Tuleeko pienelle piirille tehtävään "sukukirjaan" saada kaikkien siinä nimeltä mainittujen henkilöiden suostumus. Kyseessä on kymmenkunta sisarusta, joista (joiden puolisoista ja lapsista) tulisi kuvia, nimet ja syntymäpäivät. Kirjaa tehtäisiin kullekin yksi kpl. Voiko kirjaan laittaa mm. ex-puolisoiden tietoja/ vanhoja perhekuvia kysymättä heiltä lupaa?
Vastaus
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Asiassa on kaksi puolta: tietosuoja ja tekijänoikeus.
Sukututkimusta koskevasta henkilötietojen käytöstä on tietosuojavaltuutettu antanut osoiteesta http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tie… löytyvän ohjeistuksen. Siellä käsitellään tietojen keräämiseen ja lupien pyytämiseen liittyviä asioita. Tietosuojavaltuutettu suosittaa suvun elossa olevilta jäseniltä kerätään heidän omat tietonsa tai ainakin varmistetaan tietojen oikeellisuus sekä ilmoittaa heille kirjan julkaisemisesta. Tosin ilmoittaa ei tarvitse, jos aiheutuisi kohtuutonta vaivaa. Toisaalta henkilötietolaki ”ei koske henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa” (2 §).
Sukututkimusseuran sivuilla osoitteessa http://www.genealogia.fi/kaytannesaannot on myös hyviä ohjeita sukututkimukseen liittyvistä juridisista näkökulmista.
Tekijänoikeuslaki rajoittaa teoksen saattamista yleisön saataville (2 §). Kun sukukirjan kohde on hyvin rajattu lähipiiri, siihen sisällytettyä teosta eli valokuvaa ei ehkä voitaisi katsoa saatetuksi yleisön saataville. On kuitenkin vaikea sanoa, missä kulkee tuon raja. Tekijänoikeuslaki käsittelee myös julkistettujen teosten kappaleiden valmistamista yksityiseen käyttöön, jolloin rajana on mainittu muutama kappale (12 §). Tosin perhealbumin valokuvat eivät useinkaan ole julkistettuja.
Kaikki valokuvat eivät ole tekijänoikeuslain rajoitusten suojaamia. Tavallisen valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan ottamisesta. Jos kuitenkin valokuva on tarpeeksi omaperäinen ollakseen itsenäinen teos, suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Jos tekijää ei tiedetä, suoja-aika on 70 vuotta teoksen julkaisemisesta tai luomisesta, mikäli kyseessä on julkistamaton teos. Tapauskohtaisesti pitäisi siis miettiä, ylittääkö jokin valokuva tuon ns. teoskynnyksen. Tämä siis koskee asiaa silloin, jos sukukirjan suppea painos katsottaisiin teoksen saattamiseksi yleisön saataville.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Henkilötietolaki löytyy puolestaan osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523.
Kommentoi vastausta