Hei,
sinulla voi olla serkkuja, vaikka ei olisi sisaruksia. Serkku on äitisi tai isäsi sisaruksen lapsi. Eli äidin sisarten lapset ovat sinun serkkujasi.
Kallion kirjasto oli kiinni sisällissodan ajan. Kirjastojen aukioloaikoja oli jo supistettu edellisen vuoden suurlakon aikana, ja ne olivat ilmeisesti auki vaihtelevasti siitä tammikuuhun 1918 asti. Kallion tilannetta vaikeutti vielä se, että sen tiloihin jouduttiin sijoittamaan yhteensä kahdeksan kansakoululuokkaa venäläisen sotaväen otettua haltuunsa Kallion kansakoulutalon.
Kirjastot suljettiin kirjastonhoitajan ja johtokunnan päätöksellä sen jälkeen, kun punaiset olivat ottaneet vallan Helsingissä tammikuun lopussa. Punaisten aikana vahtimestari piti ajoittain Rikhardinkadun pääkirjastoa auki ja antoi sieltä lainoja, mutta Kalliossa kirjastotoiminta lakkasi ilmeisesti täysin. Helsingin kaupunginkirjasto avattiin supistetuin...
Kirjastokortin saamiseksi sinun pitää käydä kirjastossa. Saat kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen. Sinun pitää myös ilmoittaa osoitteesi Suomessa sekä sitoutua noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan takauksen.
Kirjastosi kuuluu Ratamo-kirjastoihin. Voit siis hankkia kortin missä tahansa Ratamo-kirjastojen toimipisteessä.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
Kirjasta Ollaranta, Ritva: Musiikkivalmennus 1 (Otava, 1992, s. 87) löytyy Jorma Ollarannan säveltämä ja sanoittama laulu ”Aurinko-veitikka” (melodia ja 1. säkeistö). YouTubesta löytyy kangasalalaisen Lapsikuoro Etydin esitys tästä laulusta (https://www.youtube.com/watch?v=Wc71ehO1xpc, alkaa kohdasta 17:22). Säkeistöjä on enemmän kuin kirjassa, jokaiselle viikonpäivälle omansa. Painettuna ei laulun muita säkeistöjä ole löytynyt.
Kyseinen teksti on ruotsalaisen Erik Blombergin (1894 - 1965) runosta Var inte rädd för mörkret (1920). Teksti ei siis ole ruotsinnos V. A. Koskenniemen runosta.
Voitte lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä:
https://musikkforlagene.no/butikk/var-inte-radd/
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17802
https://libris.kb.se/
"Miehen kanssa" -nettisarjakuvaa Jippii/Saunalahden portaaliin teki aikaan Janne Matilainen. En löytänyt hänen nimellään virallisesti julkaistuja sarjakuvakirjoja tai -lehtiä. Kyseistä sarjakuvaa on siis todennäköisesti julkaistu ainoastaan verkossa.
Lähteet:
https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=18688.0
https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=13487.95;wap2
Ilmaus on peräisin sotilasslangista. Kannibalismissa ihminen tai eläin syö oman lajinsa edustajan. Toisessa maailmansodassa armeijassa korjattiin vaurioituneita kulkuneuvoja ottamalla varaosia toisista, yleensä pahemmin vaurioituneista kulkuneuvoista. Samoin pahoja tappioita kärsineitä yksiköitä saatettiin täydentää toisista yksiköistä otetuilla joukoilla. Näin kahdesta epäkuntoisesta tai vajaasta saatiin yksi toimiva tai täysilukuinen. Prosessin saattoi myös nähdä niin, että siinä yksi "haavoittunut" yksilö uhrattiin toisen "ravinnoksi". Siksi alettiin puhua kannibalismista, kun vaikka lentokoneeseen saatiin kaivattu uusi siipi samanmallisen lentokoneen hylystä. Ilmaisu levisi sodan jälkeen yleiseen käyttöön. Vähitellen se...
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkon yhteisistä palveluista vastattiin, että Helmet-kirjastoissa on tutkittu kaikkiaan kolmen eri palveluntarjoajan VoD-palveluja eikä yksikään niistä toistaiseksi vastaa kysyntää. Eli Helmet-kirjastot eivät ole lähitulevaisuudessa hankkimassa mitään elokuvapalvelua.
