"Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid".
Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut...
Allergia ja astma liiton sivuilla on tietoa myös koivun kukinta-ajoista. Aika vaihtelee alueittain ja kestää täällä Etelä-Suomessa noin huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Kaikkein kiihkein kukinta osuu juuri vapun jälkeisiin viikkoihin. https://www.allergia.fi/site/assets/files/1376/siitepolykausi_suomessa-1.pdf
"Tilastojen mukaan erityisen runsas kukinta on koivuilla joka kolmas vuosi." https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/allergia-ja-astmaneuvonta/siitepolyallergia/
Kukintakauden pidentyminen ei ehkä ole ilmastonmuutoksen syytä. Luonnonvarakeskus on tutkinut ilmastonmuutoksen vaikutusta puiden kasvuun.
"Luken koordinoiman fenologisen havaintoverkoston seitsemäntoista vuoden (1997–2013) tulokset osoittavat, että...
Iltalaulu-nimisiä kappaleita on tehty useita. Tämä kyseinen Iltalaulu on tosiaan norjalainen kansansävelmä. Kansanlaulujen tekijöitä ei tavallisesti tunneta, eikä esimerkiksi Laulun mahti -laulukirjasta tarkistettu Iltalaulun nuotinnos sisällä tietoja suomalaisen sanoituksen tekijästäkään.
Sanoitus ja nuotinnos löytyy useastakin eri laulu- ja nuottikirjasta.
https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Jo+l%C3%A4nnen+rann…
Laulun mahti (SOK, 1966)
Istuva Härkä oli intiaanipäällikkö ja yksi kuuluisimmista koskaan eläneistä intiaaneista.
Istuva Härkä (Sitting Bull) syntyi luultavasti vuonna 1831. Hänen perheensä oli hyvämaineinen ja arvostettua päällikkösukua hunkpapojen keskuudessa. Hunkpapat olivat yksi läntisten siouxien eli lakotojen seitsemästä heimosta.
Lapsena Istuva Härkä tunnettiin nimillä Jumping Badger ja Slow. Kuuluisan nimensä, jolla hänet tunnettiin koko loppuelämänsä ajan, hän sai 14-vuotiaana osallistuttuaan ensimmäiseen taisteluunsa ja osoitettuaan siinä suurta urhoollisuutta. Istuva Härkä eteni menestyvälle hunkpapa-miehelle sopivaa reittiä maineeseen heimonsa keskuudessa. Hän oli ennen kaikkea kykenevä ja urhea soturi, joka keräsi statusta,...
Tällainen eurooppalaistyylinen small talk löytyi Hymyhuulet-ohjelmasta https://m.youtube.com/watch?v=d4az2VvfZZc
Tosin keskustelijana on Ville Virtanen.
Vaahteranmäen Eemelin tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkuun (ja vaihteeseen). Päähahmossa Eemelissä kirjailija, Astrid Lindgren (1907-2002) kertoo olevan piirteitä omasta isästään ja tämän veljestä, jotka elelivät lapsina vuosisadan lopun Smoolannissa. Eemelin jekuista osa perustuu kirjailijan isän kertomuksiin. Joitain tapahtumia ja ilmiöitä voidaan ajoittaa, esim. suuri maanjäristys Amerikassa, joka viittaisi vuonna 1906 San Franciscossa tapahtuneeseen maanjäristykseen sekä köyhäintalo (fattigstuga), jotka vuonna 1918 muutettiin Ruotsissa vanhainkodeiksi (eli tapahtumat ajoittuisivat siis aikaan ennen tuota vuotta).
Suomen Akatemian Tietysti.fi.stä löytyvästä tutkijatohtori Johanna Annola...
Tällaista tarkoitusta varten suosittelen Kavin (Kansallisen audiovisuaalisen instituutin) Koulukinoa http://www.koulukino.fi/index.php?id=19
sekä Kavin Elonetin elokuvia
https://kavi.finna.fi/
Myös Elävästä muistista voisi löytyä sopivaa materiaalia, https://elavamuisti.fi/
Lisää verkosta löytyviä aineistoja löytyy Makupalat.fi:stä, näistä yllä mainituista osan löysin kokoelmasta Katsele ja kuuntele konsertteja, esityksiä ja ohjelmia, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/katsele-ja-kuuntele-konsertteja-es…. Sieltä löytyy muutakin sopivaa materiaalia. Lisäksi voi selata otsikon Elokuva Suomessa alta löytyvää sisältöä, https://www.makupalat.fi/fi/k/755/hae?category=34232&sort=title&order=a…
Antikvariaatti Sivullisesta alkaa Ropposen kolmas yksityisetsivä Marlon Turmasesta kertova kirja Jäljet pimeään. Turmanen on siirtynyt kirja-alalle, jonka on havainnut taloudellisesti yksityisetsiväalaa kannattavammaksi. Sivullisen tiskille ilmaantuva nainen, jonka mies on kadonnut, saa Turmasen kuitenkin palaamaan vanhaan ammattiinsa yksityisetsiväksi.
