| Onko rottien tavallista saalistaa lintuja? |
868 |
|
|
|
Isorotta eli rotta (rattus norvegicus) on kaikkiruokainen ja erittäin sopeutuva ravintonsa suhteen. Ravinto on pääosin kasvispohjaista, mutta se vaihtelee sen mukaan mitä on tarjolla. Rotat saattavat syödä linnunmunia ja -poikasia sekä pieniä nisäkkäitä.
Yleensä rotat eivät saalista aikuisia lintuja. Linnut varovat nisäkkäitä ja suurin osa linnuista on liian suuria ja vahvoja, jotta rotat voisivat ne kukistaa. Rotat kuitenkin syövät kuolleita ja vahingoittuneita lintuja. Voidaankin olettaa, että videon kyyhkynen on vahingoittunut tavalla, joka estää sitä pakenemasta rottaa. Avokaatopaikkojen väheneminen ja ihmisen elinympäristön parantaminen kaventaa rottien elinmahdollisuuksia. Tämä voi johtaa siihen, että rotat joutuvat tekemään enemmän... |
| Onko aivan häikäisevän loistava radioteatterin kuunnelma Linnunradan käsikirja liftareille ostettavissa äänitallenteena? |
849 |
|
|
|
Radioteatterin kuunnelmaversio kirjasta koostuu 25 jaksosta. Nämä 25 jaksoa on mahdutettu 16 CD-levylle ja jaettu kirjasarjan mukaisesti nimettyyn viiteen osaan. Valitettavasti kuunnelman CD-tallenteita ei ole enää tilattavissa kirjakaupoista tai Ylen tuotteita myyviltä yhteistyökumppaneilta. Fyysistä tallennetta hamuavan ei auta kuin tarkkailla verkkohuutokauppoja tai antikvariaatteja.
Vinkkinä hintatietoisille: Tekijänoikeuslain mukaan kirjastosta lainatuista teoksista on luvallista ottaa muutamia kopioita yksityiseen käyttöön. Kuunnelman kaikki osat löytyvät Vaski-kirjastoista. |
| YLE:n uutiset tulkataan viittomakielelle, joka on hyvä asia. Tulkki tekee suullaan ylikorostettuja liikkeitä, jotka ilmeisesti antavat pontta viittomille. Mikä… |
414 |
|
|
|
Viittomakielessä käsien, suun, kasvojen ja kehon liikkeet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki liikkeet tukevat toisiaan selkeän kommunikaation ja vietinnän saavuttamiseksi.
Tulkin suullaan tekemiä liikkeitä kutsutaan huulioksi. Huuliolla tehtävät suun liikkeet eivät välttämättä aina vastaa puhutun kielen sanoja, joten kuuleville ne saattavat näyttää ajoittain erikoisilta.
Huulion avulla yritetään kielellinen sisältö ymmärtää puheen näkyvien piirteiden avulla (mm. suun, leuan ja kielen liikkeistä). Monet äänteet näyttävät huulioina kuitenkin identtisiltä, jolloin ymmärtäminen pelkän huulion avulla on vaikeaa. Kommunikaatiota tuetaankin laajasti kehon, ilmeiden ja eleiden, sekä käsillä tehtävien viittomien avulla. Kaikki... |
| Syövätkö sudet kuolleensa niin kuin kirja 'Seitsemän Veljestä' väittää? |
574 |
|
|
|
Sudet ovat laumaeläimiä, joilla on tarkat reviirit. Ne merkitsevät reviirinsä rajat hajuposteilla ja puolustavat aluetta muilta lajitovereiltaan. Lauman hajuposti on vakava varoitus vieraille susille loitolla pysymisestä. Laumojen kohtaaminen voi johtaa taisteluun, häviäjän kuolemaan ja kannibalismiin. Sudet siis saattavat syödä laumojen välienselvittelyissä kuolleitten laijotovereidensa ruhoja.
On myös viitteitä siitä, että sudet saattavat nälkäänsä syödä esimerkiksi metsästäjien ansalankoihin kuolleita lajitovereitaan. Tätä käyttäytymistä on esiintynyt dokumentoidusti ainakin Alaskassa.
Lisätietoja ja lähteitä:
Pulliainen, Erkki Suomalainen susi (2019)
Artikkeli susien lajinsisäisestä väkivallasta Alaskassa |
| Mihin on jäänyt Antonio Hillin trilogian päätösosa? |
254 |
|
|
|
Antonio Hillin Hector Salgado -dekkareista on sunmennettu vain kaksi: Kuolleiden lelujen kesä (2012) ja Kauniit kuolemat (2013).
