Varhaisimpien kivirakennusten kivivallit oli tehty ns. kylmämuurauksena eli ilman laastia. Kylmämuuri eli kuivamuuri on latomalla rakennettu muuri, jossa kivet on valittu niin, että ne tukeutuvat toisiinsa.
Aiheesta löytyy lisää tietoa esim. Turun Sanomien artikkelista (16.2.2006) Luonnonkivi on rakennusmateriaaleista kestävin ja Johanna Lehtolan ja Sari Perälän opinnäytetyöstä Historialliset kivirakenteet: luonnonkivi- ja rauniokellareiden korjaaminen ja säilyttäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012)
https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074101484/Luonnonkivi+on+rakennusmateriaaleista+kestavin
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42999/Lehtola_Johanna_Perala_Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346).
Kyseistä sanaa ei ole käytetty kirjastoissa. Aiemmin on puhuttu vain lainaamisesta.
Kirjastosomessa olen nähnyt pohdintaa onko se mahdollisesti vääntynyt ruotsin lainaamista tarkoittavasta sanasta utlåning. Ehkä joku vielä kysyy tätä suoraan hallitukselta!
Helsinki-infosta voi kysyä elintarvikeliikkeiden osoitteita puhelimitse numerosta 09 31011111 tai kirjoittaa kysymyksen Chat-palveluun sivulla
https://www.hel.fi/kanslia/neuvonta-fi
Näitä teemoja on käsitelty kirjallisuudessa jo antiikista lähtien. Mieleeni tulee esimerkiksi Sapfon kuuluisa runo, jossa näkymättömyys rakastetun silmissä saa aikaan fyysisiä oireita:
[…]
Sydän säikähtää rinnassani Kun katson sinua en
Mitenkään
saa ääntä suustani (Kun näen sinut äkkiä)
kieleni tärisee, tuli juoksee ihoni alla, en näe mitään
korvissa suhisee, hiki kihoaa pintaan,
paikkani vapisevat, olen
keltaisempi
Kuin ruoho,
kohta kuin kuollut
[…] (suom. Pentti Saarikoski)
Toinen, joskin hyvin erilainen, esimerkki antiikin kreikkalaisesta kirjallisuudesta on Theokritoksen Idylli 11, jossa kyklooppi Polyfemos riutuu yrittäessään huonolla menestyksellä hurmata Galateia-nymfiä. Runon sävy on selvästi humoristisempi kuin...
Suomen Mehiläishoitajain Liitossa on perehdytty mehiläisten hoitoon Suomessa. Kirjastonhoitaja neuvoo kysyjää kääntymään heidän puoleensa, ks. https://www.mehilaishoitajat.fi/
Mehiläiset Kaliforniassa tuottanevat hunajaa, jonka koostumus vaihtelee ympäristön kasvien mukaan. Yhdysvaltalainen kollegamme löysi meille artikkelin, joka suoraan vastaa kysymykseen mehiläisistä ja THC -stä eli Bees and cannabis by Sharon Schmidt osoitteessa
https://www.beeculture.com/bees-and-cannabis/
Lyhyesti sanottuna:
First, it appears that bees cannot experience altered neurophysiology as a result of exposure to cannabis given that they have no neuroreceptors for the chemical it contains.
Kyseinen kappale on Atahualpa Yupanquin Nostalgias tucumanas, joka tunnetaan suomenkielisellä nimellä Kaipaus. Suomenkieliset sanat ovat Kauko Käyhkön käsialaa.
Esko Rahkosen tulkitsemana kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteeltä 20 suosikkia : Syvä kuin meri (1995)
Ohjelmasarja Tatuointistudio HelsINK on katsottavissa Radio-ja televisioarkiston katselupisteissä. Lista katselupisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Helsink
Sarjan tuotti tuotantoyhtiö Century Films. Tarkempia tietoja varten sinun kannattaa ottaa yhteyttä tuotantoyhtiöön.
https://www.centuryfilms.fi/#tuotannot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tatuointistudio_HelsINK
Vallilan kirjastoa ei ole vielä avattu. Helmet-kirjastot valmistelevat lainaustoiminnan aloittamista, joten kannattaa seurata Helmet-sivustolta tarkempaa aikataulua.
Vallilan kirjasto ottaa palautuksia vastaan pääovella.
Lainat eivät eräänny 16.3.–31.5.2020. Lisäksi kirjasto jatkaa 20.1.–15.3.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vallilan_kirjasto
Laura Ingalls Wilderin englanninkielisissä kirjoissa tyttöjen päähineistä käytetty sana on bonnet (tai sunbonnet), joka tavallisimmin suomennetaan juuri hilkaksi. Kirjasarjan suomennoksissa käytetty sana vaihtelee hieman kirjan, kääntäjän ja tekstikohdan mukaan: se voi olla aurinkohattu, hellemyssy, hellehattu tai pelkkä hattu.
