Gabriel Linsénin laulu Wäinämöinens sång till solen Theodor Lindhin tekstiin (ruotsinnokseen) sisältyy Linsénin kolme yksinlaulua sisältävään nuottijulkaisuun Kalevala sånger, joka julkaistiin vuonna 1886 (Werner Söderström). Tässä julkaisussa on vain ruotsinkieliset sanat, mutta musiikki on tietysti sama kuin Lehtisen äänitteellä. Tämä nuotti löytyy vain Kansalliskirjaston kokoelmasta ja sen voi tilata tutkittavaksi ja esimerkiksi itselle valokuvattavaksi lukusaliin. Lainaksi sitä ei saa. Viola-tietokannassa ei jostain syystä ole varauslinkkiä, joten tätä täytyy pyytää joko paikan päällä (toimitus ei tapahdu heti) tai etukäteen sähköpostilla tilaten ja samalla selittäen, että tietueessa ei ole varauslinkkiä. E-osoite on kk-palvelu@...
Kyseessä voisi olla Suomen lasten aapinen (1951), toimittanut Kaisa Hälinen, kuvittanut Rudolf Koivu. Helmet-kirjastosta aapinen löytyy täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1097212__S%20Suomen%20lasten%20aapinen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Nuikki on saanut jopa oman Wikipedia-sivun.
Siellä häntä luonnehditaan hulluksi tiedemieheksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Professori_Nuikki
Hullua tiedemiestä Wikipedia luonnehtii näin:"Hullu tiedemies on huippuälykäs, mutta hänellä on epämääräinen moraali ja psykopaattisia piirteitä." https://fi.wikipedia.org/wiki/Hullu_tiedemies
Psykopaattiset piirteet taas summataan: "... ominaisia piirteitä ovat pinnallinen viehätysvoima, itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute. Psykopaatille tyypillisiä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä noin yksi prosentti voidaan kategorisoida psykopaateiksi...
Kielihistorialliset kysymykset liittyvät laajaan aiheeseen ja kaipaavat erikoistietämystä, jotta niitä voisi selvittää kattavasti. Ruotsin ja englannin kielen suhteet ovat moninaiset, ne lähtevät samasta alkumuodosta, kehittyvät yhdessä tiettyyn pisteeseen ja lähtevät sitten erillisiin kehityssuuntiin. Englannin kielen historiaa, https://www.thehistoryofenglish.com/ ja ruotsin kielihistoriaa, https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/ ja puu, jossa sukukielten kehitys ja niiden eriytyminen toisistaan https://www.grundskoleboken.se/wiki/Svensk_spr%C3%A5khistoria. Kielillä on myös ollut kontaktia ja vaikutusta toisiinsa eri aikakausina (esim. viikingit).
Wessenin Svensk språkhistoria 'sta löytyy...
Tekniikan Maailman Veikka Niemen artikkelissa arvellaan, että Tarrare olisi kärsinyt polyfagiasta eli liiallisesta nälän tunteesta. Artikkelissa mainitaan myös Pica-oireyhtymä ts. ruuaksi kelpaamattomien objektien syönti. https://tekniikanmaailma.fi/hammastyttava-tarina-miehesta-joka-soi-mita… .
Tarraresta keskustellaan myös Helmiradion aamussa: https://www.supla.fi/audio/3078639
Laulu synnyinseudulle on Aulis Raitalan sävellys. Sanat ovat Martti Korpilahden tekemät. Siitä ei ole nuottia, jossa olisi klarinetille tehty sovitus. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy muutama nuotinnos kyseisestä kappaleesta. "Perinnemaisemia lauluin" -kokoelmassa olevassa versiossa on sanat ja melodia. "Aulis Raitalan sävellykset" niminen julkaisu sisältää yksinlauluversion (lauluääni ja piano) sekä sekakuoroversion.
Aineistoa voit hakea ja sen saatavuuden tarkistaa verkkokirjastosta:
www.keskikirjastot.fi
Voit myös soittaa Jyväskylän kaupunginkirjaston (pääkirjaston) musiikkiosastolle:
014-2664158
#-merkkiä, josta käytetään myös sanaa hashtag, käytetään aihetunnisteena. Jos julkaisussa olevaa aihetunnistetta #leikki painaa, voi nähdä muita Facebookin julkaisuja, joita kaverilistalla olevat henkilöt tai henkilöt joiden tili näkyy kaikille ovat kirjoittaneet. Aihetunnisteiden alkuperäinen tarkoitus oli auttaa löytämään itseä kiinnostavia julkaisuja. Nykyään ne ovat kehittyneet osaksi sosiaalisen median kielenkäyttöä, ja niitä saatetaan käyttää lauseenomaisesti (#tämä#on#esimerkkilause).
Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi Kielikellon artikkelista vuodelta 2018: https://www.kielikello.fi/-/kun-risuaidasta-tuli-hashtag
Aihetunnisteet otettiin käyttöön Facebookissa vuonna 2013: https://yle.fi/uutiset/3-6686562
pääkirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset, jotka kertovat alueen perhekodeista:
Kuka minusta nyt huolehtii? : sijaishuollon yksiköiden esittelyä / toim. Virpi Markkanen. 1999.
Takaisin kotiin : Kuttulan perheyhteisöstä / Tuula Björkman, Kari Björkman. 1987.
Kotkan kirjastosta löytyy: Ammattiin perhekodissa / Nina Hillebrand. 2011.
Lehtiartikkeleja aiheesta näyttäisi kyllä myös löytyvän.
Suomen kirjastoista ei valitettavasti löydy nuotteja kyseiseen kappaleeseen. Joskus vapaaehtoisten tekemiä nuotinnoksia voi löytää erilaisilta harrastajasivustoilta, mutta virallista nuotinnosta ei näytä olevan saatavilla.
Suosittelen tutustumaan kirjastot.fi-sivustolta löytyvään Koulutus ja opiskelu-sivuun, josta löytyy tietoa koulutusta tarjoavista oppilaitoksista: www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Monissa oppilaitoksissa voi nykyään opiskella monimuotokoulutuksena, jossa suuren osa opinnoista voi suorittaa etäopiskeluna.
Kirjastolakiin kannattaa myös tutustua, sillä pätevyysvaatimukset ovat muuttuneet viime vuosina.
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalta kysytään kirjastoalalle kouluttautumisesta usein, ja kannattaa myös etsiä vanhoja vastauksia mm. hakusanalla kirjastoala.
Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoista löytyy erilaisia siunaustilaisuuteen sopivia cd-levyjä, joissa osassa on laulua ja osassa ei.
Levyjä voi hakea verkkokirjastosta laittamalla tarkennetussa haussa aihe-kenttään hakusanan surumusiikki tai hautajaiset. Hakua voi rajata vielä valitsemalla hakutuloksiin pelkät äänitteet. Haulla löytyy monia sopivia klassisia albumeja.
Esimerkiksi seuraavat cd-levyt löytyvät Lastu-kirjastojen kokoelmista:
- In memoriam : music for solemn occasions
- Funeral music = Trauermusik = Musiques funèbres
- In memory of... : classics for funerals
- Kiitos muistoista :musiikkia suruun ja kaipaukseen.
- Juhlamusiikkia : häihin ja muihin elämän ikimuistoisiin tilaisuuksiin
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannoje
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.
A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8
Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme
https://www.kaleva.fi/...
Kannattaa ottaa yhteyttä paikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen tai metsäyhtiön puunostajalle. Metsänhoitoyhdistykset välittävät pieniäkin puueriä metsäyhtiöille ja kilpailuttavat hinnat. Sahattavaksi kelpaava järeä tukkipuu on arvokkainta puuraaka-ainetta. Myös paikalliset sahat ja piensahurit voisivat löytää käyttöä muutamallekin rungolle.
https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/422256-nain-lyot-rahoiksi-tontti…
Lahden kaupunginkirjastossa voi lukea Etelä-Suomen Sanomia vuodelta 1986. Lehdet löytyvät mikrofilmimuodossa sekä sidottuna kirjana. Lehden löytyvät lehtisalista, 2. krs.
Ehdottoman varmaan tietoa romanien alkuperästä ei liene olemassa, mutta esimerkiksi Suomen Romanifoorumi ry:n sivuilla kerrotaan näin:
"Useimmat tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että romanit ovat lähtöisin Intiasta. Kielitieteen tutkimuksissa on havaittu, että paikallisten romanien kielissä ja Intiassa puhutuissa sanskritissä sekä hindin kielessä on paljon yhtäläisyyksiä. Kielen rakenteen ja sanaston perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiaa. Romanit eivät kuitenkaan ole intialaisia, vaan oma erillinen ryhmänsä myös Intiassa. On myös esitetty väitteitä, että romanit olisivat alun perin kiertolaisia, jotka olivat lähtöisin vielä jostain muualta."
https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanikulttuuri/romanien-...
