Kielenhuollon ohjeiden mukaan yhdysmerkkiä voi tarpeen mukaan käyttää hahmottamisen helpottamiseksi. Siten muoto Jazz-alttosaksofonisti on parempi. Näin moniosainen sana on kuitenkin ilmaisuna kömpelö, eikä sitä juuri näe käytettävän. Selkeämpää olisi jakaa viesti osiin käyttöyhteyteen sopivalla tavalla.
Artikkeli yhdysmerkin käytöstä Kielikello-lehdessä.
Kyseessä on H. C. Andersenin satu Villijoutsenet. Sen on julkaissut suomeksi mm. Otava vuonna 1990, Lasten keskus 1985 ja WSOY 1992 kokoelmassa Rudolf Koivun satuja ja tarinoita.
Antiikin kreikan patsaiden materiaalina käytettiin yleensä pronssia tai marmoria, koska molemmat materiaalit ovat kestäviä, mutta samalla suhteellisen helposti kuvanveistäjän muovailtavia. On myös luultavaa, että antiikin Kreikassa oli puusta veistettyjä patsaita. Erityisen tärkeissä patsaissa, kuten Ateenan Parthenon-temppelin mahtavassa Athene Parthenos –patsaassa, saatettiin käyttää materiaalina kultaa ja norsunluuta.
Kreikkalainen kuvanveistäjä ei aina veistänyt patsasta esimerkiksi yhdestä isosta marmoripalasta, vaan usein hän teki esimerkiksi kädet ja pään erikseen. Lopuksi erikseen veistetyt palat liitettiin yhteen. Tällainen tapa oli tehokkaampaa ja halvempaa kuin ison kimpaleen veistäminen, mutta tekniikan varjopuolena oli se,...
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
Näyttelijä Jeremy Brett esiintyy brittiläis-italialaisessa minisarjassa Lokkisaaren arvoitus (1981) ja sen lyhyemmässä elokuvaversiossa (1985). Minisarjasta on saksaksi dubattu DVD-julkaisu, jossa ei ole tekstitystä muilla kielillä.
https://www.amazon.de/M%C3%B6weninsel-komplette-5-teilige-Mysteryserie-…
Tottahan käännöstä kannattaa tarjota kustantamolle. Kannattaa aloittaa siitä kustantamosta, joka on julkaissut alkuperäisen kirjan. Jos se ei ole suomalainen kustantamo, niin kannattaa yrittää samanlaiseen genreen suuntautunutta kustantamoa.
Kavereille jakamisessa olisin varovainen. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto kertoo tekijänoikeuksista näin:
"Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Näitä oikeuksia tekijä voi luovuttaa osittain, kokonaan,...
Meillä ei ikävä kyllä ole riittävää asiantuntemusta määritellä hyvää öljyn ja veden välistä suhdetta. Suosittelemme, että ostaisit öljysuihkupullon, joka on nimenomaan suunniteltu ruokaöljyn suihkuttamiseen.
Olisikohan kyseessä Aino Kallaksen novelli vieras kokoelmasta Lähtevien laivojen kaupunki?
Kirjan pauloissa blogissa kirjoitetaan näin: "Novellissa Vieras vanha nainen ja mies surevat nuorena menehtynyttä tytärtään, kun heidän mökkiinsä osuu vieras, joka on tuntenut tyttären Pietarissa." Kirjan pauloissa
Lehtevien laivojen kaupunkia löytyy myös Helmet kirjastosta. Helmet.
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssivihkoja löytää vielä Finna haulla. Vihkoja on mm. Helsingin yliopiston kirjastossa. Finna.
Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja kerrotaan sanonnan olevan lastenkieltä, mutta tarkempaa tietoa tai alkuperää ei sille löytynyt.
Maailmassa on alkuperäisväestöihin kuuluvia ihmisiä n. 370-500 miljoonaa. Erilaisia alkuperäisväestöjen kulttuureja ja kieliä on olemassa n. 5000. On itsestään selvää, että muun väestönosan geeneistä löytyy aineksia laajemmalta alueelta kuin alkuperäisväestön. Mutta tarkempaa väestönosien geenien vertailevaa tutkimusta en tähän kohtaan löytänyt.
Tässä joitakin kiinnostavia linkkejä jatkotutkimusta varten:
http://iwgia.org/images/yearbook/2020/IWGIA_The_Indigenous_World_2020.p…
https://stories.undp.org/10-things-we-all-should-know-about-indigenous-…
https://www.worldbank.org/en/topic/indigenouspeoples
Tietosuojasyistä saat tietoosi oman kirjastokorttisi numeron ainoastaan kirjaston asiakaspalvelusta henkilötodistusta vastaan.
Jatkoa ajatellen suosittelen lataamaan Helmet-kirjastojen Taskukirjasto-sovelluksen mikäli omistat älypuhelimen. Näin sinulla on aina kirjastokorttisi numero ja viivakoodi mukanasi. Sovellukseen kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Taskukirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
Laulua ei ole käsittääkseni levytetty suomeksi. Etsin mahdollisia versioita Suomen kansallisdiskografia Violasta, Fono.fi äänitetietokannasta, Discogsista sekä kirjastojen aineistoluetteloista. Levyllä "Shanty mereltä" (Troubadour Bureau & Studio, 2002) löytyi suomalaisten muusikoiden versio laulusta, mutta laulun nimi levyllä on englanniksi. Kansivihkossa mainitaan nimen suomalainen nimi "Sacramenton särkät".