Joistakin käsityölehdistä löytyy shortsien teko-ohjeita ja kaavoja. Alla linkki hakupalvelu Finnan hakutulokseen shortsiohjeista. Tuloksista näkyy lehden nimi, numero ja sivunumerot:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=shortsit+ompelukaavat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Lehtien saatavuuden Keski-kirjastoista voi tarkistaa haulla verkkokirjastosta Varaaminen Keski-kirjastoista on taas mahdollista, mutta kirjastojen avaamispäivä kannattaa tarkistaa verkkosivuilta:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Kritiikki-sana on lainattu suomen kieleen ruotsista (kritik), johon se puolestaan on lainattu ranskan kielestä (critique).
Sanan juuret ovat kreikan kielessä. Kreikan sana kritikos ’arvioimaan kykenevä, erittelytaitoinen’ on johdos erottamista merkitsevästä verbistä krinein. Kritike tekhne tarkoittaa arvioimisen taitoa.
Suomen kielessä kritiikki-sanaa on alettu käyttää 1800-luvun loppupuolella. Sana mainitaan Kirjallisessa Kuukauslehdessä vuonna 1870 ja Agathon Meurmanin sivistyssanakirjassa 1886.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004), s. 493
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Sanoilla "Vaahdoten pauhaa virta suuri" alkava kansanlaulu tunnetaan nimellä Räiskyvä Dnjepr tai Räiskyvä Dnjepr-joki, tai pelkkä Dnepr.
Pekka Mirola on sovittanut kappaleen mieskuorolle, sovitus löytyy nuottijulkaisusta "Kolme venäläistä kansanlaulua" (Fazer, 1986). Helsingin liikennelaitoksen mieslaulajat on levyttänyt kappaleen levylle "50 laulun vuotta 1953-2003 / La strada".
Nimella Dnepr laulu löytyy ainakin näistä nuottijulkaisuista:
Musiikki. 7-9 : peruskoulun seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan musiikkikirja (Otava, 1979)
Opistojen laulukirja (Fazer, 1968)
Laulun taika : nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja (Raittiuden ystävät, 1977)
Länsi oli otollista aluetta rikollisille: siellä oli piilopaikkoja ja "työskentelymahdollisuuksia" - ja laki oli kaukana idässä. Onnenonkijat olivat jo ensimmäisten yrittäjien mukana menneet kaivamaan kultaa. Kun kultakenttien kulta alkoi olla lujemmassa, postirosvous ja kaikenlainen ryöväys alkoivat kehittyä. Pian huomattiin, että kulta juoksee neljällä jalalla karjamailla, joilla miljoonaomaisuudet olivat vapaasti taitavan miehen otettavissa. Ehkä tämä taitava mies aloitti uransa merkitsemällä polttomerkillään joitakin eksyneitä vasikkaraukkoja, mutta pian hänen lihantarpeensa kasvoi ja hänestä tuli pelätty ja halveksittu karjavaras.
Villin lännen karjavarkaat menettelivät saaliinsa kanssa täsmälleen samoin kuin ne, joilta lehmät oli...
Keskikirjastojen kokoelmissa on hyvin laaja kokoelma CD:lle tallennettuja äänikirjoja. Pääset lainaamaan niitä heti, kun kirjasto aukeavat. Aineiston varaaminen verkossa on jo mahdollista.
Löydät Keskikirjastojen äänikirjat kirjoittamalla hakuun "äänikirjat". Tulossivun oikeassa laidassa olevilla rajoittimilla voit rajata hakua esimerkiksi kielen, kirjallisuuden lajin tai vaikkapa tekijän mukaan.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei löytynyt. Maataloushallituksen Yleisestä maatalouslaskennasta 1969 löytyy kunnittaisia tietoja kotieläinten lukumääristä kunnittain. Luvuissa on kuitenkin mukana vain ne eläimet, joita oli yli yhden peltohehtaarin mailla, eli näihin ei lukeudu ne hevoset, jotka eivät olleet maatilakäytössä. Laskennan mukaan Helsingissä oli 15.6.1969 yhteensä 84 hevosta maatiloilla (sivulla 64).
Helsingin kaupungin liikennesuunnitteluosaston laatima Julkaisu Helsingin liikenteestä vuodelta 1976 valottaa eri liikennemuotojen käyttöä kaupungissa. Julkaisussa ei näy mainittavan hevosia lainkaan. Helsingin joukkoliikenteen kehityksestä voi lukea teoksesta Hevosomnibusseista metroon : vuosisata Helsingin joukkoliikennettä...
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne verbiä tärppäyttää, joka on siis selvästikin muodostettu verbistä tärpätä.
Sanakirjoista löytyy esimerkiksi vastaavantyyppinen verbi täsmäyttää ’antaa täsmätä; saattaa täsmäämään’. Sen perusteella voinemme päätellä, että tärppäyttää-verbiä on käytetty merkityksessä ’antaa tärpätä; saattaa tärppäämään’.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta...
