1954-56. EK 721010 kuuluu 40 000 koneen erään, jonka valmistus alkoi 6.9.1955. Vuosina 1884-1980 toiminnassa ollut Kilbowien tuotantolaitos Clydebankissa oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ek-series-serial-numbers.html
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Iltalehti 5.7.2019 opastaa lukemaan seteleitä. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015091220337548
Mielenkintoinen artikkeli keräilyrahojen arvosta löytyy myös Vantaan sanomien numerosta 30.01.2019 https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/740885-hilkan-87-kotoa-loytyy-tuhansien-kolikoiden-kokoelma-numismaatikko-paljastaa sekä Taloussanomissa 20.8.2008 https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005796763.html
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia...
Perinne on niin vanha, ettei sen alkua voine selvittää. Varmaan jo kivikaudella ihmiset lahjoittivat ruokaa toisilleen ystävyyden osoituksena.Kysy-palstalla Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut 2009 kysymykseen miksi tuodaan leipää ja suolaa uuteen kotiin seuraavasti: "Ari Turusen kirjassa Hyvän ja pahan merkit eli taikauskoisten tapojen tarina (Ateena kustannus 2002) selitetään suolan ja leivän merkitystä. Suola on yksi tärkeimmistä yhteenkuuluvuuden symboleista. Vanhan uskomuksen mukaan suolan tuominen perheen emännälle tai isännälle uuden vuoden aattona tuo onnea. Suomessa tapa liittyy tupaantuliaisiin, jolloin suolaa ja leipää viedään uuteen kotiin, jotta ruokaa riittäisi aina ja jotta se säilyisi. Suola ja leipä kertovat...
Helsingin katukaivojen kansista ei ole luetteloa.
Uusi Suomi -lehden päivän kuvassa 14.7.2015 pohditaan miksi kaivon kannet ovat pyöreitä ja jutussa on myös kuvia erilaisista kaivonkansista.https://www.uusisuomi.fi/autot/88999-paivan-kuva-miksi-katujen-kaivonkannet-ovat-pyoreita
Wiki-sivulta löytyy lisää vinkkejä kaivonkansien jäljittämiseen ja kuvia kansista. https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:Key:manhole
Flicristä löytyy runsaasti kuvia, mutta valitettavasti paikannus ei yleensä onnistu. (Hakusanat: Manhole Cover in Helsinki ) https://www.flickr.com/search/?text=manhole%20cover%20in%20Helsinki
Lasketko taideteokset kaivonkansiksi? Tuula Närhisen vuonna 2003 valmistunut taideteos kluuvinlahden fossiilit löytyy...
Yleisesti ottaen voisi sanoa, että kirjastot maksavat kirjoista vähemmän kuin kuluttajat. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti kirjastot kilpailuttavat yrityksen, jonka kanssa tehdään hankintasopimus. Hankintasopimuksen perusteella kirjasto saa tavallisesti tietyn prosenttimääräisen alennuksen kirjavälittäjän hinnoista. Se on tavallisesti edullisempi kuin kuluttajien maksama hinta. Kirjavälittäjälle toiminta taas on kannattavaa pienemmälläkin voitto-osuudella, kun kirjastojen hankinnat ovat suuria. Kirjastot voivat toki ottaa vastaan kirjoja myös lahjoituksina, jolloin kirjasto ei kirjoista maksa mitään.
Hinnasta, jolla kustantaja kirjan myy, neuvottelevat kustantaja ja kirjavälittäjä keskenään. Kirjasto ei siis yleensä neuvottele suoraan...
Arkeologit piirtävät käsin varmasti monestakin syystä, mutta Johanna Roihan pro gradu tutkielmasta löysin pari selitystä.
Tiedon säilytys on vielä ongelmallista uusilla menetelmillä: ".... erityisen tärkeää olisi ratkaista tiedon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä. 3D-mallinnus dokumentointimenetelmänä on nopeasti yleistymässä ja mikäli malleja ei lopulta virallisesti talleteta mihinkään tai missään muodossa, ne ovat lopulta vaarassa kadota. Samalla menetettäisiin tietoa, johon tulevaisuudessa olisi vaikea enää kenenkään palata. Tarvitaan siis monenlaisia ratkaisuja siihen, mikä on ”hyvää” dokumentointia nykymenetelmillä, mitkä menetelmät toimivat missäkin tilanteessa, millainen on hyvä raportti ja miten tietoa käsitellään sekä...
Vihreäsilmäisestä apinailmestyksestä kertovaa novellia ei löytynyt.
Voisiko kyse olla irlantilaisen Sheridan Le Fanun (1814-1873) novelleista? Savukeidas on julkaissut kokoelman Le Fanun suomennettuja novelleja. Kokoelman nimi on ”Carmilla ja muita kertomuksia”, ja se on julkaistu vuonna 2012.
Yhdessä kokoelman novelleista ilmestyy haamunomainen apina, tosin pastorismiehelle eikä naiselle. Apinalla ei myöskään ole vihreitä silmiä vaan punaiset. Novellin nimi on kuitenkin ”Vihreää teetä”.
Toisessa novellissa, nimeltään "Carmilla", tyttö kokee kauhistuttavan ilmestyksen. Tässä ei kuitenkaan ole kyse apinasta vaan vampyyrista.
Kaiken kaikkiaan novelleja on kokoelmassa neljä.
