| Kysymykseni koskee ranskalaista viiniä nimeltä Balestard. Miten ranskalaiset itse ääntävät tuon nimen? Kuuluuko ääntämisessä s ja d-äänteet, vai jätetäänkö ne… |
882 |
|
|
|
Äidinkielenään ranskaa puhuva työtoverimme kertoi, ettei äännetä s- eikä d-äännettä. Suomalaisittain ääntämys olisi Baletar.
|
| Milloin kirjailulankoja (helmi- ja muliinilankoja) on alettu liukuvärjätä? Oliko niitä jo 1920-30-luvulla? |
834 |
|
|
|
En valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseen.
Voit tiedustella asiaa Suomen käsityön ystävistä tai Helsingin yliopiston käsityötieteen laitokselta. He saattavat tietää vastauksen, tai mistä vastausta kannattaisi etsiä.
Suomen käsityön ystävät: http://www.kasityonystavat.fi/fi/yhteystiedot Helsingin yliopiston käsityötieteen laitoksen yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/kasityotieteen/henkilot.html
|
| Minulla vuoden 1890 ja 1892 50 pennin kolikot sekä useita 25 pennin kolikoita ja muit akolikoita vuosilta 1900-1916 sekä juhlarha 1960 onko näillä mitään arvoa? |
4554 |
|
|
|
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1890 50 pennin hopea kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-140 €, v. 1892 50 pennin hopeakolikko arvioidaan kunnosta riippuen 1,50-200 €.
Voit tarkistaa muiden kolikkojen arviohinnat yllä mainitusta kirjasta. Siinä löytyy myös opas rahojen kunnon arviontiin.
|
| Minulla 50 pennin kolikot vuodelta 1890 ja 1892 sekä useita kolikoita lähinna 25 pennisiä vuosilta 1900-1916 sekä juhlaraha vuodelta 1960 sekä… |
1564 |
|
|
|
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1890 50 pennin hopea kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-140 €, v. 1892 50 pennin hopeakolikko arvioidaan kunnosta riippuen 1,50-200 €.
Voit tarkistaa muiden kolikkojen arviohinnat yllä mainitusta kirjasta. Siinä löytyy myös opas rahojen kunnon arviontiin.
|
| Minkä arvoinen on 5 penniä vuodelta 1892 ? minkä arvoinen 10 penniä 1919? Minkä arvoinen 25 penniä 1940? Minkä arvoinen 20 markaa 1937? Minkä arvoinen 1 penni… |
3498 |
|
|
|
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1892 5 pennin kuparirahan hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 5-400 €, v. 1919 10 pennin kuparkolikko arvioidaan kunnosta riippuen 0-8 €, v. 1940 25 pennin kuparikolikko 0-35 € (nikkelikolikko 0-3 €), v. 1937 20 markan alumiinikolikko 0-90 € ja v. 1909 1 pennin kuparikolikko 0-5 €.
Kultaharkon arvosta en osaa sanoa mitään, sen voi viedä kultasepälle arvioitavaksi.... |
| Löytyykö kirjaa jossa olisi autogyro kevytlentokoneen valmistus-piirustukset ja ohjeet? |
1288 |
|
|
|
Ainut löytämäni suomenkielinen autogyroista (käytetään myös nimitystä autogiro) kertova kirja oli Atso Haapasen kirjoittama "Helikopterit Suomessa 1953-2003", joka ei välttämättä sisällä rakennuspiirrustuksia tai ohjeita.
Internetistä löytyy joitakin piirrustuksia mm. suomalaisen autogirojen suunnittelijan Jukka Tervamäen kotisivuilta osoitteesta
http://www.icon.fi/~jtki/jt5autogyro.html, kohdasta Drawings. Varsinaisia rakennusohjeita tällä sivulla ei ole.
Lisätietoja aiheesta voi hakea esimerkiksi ottamalla yhteyttä Suomen ilmailuliittoon, jonka yhteystiedot löytää osoitteesta http://www.ilmailuliitto.fi/fi/yhteystiedot
|
| Tampereen seudulla oli kuorma-autojen kauppias Mäkinen. Hänestä on kirjoitettu myös kirja, jonka nimeä en tiedä. Se oli eräässä TV-dokumentissa, joka kertoi… |
1073 |
|
|
|
Kansallisbibliografia Fennican mukaan tamperelaisesta kuorma-autokauppiaasta, Pekka Mäkisestä, ei ole kirjoitettu kirjaa http://fihttps://finna.fi
Wikipediassa hänestä on luettavissa artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen
|
| Miten löydän tiedon onko kirjastossa etsimäni teos, esim. Luis Sachar: Paahde? Aiemmin oli olemassa hakuohjelma Aino mutta en löydä sitä. |
852 |
|
|
|
Tiedot Turun kaupunginkirjaston ja muiden Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyvät nykyään Vaski-kirjastojen yhteisiltä sivuilta. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Sivuille pääsee myös Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta klikkaamalla Vaski-kuvaketta.