Lähteitä ja vinkkejä musiikkitiedonhakuun:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
http://www.fono.fi/
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1683416?lang=fin
Voit tulostaa A4-kokoisia tulosteita lähes kaikissa Helmet-alueen kirjastoissa. Espoon ja Vantaan kirjastoissa tulostus on maksutonta mutta tietyin rajoituksin. Helsingin kirjastoissa asiakas saa viisi maksutonta tulostetta kolmen kuukauden jaksoissa. Muutoin se maksaa 0,40 €/sivu.
Lisätietoja tulostamisesta Helsingin kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Itsepalvelu_ja_mobiilitulostus(160146)
Tulostusohjeet Vantaan kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Tulostus_ja_kopiointi_Vantaan_kirjastois(167162)
Tietoa tulostamisesta Espoon kirjastoissa saa kunkin kirjaston Helmet-sivuilta palvelut-osiosta.
Kyllä 12-vuotias voi lukea Shakespearin teoksia. Uusimmat painokset (2010 jälkeen) ovat helpompaa kieltä kuin vanhemmat suomennokset.
Varhaisteini voi jo siirtyä aikuisten puolelle, mutta lastenosastollakin on Shakeaspearea.
Lasten kokoelmaan kelpuutettuja teoksia löytyy 27 kappaletta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SShakespeare%2C%20William%2C__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A0%3A0%3ALasten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Shakesaria on tarjolla myös lapsille mukautetuina versioina, lyhennelminä ja jopa mangana. Jokaiselle siis jotain mielenkiintoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SShakespeare%2C%...
Sinulla tulisi olla jonkun suomalaisen kirjaston kirjastokortti lainataksesi sähköistä e-aineistoa kirjastosta. Kirjastokortin hankkiminen edellyttää fyysistä käyntiä kirjastossa ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämistä. Kirjastokorttia ei voi saada käyttöönsä etänä sähköisesti.
Tässä esimerkkinä pääkaunkiseuden Helmet-kirjaston käyttösääntöjä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kaikkia kirjoja ei ole saatavilla, joten vastaus pohjautuu myös verkkolähteisiin. Arkadi Renko näyttää olevan sitkeästi elossa ja pitkälti muuttumaton 2010-luvulla. Hän palasi Moskovaan, toimii yhä rikosetsivänä ja ratkoo rikoksia, joita hänen korruptoitunut syyttäjäesimiehensä ei aina haluaisi hänen ratkovan. Ura ei siis ole edennyt eikä Renkon persoona kauheasti kehittynyt. Tämä siitäkin huolimatta, että hän sai luodin päähänsä. Hän toipui kuitenkin nopeasti, eikä tunnu hätkähtävän, vaikka luodinsirpaleet liikuskelevat kallon sisällä. "Sitten voikin panna tupakaksi", hän toteaa fatalistisesti viimeisen kuultuaan, joten tupakointi jatkuu eikä keuhkosyöpä vielä uhkaa. Ikäkään ei juuri hidasta.
Uudelleen naimisiin Renko ei ole mennyt...
Kananjaloilla kävelevä mökki kuuluu Baba Jagalle, joka on slaavilaisissa kansansaduissa esiintyvä noita. Suomeksi Baba Jaga esiintyy ainakin seuraavissa kirjoissa tai tarinakokoelmissa, joskaan ei aina omalla nimellään:
Amery, Heather. Satumatka maailman ympäri. Kolibri, 2002.
Bilibin, Ivan. Taikalinnun sulka: Venäläisiä kansansatuja. Weilin + Göös, 1977.
Hytönen, Ville. Noita-akka nimeltä Baba Jaga. Savukeidas, 2018.
Philip, Neil. Kaunotar ja Hirviö: satuja maailmalta. WSOY, 1998.
Sata satua ja tarinaa. Kirjalito, 2012.
Satulinna: sata eurooppalaista satua. WSOY, 1990.
Uspenski, Eduard. Alas taikavirtaa. Otava, 1980.
Baba Jaga esiintyy myös Aleksandr Puškinin ...
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on vastattu kysymykseen 2007:'
Kerkko Hakulisen kirjassa Paikannimet (WSOY 2006) Ahvenanmaan nimen alkuperästä kerrotaan seuraavaa:
”Nimen alkuperää ei ole tyhjentävästi selvitetty. Erään arvelun mukaan sekä ruotsin- että suomenkielisen lyhyen nimen merkitys on ´vesimaa´ tai ´vesisaari´, sanasta å (muinaisskandinaavin ahva) ´vesi´ (nykyruotsissa joki) ja land ´maa´ tai ´saari´. Toisen arvelun mukaan suomenkielisen nimen alkuosa ahvena olisi peräisin muinaisskandinaavista ja sen merkitys olisi ´ahven´ (1500-luvulla saaristolaiset maksoivat veroja ahvenina). Kolmannen arvelun mukaan ruotsinkielisen nimen alkuosa johtuisi sanasta ål ´soraharju´. Ruotsissa olevan Ålandin pitäjän nimen on...