Tämä riippuu aivan järjestelmästä, jota keskustelupalsta käyttää. Esimerkiksi Wikipedian käyttämättä järjestelmässä keskustelut jäävät oletusarvoisesti näkymään, myös vanhat versiot niistä, mutta räikeästi loukkaavia kohtia voidaan laittaa piiloon, jolloin niitä näkevät vain ylläpitäjät. Asiasta löytyy lisää tietoa osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Piilottaminen.
Jos keskustelujärjestelmä poistaa keskustelun aivan kokonaan (toisin kuin Wikipediassa), se saattaa hävitä täysin lopullisesti. Tosin pelkkä poistaminen ei kadota tietoa palvelimelta, mutta jos palvelimen tallennustilaan kirjoitetaan muuta ja useaan kertaan, se saattaa olla lopullisesti tavoittamattomissa. Kiintolevyn tuhoamisen haasteellisuudesta kerrotaan...
Suoralta kädeltä tulee mieleen tuore kotimainen kirja, Niina Meron Englantilainen romanssi (Gummerus 2019). Siinä sisarensa häihin Oxfordiin lähtevä nuori kirjallisuutta opiskeleva Nora alkaa selvitellä sulhasen suvun synkkiä salaisuuksia. Tarina on jännittävä kooste goottitunnelmaa, kartanoromantiikkaa ja kirjallisuustiedettä.
Toinen määritelmääsi sopiva uutuuskirja on Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani (Gummerus 2018), jossa Pietariin konsernin sisäistä tarkastusta suorittamaan komennettu Reija löytää itsensä selvittelemästä muitakin kuin tilikirjoista löytyviä sotkuja.
KirjaSammosta löytyy hakusanalla harrastelijasalapoliisit paitsi Alan Bradleyn Flavia de Luce -sarja myös pari hieman vanhempaa romaania...
Wikipedian mukaan murteella puhumisen SM-kisoja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Aluksi kilpailut käytiin vuosittain, vuoden 2005 jälkeen on kilpailtu joka toinen vuosi. Seuraavat SM-kisat käydään Helsingissä keskustakirjasto Oodissa 3.8.2019.
Voittajat ovat seuraavat:
2001 Anneli Valta-Lisitsin (Lapinlahti)
2002 Annikki Koponen (Karttula)
2003 Aila Vuorinen (Laitila)
2004 Marja-Liisa Asplund (Tornionjokilaakso)
2005 Jonna Kinnunen (Suomussalmi)
2007 Maija-Liisa Korhonen (Lapinlahti)
2009 Eila Hautamäki (Alahärmä)
2011 Aino Mäki-Kaukola (Seinäjoki)
2013 Lauri Andersin (Varkaus)
2015 Hannakaisa Heikkinen (Kiuruvesi)
2017 Esko Vepsä (Helsinki)
Vuosien 2001-2002 ja 2004-2013 tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kyseessä voisi olla Yökyöpelit -lastenohjelma, vaikkei Seela Sella esittänyt kummitusta vaan roolinimi oli Mahtimummeli Päätäi Väätäinen.
Yökyöpelit on Ylen tuottama 13-osainen lastenohjelma, joka esitettiin Pikku Kakkosessa kevättalvella 2015. Sarja perustuu Yökyöpelit-lastennäytelmään, jonka ensi-esitys oli Helsingin Kaupunginteatterissa keväällä 2011. Näytelmän ja televisiosarjan pohjana ovat Laura Ruohosen kirjoittamat ja Erika Kallasmaan kuvittamat kirjat Allakka pullakka ja Yökyöpelit.
Musiikin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä, ja kappaleet on julkaistu myös albumilla Yökyöpelit. Ohjelman koreografiasta vastasi Marjo Kuusela. Juoni: Agenttinero Narun ( Martti Suosalo)auto katoaa merkillisesti ja autoa etsiessään agenttinero päätyy...
Sinun kannattaa tiedustella asiaa Rönkköjen sukuseuralta. On hyvä muistaa, että vaakunakin on todennäköisesti tekijänoikeuslan suojaama teos, jonka julkiseen käyttöön täytyy hankkia lupa. Luultavasti sukuseurat yleensä sopivat vaakunan suunnittelijan kanssa, että heillä on oikeus päättää vaakunan käytöstä, joten siksi sukuseura olisi todennäköisesti oikea osoite luvan kysymiseen.
Pesukarhu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Sitä esiintyy nykyään esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa, missä kanta on saanut alkunsa istutuksista ja toisaalta luontoon vapautetuista, ensin lemmikkeinä pidetyistä yksilöistä. Pesukarhu ei siis ole levinnyt luontaisesti vaan ihmisen toiminnan seurauksena. Pesukarhu on kaikkiruokainen, kiipeilee taitavasti ja voi kantaa ja levittää monia sairauksia, joten se aiheuttaa uusille alueille levitessään monenlaisia ongelmia sekä alkuperäiselle luonnolle että ihmisille.
Pesukarhusta ei ole toistaiseksi varmoja havaintoja Suomessa. Haitalliseksi vieraslajiksi luokittelu tarkoittaa, sitä ei saa tuoda maahan eikä pitää hallussa, kasvattaa tai...
Pirko Manolan (!) saksankielinen versio Who put the Bompista on Wikipedian mukaan nimeltään "Bam-schi-bam"
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%BCsse_im_Mondschein
Venäläisellä subscribe.ru -sivustolla on Bam-schi-bamin saksankieliset sanat, mutta ei ole varmuutta ovatko ne oikein
https://subscribe.ru/group/nemetskij-yazyik-estradnyih-pesen/2975346/