Hillin suomalaisen kustantajan Otavan mukaan näillä näkymin he eivät ole julkaisemassa suomennosta Antonio Hillin kirjasta Los amantes de Hiroshima.
https://otava.fi/kirjailijat/antonio-hill/ |
| Pystyykö poliisi jäljittämään "swattaajien" puheluita? |
502 |
|
|
|
Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia.
Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä... |
| Etsin Lassi Nummen runoa, joka on sovitettu myös mieskuorolle, Käsittelee dementiaa, mm säe ---tyhjä kuori vain tuulessa kulkee... |
373 |
|
|
|
Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995.
Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni". |
| Mitä tarkoittaa sukunimeni Heikkilä ja syntymänimeni Laine? Mistä nimet lähtöisin ja miltä vuodelta? |
1594 |
|
|
|
Suomen kansallispyhimys Henrikin nimi yleistyi ristimänimenä keskiajan lopulla ja 1500-luvulla se oli toiseksi yleisin Satakunnassa ja Hämeessä, hyvin tavallinen muuallakin. Tosin saksalainen Heinrich oli saattanut tulla muunnoksineen tutuksi Suomessa jo kauan ennen v. 1156 surmansa saaneen Henrik-piispan aikaa. Saksalaiseen muotoon pohjautuukin suosituin muunnos Heikki. Muunnos oli vakiintunut jo keskiajalla asiakirjoissa: Kokemäellä 1552 Thomas Heickilen. Heikkilä-nimisiä taloja on kaikkialla Suomessa ja niiden lukuisuus näkyy sukunimen Heikkilä määrässä. Heikkilä on Suomen sukunimistä 18. yleisin ja Länsi-Suomen yleisimpiä nimiä.
Laine on Suomen seitsemänneksi yleisin sukunimi (2020). Laine on tyypillinen 1900-luvun alun muotinimi. Se... |
| Tuttava täyttää 87 lokakuun 7 pv. Millainen oli sää silloin ? |
157 |
|
|
|
Ilmatieteen laitokselta löytyy palvelu, josta voi ladata vanhoja säätietoja. Valitettavasti kyseiseltä päivältä ei kuitenkaan löytynyt mitään tietoja edes lähialueilta.
Joissakin vanhoissa paikallisissa sanomalehdissä on mahdollisesti ollut tietoja myös alueen säästä. Kannattaa kysellä omasta lähikirjastosta, josko heillä olisi saatavilla esimerkiksi mikrofilmeinä joitakin, joista voisi jatkaa etsintää.
Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen lataus:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
|
| Koronavilkku vilkuttaa jos altistuminen on mahdollista. Mutta eikö näiden sairastuneiden tarvitsisi olla eristyksissä? Vai mitä en nyt ymmärrä...? |
349 |
|
|
|
Koronatartunta voi olla alussa jonkin aikaa oireeton. Oireiden alettua henkilö menee yleensä testiin. Saatuaan testistä tiedon, että hänellä on koronavirus, henkilö ilmoittaa tästä Koronavilkku -sovellukseen. Tällöin sovellus lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta niille sovelluksen käyttäjille, jotka ovat olleet oireettoman/oireisen tartunta-ajan aikana kontaktissa sairastuneen kanssa.
Joillakin koronatartunta taas ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Jos joltain henkilöltä löytyy koronavirus, saattaa testaamalla myös hänen kontakteistaan löytyä tartuntaa oireettomana kantavia muita henkilöitä. Tällöin tämä oireeton henkilö on saattanut liiikkua ympäriinsä kantaen tartuntaa siitä itse täysin tietämättömänä ja altistanut näin... |
| Kuuluuko maito Välimeren ruokavalioon? |
398 |
|
|
|
Välimeren ruokavaliossa maito on pienemmässä osassa kuin esimerkiksi Pohjois-Euroopassa, mutta maito kyllä kuuluu osana Välimeren ruokavalioon. Pelkän maidon juomisen sijasta Välimeren alueella käytetään maitoa enimmäkseen erilaisiksi tuotteiksi jalostettuna, kuten mm. juustona ja jogurttina.
Lähteet:
https://www.healthline.com/health-news/the-new-improved-mediterranean-d…
https://www.researchgate.net/publication/8647679_Mediterranean_milk_and…
Lisää luettavaa:
Terveellinen Välimeren ruoka (1999), Judith Wills |
| Mistä löytyy Kullervo Karjalaisen suomalainen teksti Toreadoriin. Esttäjä Tapani Kansa. |
307 |
|
|
|
Hei!