Valkosipulia voi istuttaa keväällä ja syksyllä. Keväällä istuttamisessa on tärkeää olla ajoissa liikkeellä ja suositellaan, että valkosipuli istutetaan varhain, heti kun maa on tarpeeksi kuiva muokattavaksi. Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuun ensimmäisillä viikoilla. Siemensipuleiden kylmäkäsittely ei ole välttämätöntä, Kalevi Tikan Kiehtova kynsilaukka -kirjan mukaan, mutta esimerkiksi Kotipuutarha -lehden mukaan se vauhdittaa sipulien kasvamista. Tikka suosittelee, istukaskynsien erottelua vasta hieman ennen niiden istuttamista, sekä istukaskynsien liottamista kylmässä vedessä 1-2 vuorokautta ennen istuttamista.
Valkosipulit istutetaan noin 10 cm syvyyteen ja 15 cm välein. Sopiva riviväli on 25 cm. Sipulit tarvitsevat...
Näitä aistimuksia kutsutaan fosfeeneiksi. Lisää ilmiöstä voit lukea täältä:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hieroitko-silmiasi-kovaa-ja-nait-outoja-kuvioita-tasta-ilmiossa-on-kyse/6767352#gs.7pgzt7
Marko Ahon tekemässä ja Tietosanoman vuonna 1999 julkaisemassa nuottikokoelmassa "Vankilalauluja" on kappale nimeltä "Postijuna yössä", joten ainakin tuonniminen laulu on kyllä olemassa
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22postijuna+y%C3%B6ss%C3%A4%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Valitettavasti Finnan tiedoissa ei ole tarkemmin kappaleen säveltäjää tai laulun alkusanoja, joten ei ole varmaa että kyseessä on sama teos.
Aikuiset ampiaiset eivät syö lihaa, mutta ampiaisen toukat käyttävät ravintonaan aikuisten niille saalistamia hyönteisiä ja muuta proteiinipitoista ravintoa. Vastalahjaksi lihanpalasta toukat luovuttavat aikuisille pisaran erittämäänsä makeaa nestettä. Rituaalilla on tärkeä osuus ampiaisyhteiskunnan lujittamisessa.
Monet ampiaisten toukkien syömistä hyönteisistä ovat ovat puutarhojen ja viljelysten tuholaisia. Toukkien ravinnoksi kelpaa myös isompien eläinten liha. Ampiaiset ovatkin osa luonnon siivouspartiota, joka tehokkaasti paloittelee ja siistii pois eläinten raadot.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy Walter Harding Maurerin teos The sanskrit language: an introductory grammar and reader.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267164__SWalter%20Harding%20Maurer__Orightresult__U__X4?lang=fin&suite=cobalt
Tässä teoksessa on sanskritinkielisiä tekstiotteita esimerkiksi Hitopadeśasta ja Bhagavad Gitasta.
Hei,
Muistan itsekin tuon sarjan (tosin nimi oli jo unohtunut). Suomessa keksittiin sarjalle nimi " Perhe on pimahtanut" (alun perin Perhe on pahin -sarja (All in the family) innoittamana. Samalla sapluunalla keksittiin Michael J. Foxin tähdittämälle sarjalle Family ties nimi "Perhe on paras"). Onneksi tämä nimeämiskäytäntö on jäänyt lopullisesti pois.
Kysyin asiaa tutulta hammaslääkäriltä. Hänen mukaansa yksi syy saattaa olla se, että sähköhammasharjan käyttö on motorisesti niin helppoa, että samalla voi tehdä muita asioita. Tavallisen hammasharjan käyttö taas vaatii keskittymistä harjaavaan liikkeeseen.
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin:
- 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset.
- 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen
Sanaa käytetään kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.