Ilmeisesti varsin kattavan listauksen Propaganda-Aseveljien julkaisuista saa Finna.fi-hausta merkitsemällä hakuehdoksi kustantaja: Propagenda-Aseveljet. Tässä suora linkki hakutulokseen.
Muuta tietoa Propaganda-Aseveljien toiminnasta löytyy esimerkiksi tältä Wikiwand-sivulta.
Finnasta voi tietysti hakea tuloksia hakusanalla Propaganda-Aseveljet myös muussa funktiossa kuin kustantajana. Jos sanaa käyttää esimerkiksi aiheena, saa tällaisen tuloksen. Jyväskylän yliopiston kirjastosta näyttäisi siis mahdollisesti löytyvän tämä vuosikertomus: Kertomus Propaganda-Aseveljet r.y.:n toiminnasta v. 1942. Voit halutessasi yrittää tilata sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi. Ohjeet kaukolainapyynnön tekemiseen...
Kiitos hienosta vinkistä! Tällä hetkellä tosiaan Helmet-kirjavarastosta löytyy yhdet kappaleet Axel Jensenin suomennetuista teoksista Joacim (1963), Line (Gummerus, 1960) ja Tago (Gummerus, 1979) ja niitä voi sieltä tilata.
Välitin toiveesi Helmet-kirjastojen hankintaosastolle. Jos kysyntä kasvaa eli tulee varauksia, kirjoja saatetaan hankkia lisää.
Hankintaehdotuksia Helmet-kirjastoille voi esittää myös hankintaehdotuslomakkeella, joka löytyy Helmet-verkkokirjastosta kohdasta Info ja alavalikosta Hankintaehdotus. Tässä myös linkki https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Hei! Keski-kirjastojen verkkokirjaston sivut löytyvät suoraan menemällä www.keski.finna.fi Lainojesi hallintaan tarvitset kirjastokortin takana olevan käyttäjätunnuksen ja pin-koodin jonka saat kirjastosta.
Jos haluaa tarkastella jonkin tietyn kirjaston aukioloaikoja/tietoja, niin etusivun pudotusvalikoista voi valita haluamansa kirjaston tiedot.
Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995.
Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni".
Olisiko kyseessä ollut grafiittipuikko eli kynä, joka on kokonaan lyijykynän sisuksen grafiitista tehty?
Muutkin lyijykynät katkovat helposti lyijynsä kolautuksesta tai lattialle pudotessaan. Mitä pehmeämpi kynä, sitä helpommin sisus katkeaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4
Ei valitettavasti ole suomennettu vieläkään. Omaelämänkerrallisista teksteistä on suomennettu Kirjeitä perheelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä Felicelle.
Kansalliskirjaston listaus suomennetuista teoksista, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…,
paikannustietoja kannattaa katsoa oman kirjaston tietokannasta, Helmet.fi:stä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28Kafka%20Franz%29%20…
Alkuperäinen Helsinki näyttäisi olevan suunnilleen nykyisen Eteläisen suurpiirin alueella. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos
"Helsingin eteläisessä suurpiirissä oli vuoden 2014 alussa asukkaita 106 201" https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki#cite_note-hki2014-1
Viimeisimmät netissä julkaistut tiedot Helsingin asukasluvusta ovat vuosien 2018-2019 vaihteesta. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_Maki_Vuori.pdf
Vastaus on edelleen sama: tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Sanat ja soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä: https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/1989467.
Tuure Kilpeläisen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.tuurekilpelainen.fi/kaihonkaravaani2014/yhteystiedot/.
Geopotentiaali on käytössä mm. Ilmatieteissä ja geodesiassa
Sen käytännöllisin merkitys lienee sen hyödyntäminen sääennustusten tekemiseen
https://blogi.foreca.fi/2016/05/kurkistus-kulissien-taakse/
ECMWF eli Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen verkkosivuilta voi esim. hakea geopotentiaalikarttoja https://apps.ecmwf.int/webapps/opencharts
Se on tärkeä myös geodesian tutkimuksessa. Esim. Martin Vermeerin kirjoittama Aalto- yliopiston Fysikaalinen geodesia Maa-6.3271 kurssimateriaali sisältää runsaasti matemaattisia kaavoja ja malleja asiaan liittyen. https://users.aalto.fi/~mvermeer/mpk-fi.pdf