Nyt näyttäisi siltä, että valitettavasti Kullervo Karjalaisen suomentamaa versiota Toreadorin laulusta/-aariasta ei löydy minkään kirjaston kokoelmasta.
Meiltä Turusta löytyy kyllä Kaj Chydeniuksen suomennettu libretto Bizetin oopperasta Carmen mistä kyseinen aaria on. Meiltä löytyy myös Tauno Pylkkäsen suomennos Pieni toivelaulukirja 2- nuottikirjasta sekä Pylkkäsen ja Toivo Muroman suomennos Suuri toivelaulukirja- sarjan osasta Toivotuimmat.
Finna.fi- haun (Carmen, Bizet) kautta löytyy mm. useita suomennettuja librettoja Suomen eri kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&lookfor=carmen+bizet&type=AllFields... |
| Millainen on Ruokolahden särän resepti ja valmistustapa? Entä Lemin särän resepti ja valmistustapa? |
828 |
|
|
|
Särä on aitoa eteläkarjalaista ruokaperinnettä tuhannen vuoden takaa ja sitä on valmistettu Etelä-Karjalan alueella laajemminkin, mutta vain Lemillä perinne on säilynyt elinvoimaisena 2000-luvulle saakka. https://www.museosara.fi/index.php?p=3&n=2&b=15
Elävä perintö -sivuston Säräperinne Lemillä -artikkelin mukaan lihaa on paistettu säilöntämielessä Lemin lisäksi Joutsenossa, Lappeella, Luumäellä, Nuijamaalla, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Suomenniemellä, Taipalsaarella ja Ylämaalla. Lampaanliha on palvattu uunissa ja säilötty aittaan syötäväksi myöhemmin kylmänä lihana. Samalla valmistettiin syötävä ateria, mikä on särän nykyaikaan säilynyt ensisijainen tehtävä. Lemiläinen, koivupuusta veistetty säräkaukalo on... |
| Mitä eroa ludella ja lutikalla on? Jos kotoa löytyy lude, niin onko myrkystys tarpeellinen vai onko yksilöt kulkeutuneet ulkoa sisälle? |
2155 |
|
|
|
Lutikka, toiselta nimeltään seinälude, on luteiden heimoon kuuluva hyönteinen.
Lutikat kulkeutuvat koteihin yleensä ihmisten mukana mm. lomamatkoilta sellaisista maista, joissa lutikoita paljon esiintyy. Lutikat tarttuvat vaatteisiin ja tunkeutuvat matkalaukkuihin esimerkiksi hotellihuoneesta, ja niiden mukana ne leviävät kotiin palattaessa omaan asuntoon. Jo yksikin lutikka riittää perustamaan parissa kuukaudessa kokoneisen uuden yhteisön.
Lutikka on yksi vaikeimmin opistettavista haittaeläimistä, joten on suositeltavaa käyttää aina asiantuntijapalveluita niiden poistamiseen. Ilman asianmukaisia välineitä ja koulutusta lopputulos on harvoin pysyvä, ja lutikkaongelma saattaa vain paisua tai levitä myös naapurien ja tuttujen koteihin... |
| Voiko kunnallista eläinlääkäripalvelua käyttää ulkopaikkakuntalaiset (mikäli omassa kunnassa on vain yksityisiä palveluita)? |
1739 |
|
|
|
Riippuu täysin kunnasta, mikä käytäntö on ulkopaikkakuntalaisten suhteen. Varsinais-Suomessa esimerkiksi Raision kunta on rajannut eläinlääkäripalvelunsa vain Raisiossa, Naantalissa ja Ruskolla asuville. Toisilla paikkakunnilla taas rajauksia ei ole. Asiasta kannattaa siis aina ottaa yhteyttä haluamaansa eläinlääkäriasemaan. Kiireellisissä päivystysasioissa tilanne on eri, ja lähin eläinlääkäripäivystys on velvoitettu tarjoamaan palvelua asiakkaan kotikunnasta riippumatta. |
| En osaa käyttää tätä haku toimintaa. Haluaisin löytää kaikki uutuuskirjat (terveysaiheiset) ja uusimmat lainattavat lehdet. |
329 |
|
|
|
Vaskin verkkokirjaston etusivulta hakupalkin alapuolelta löytyy "Tarkennettu haku", jota klikkaamalla pääsee haun sivulle. Sen avulla voi rajata hakemansa aineiston aiheen, julkaisutyypin ja julkaisuvuoden. Hakiessa uusimpia terveysaiheisia julkaisuja voi sen määrittää aiheeksi, valita kielen, julkaisumuodon ja aivan alhaalta pystyy määrittämään julkaisuvuoden. Lehden voi hakea myös suoraan lehden nimellä, jos tietää minkä haluaa varata.