Onpa laaja kysymys! Mitä tarkoitetaan "putsaamisella" ja mitä "lähes kaikella"? Ei varmaankaan ole mielekästä ajatella, että pesisit vaikkapa hiuksesi, vaatteesi, paistinpannusi ja autosi samalla aineella. Mutta jos nyt rajataan putsattavien kohteiden kirjoa hieman, niin esimerkiksi kodin siivous- ja puhdistustöistä selviää varsin suppealla ainevalikoimalla. Hyviä vinkkejä tähän löytyy Marttojen sivuilta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/siivous/siivousaineiden-valinta-ja-kaytto/
https://www.martat.fi/marttakoulu/kodinhoito/siivous/
Voi tietysti ajatella, että on jollakin tavalla helpompaa hoitaa esimerkiksi kania, marsua tai hamsteria kuin vaikkapa kasvattaa johonkin suureen ja voimakkaaseen rotuun kuuluvaa koiraa. Helppoa lemmikkiä ei kuitenkaan oikeastaan ole eikä voikaan olla. Kun otat lemmikkieläimen, sinun pitää ensinnäkin sitoutua siihen, että pidät huolta siitä koko sen elinajan. Olipa kyseessä mikä tahansa eläin, sinun on myös huolehdittava sen hyvinvoinnista kaiken aikaa. Sinun on varmistettava, että sillä on aina riittävästi ruokaa ja juomaa, siisti, puhdas asuinpaikka, tarpeeksi lajityypillisiä toimintamahdollisuuksia ja virikkeitä, sopivasti seuraa jne.
Jos siis pääkriteeri lemmikkiä valitessa on helppous, ei varmaankaan kannata ottaa lemmikkiä...
Vastaus löytyy vaikkapa Wikipediasta:
Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos. Romaani on 1800-luvulta lähtien ollut kaunokirjallisuuden hallitseva lajityyppi.
Romaania muistuttavia pitkiä proosateoksia on kirjoitettu Euroopassa ja muualla maailmassa jo antiikin aikoina. Antiikin aikana romaania ei kuitenkaan vielä määritelty, koska se ei ollut arvostettu kirjallisuudenlaji. Pitempiä proosateoksia kutsuttiin kreikaksi muun muassa nimillä historia, mythos, drama tai plasma, latinaksi taas nimellä fabula. Niiden aiheina olivat yleensä rakkaus ja seikkailut, Roomassa usein eroottiset teemat.[2] Antiikin aikaisia romaanin alkumuotoja ovat miletolaiset tarinat, ...
Väestötilastojen mukaan suomalaisia, jotka ovat syntyneet ennen Karjalan luovuttamista Neuvostoliitolle vuonna 1940, on elossa noin 350 000. Ennen vuonna 1944 tapahtunutta Karjalan luovuttamista syntyneitä suomalaisia on noin 200 000 enemmän.
Päivän tarkkuudella täsmällistä lukua on mahdotonta selvittää, mutta suuntaa-antavia numerotietoja saadaan sangen helposti. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastotaulukko Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1970-2018 (https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/table/tableViewLayout1/) kertoo, että vuoden 2018 lopussa 79-vuotiaita tai sitä vanhempia (eli ennen vuotta 1940 syntyneitä) oli 341 765 ja 78-vuotiaita tai sitä...
Lait tulevat kilpailutuksessa vastaan. Esim. hautausmaiden perustaminen on vain Evankelis-luterilaisen kirkon, valtion, kunnan, kuntayhtymän tai ortodoksisen kirkon oikeus. Yksityishenkilöt eivät voi perustaa hautausmaata. Useimmat kunnat ja kuntayhtymät ovat ulkoistaneet hautausmaiden hoidon kirkoille, joten kilpailutus jäisi varmaan vain kolmen osallistujan keskeiseksi. https://minedu.fi/hautaustoimi https://www.finlex.fi/fi/laki/haku/?search[type]=pika&savedSearch=laki&search[pika]=hautaustoimi&_offset=0&tab=ajantasa
Hautaustoimen lisäksi Kirkko velvoitetaan avustuksella myös väestörekisterin ylläpitoon ja arvokkaiden rakennusten ja maa-alueiden suojeluu. https://minedu...