http://www.turku.fi/kirjasto
Sivun keskellä on sininen hakulaatikko. Siihen kirjoitetaan teoksen nimi ja/tai tekijä. Hakutulosta klikkaamalla pääsee tarkempiin saatavuustietoihin, josta selviää mm. mistä Vaski-kirjastosta teos löytyy.
|
| Isoisäni oli siirtolaisena USA:n Utahissa, jossa joutui kaivosonnettomuuteen mutta pelastui. Hän kirjoitti jutun Suomen Kuvalehteen, jonka julkaisuvuosi… |
918 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Suomen kuvalehti vuodesta 1918 alkaen. Lehti ei ole lainattava, mutta sidottuja vuosikertoja voi tulla lukemaan pääkirjaston tieto-osastolle uudisosan toiseen kerrokseen.
Vanhempia lehtiä (1916-1917) löytyy Turun yliopiston kirjastosta https://finna.fi ja Åbo Akademin kirjastosta https://finna.fi
|
| Etsin kuvitettua satukirjaa, jota minulle on luettu vuonna 1988 tai 1989. Tarina päättyy siten, että poika löytää sateenkaaren ja jatkossa hänen taskunsa eivät… |
2004 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Orvokki Annalan kuvakirja Angervoinen, Ingervoinen. Kirja on ilmestynyt v. 1983 Lasten Omassa Kirjakerhossa Sanoma Osakeyhtiön kustantamana. Kuvituksen on tehnyt Matti Lassila.
Angervoinen-niminen poika on yksinäinen, ja hänellä on Ingervoinen-niminen mielikuvitusystävä, samantapainen poika kuin hän itsekin on. Pojat lähtevät Ingervoisen Länsituuli-hevosella etsimään kultaa sateenkaaren päästä. He päätyvät vuorelle ja sen sisään, missä pojat kohtaavat hiiden ja vuorenpeikon. Satu päättyy siten, että kulta ei koskaan lopu Angervoisen taskuista.
|
| Terve, Osaisitteko kertoa, voiko voittoa tavoittelematon kulttuuriosuuskunta perustaa oman kirjaston, jonka aineisto olisi lainattavissa osuuskunnan jäsenten… |
1286 |
|
|
|
Lainsäädännöllistä estettä oman kirjaston perustamiselle ei ole. Osuuskuunnan sääntöihin tulee tällöin kirjata kirjastotoiminta osuuskunnan toimialaksi. Osuuskuntalain löydät Finlexistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011488?search%5Btype%5D=pi…
Tekijänoikeuslaki ei estä teosten lainaamista, Finlexistä voi tarkistaa mitä tekijänoikeuslaissa sanotaan asian tiimoilta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi…
Erityisesti kannattaa huomioida, että oikeus lainata ei koske elokuvateoksia ja tietokoneohjelmia. Niiden kohdalla asiasta pitää erikseen sopia teoksen oikeuksien haltijan kanssa.
|
| Miten ompelukoneen käyttö 1900-luvulla eroaa nykyajan käyttöön? mistä voisin saada tietoa lisää? |
1672 |
|
|
|
Ompelukoneen historiasta ja kehityksestä löytyy tietoa muun muassa kirjoista:
Ompelukone : ensimmäinen kodinkone, tekijä Leena Willberg, julkaissut Tampereen kaupungin museot 1988.
Ammattina vaate, julkaissut WSOY 2002.
Myös seuraavista internetlähteistä löytyy aiheesta tietoa:
http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/kokoelmat/kuukauden_esine_2008/ompe…
http://www.husqvarnaviking.com/fi/527.htm
Nykypäivän ompelukoneiden käytöstä löytyy tietoa kirjasta:
Enemmän irti ompelukoneesta, tekijä Marion Elliot, julkaissut Kustannus-Mäkelä 2011
Tässä vielä internetlähde nykyaikaisimmista ompelukoneiden ominaisuuksista:
http://www.kaspaikka.fi/koti/nuoppone/tietotekniikka/valmistus.htm
|
| Milloin XZ-hiustenhoitotuotteet tulivat ensi kertaa markkinoille? Minä vuonna, ja kuka ne lanseerasi? Löytyykö asiasta nettisivuja tai kuvia? Jostain syystä… |
1083 |
|
|
|
Pauli Komsin teoksessa Omistamisen taito: perheyritykset kansakunnan rakentajina (2002) on artikkeli Berneristä ” Bernerillä on yrittäjyyteen liittynyt myös uranuurtajan rooli: kauppaa aina sillistä shampooseen ” (s.36-40). Artikkelissa mainitaan, että ”1950-luvun lopun omaperäisiä uutuuksia olivat mm. XZ-hiustenhoitoöljy…” (s. 38). Bernerin kotisivulla kerrotaan lyhyesti historiaa http://www.xz.fi/historia/
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Berneritlä, ohessa palautelomake http://www.xz.fi/ota-yhteyttae/
|
| Voiko kirjastoon lahjoittaa cd-levyjä? |
1375 |
|
|
|
Kyllä kirjastoon voi lahjoittaa CD-levyjä pieniä määriä. Valitettavasti hyllytilamme on rajallista, joten emme voi ottaa vastaan kaikkia meille tarjottuja levyjä.