Hakutulos tällä haulla näyttää ensimmäisenä lehtiä, koska niitä ilmestyy kirjoja useammin. Oikeasta reunasta voi myös vielä määrittää aineiston muodon esim. kirjat tai lehdet.
Lehtien ja kirjojen varaus onnistuu klikkaamalla hakutuloksissa lehden/kirjan nimeä, jonka jälkeen sen... |
| Olen kirjastonhoitaja, mutta en jostain kumman syystä löydä autoista ja autoilusta kertovia nuortenkirjoja ainakaan vaski-kirjastojen kokoelmasta. |
298 |
|
|
|
Tästä aiheesta ei tosiaan hirveästi löydy kaunokirjallisuutta nuorille. Seuraavat voisivat ehkä sopia:
Tuija Lehtinen: Karting Team Vintiöt (ainakin luokille 5 ja 6)
Jorma Kurvinen: Susikoira Roi ja ohittajat, Susikoira Roi ja pelimies.
Ilkka Remes: Hermes (autokauppaa)
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen. Elämänkerta, mutta on keskittynyt ajamiseen ja autoihin. Erityisesti selkokielellä ilmestynyt versio sopii hyvin tähän ikähaarukkaan.
Sitten muita, jotka voisivat kiinnostaa vaikka eivät autoilua suoranaisesti olekaan:
Tuija Lehtinen: Mopo
Tuija Lehtinen: Traktori
|
| Mikä oli sellainen nuorille suunnattu kirjasarja, jota julkaistiin aikoinaan joskus 40-luvulla? |
752 |
|
|
|
Kyseessä on Poikien seikkailukirjasto, jota julkaistiin wikipedian (https://fi.scoutwiki.org) mukaan vuosina 1925-1960. Julkaisija oli Otava. https://fi.scoutwiki.org/Poikien_Seikkailukirjasto
Sarjaan voi tutustua esim Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi/) kautta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/poikien%20seikkailukirjasto
Kirjoista on tarkat tiedot ja usein tiivistelmätkin myös Lastenkirjainstituutin (https://lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokannassa:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01001&PROFILESET=SNK2&MAX=50&DEPARTMENT=0&LOCATIONID=10%2C1%2C9&FREETEXT=poikien+seikkailukirjasto&Hae=Hae&MULTISRC=4&MULTITEXT=&MULTISRC=5&MULTITEXT=&... |
| Onko kirjaa Kirsti Simonsuuren elämästä(vanhemmat, lapsuus, nuoruus,aikuisuus....)? Teen hänestä esitelmää ja Netistä en saa tarpeeksi tietoa. |
211 |
|
|
|
Kirsti Simonsuuren elämästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Simonsuuresta on mainintoja ja lyhyitä luonnehdintoja joissain Vaski-kirjastoista löytyvissä teoksissa. Simonsuuren elämäkerralliseksi kuvatusta Pohjoinen yökirja -romaanista ja sen vastaanotosta on Taru Väyrysen kirjoittama väitöskirja, mutta teos ei käsittele Simonsuuren elämänvaiheita. Kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja Sanelmassa (2005) on Simonsuuren Operaatio Elgin -esseetä koskeva artikkeli. Lisäksi löytyy arvioita Simonsuuren runokokoelmista ja Simonsuuren itse kirjoittamia arvioita muiden teksteistä (Motmot).
Simonsuuri mainitaan seuraavissa, Vaski-kirjastoissa saatavilla olevissa teoksissa:
Suomalaisia nykylyyrikoita (1986)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (2010)
Taru... |
| Eräänä päivänä radiossa soi merihenkinen valssi. Kappaleessa puhuttiin muistaakseni merestä. Muistan sanat "terveiset Pirjolle, Pirjolle soi"… |
397 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Pirjo-valssi, jonka Henry Theel on esittänyt https://www.youtube.com/watch?v=KKJe6CiHNHs
Saarnio, Yrjö, säveltäjä ; Ranta, Reino, sanoittaja https://www.finna.fi/Record/fikka.4547712#componentparts |
Kysy kirjastonhoitajalta