|
| Miten suomalaiset naiset ovat laittaneet hiuksiaan 1970-1990 ja mistä löytäisi tietoa suomalaisten naisten hiusten laitosta 1920-luvulta nykypäivään? |
822 |
|
|
|
Esimerkiksi Taina Luoman kirjassa "Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan" löytyy paljon tietoa ja kuvia kampauksista 1920-luvusta 1980-lukuun. Ruotsinkielisessa kirjassa "Modiga frisyrer och friserat mode" löytyy paljon kuvia kampauksista myös nykyajasta.
|
| Minä vuonna Haminan linnoituksia alettiin rakentamaan? Ja kuinka monta kertaa ne ollaan tuhottu? |
906 |
|
|
|
Linnoituksen rakennustyöt aloitti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1720-luvun alussa ruotsalaiskenraali Axel von Löwen. Mutta vasta venäläiset rakensivat Haminasta oikean linnoituksen ja vallattuaan Haminan venäläiset ryhtyivät kohentamaan sortumaisillaan olevaa linnoitusta vuosina 1791-1792 Aleksandr Suvorovin johdolla osana uutta Pietarin puolustusjärjestelmää.
Vuonna 1803 rakennetaan epäsäännöllisen pohjoisen rintaman paikalle suuri Keskusbastioni hollantilaissyntyisen kenraali Peter van Suchtelenin suunnitelmien mukaisesti.
1854-55 Krimin sodan yhteydessä englantilais-ranskalainen laivasto uhkasi Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikkokaupunkeja hävityksellä ensimmäisen kerran vuonna 1854. Tällöin ryhdyttiin Haminassa vielä kerran... |
| Onko kaupungilla Hamina ollut joskus nimi Bamböle, ja oliko se saari? |
2998 |
|
|
|
Bamböle (suomeksi Pampyöli) on kylä Haminan kaupungin Vehkalahden alueella. Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut erillistä kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa.
Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalin Muinaisjäännerekisterin http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/r… mukaan Pampyöli mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa, jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja, mutta kylän vanhin asutus juontuu kuitenkin ilmeisesti jo 1200- ja 1300-lukujen... |
| Mistä löytyy tietoa 1900-luvun kaupoista, historian tutkielmaa varten? |
2267 |
|
|
|
Teoksessa Kaupasta kaikille (2009) on Katri Koistisen artikkeli ”Kyläkaupoista suuryksiköihin ja kohti uusia lähikaupan muotoja – päivittäistavarakaupan kehitys Suomessa toisen maailmansodan jälkeen”. Kirja löytyy myös verkkojulkaisuna http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5368/kaupasta_kaikille.pdf
Samoin teoksessa Markkinoilta markettiin (2002) käsitellään vähittäiskaupan historiaa varsinkin rakennusten kautta. Oheisessa Etelä-Savon ympäristökeskuksen tiedotteessa ”Kaupankäynnin muutokset näkyvät elinympäristössämme” (9.9.2002) kirjan teemasta http://www.ymparisto.fi/print.asp?contentid=29110&lan=fi&clan=fi
Tukkukaupan historiaa käsittelee Kai Hoffmanin teos: Tukkukauppaa, keskusjärjestötoimintaa, järjestö-toimintaa:... |
| Onko missään kirjastossa teosta (ital./ engl. /suom?) ? -Giraldi, Giovanni Battista: Ecatommiti (1565) -Giovan Battisti Giraldi Cinzio (Ferrara 1504-73): Gli… |
815 |
|
|
|
Kysymiäsi teoksia ei valitettavasti löydy Suomen kirjastojen
tietokannoista. Ulkomaisisten kirjastojen tietokantoja on osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/.
Verkosta löytyy vapaa digitoitu versio teoksesta vuodelta 1853. http://archive.org/stream/gliecatommiti00unkngoog#page/n7/mode/1up
Ja kirja löytyy WorldCat -luettelosta:
Hecatommithi, overo Cento Novelle.
by Giovanni Battista Giraldi Cinthio
Book, Language: Italian, Publisher: Venetia, 1608.
Sijainti: National Library of Scotland
University of Cambridge
University of Edinburgh, Main Library
|
| Kuinka paljon Turun pääkirjastolla on niteitä? Löysin kyllä koko Turun kaupunginkirjaston kokoelmien määrän, mutta en pelkän pääkirjaston. (Turun… |
1488 |
|
|
|
Oheiselta sivulta tilastosta "Kokoelmat, hankinnat ja poistot 2011" löytyy Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmien määrä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838&culture=fi-FI&conte… eli 653 281 nidettä vuonna 2011 (uusin tilasto tällä hetkellä).
|
Kysy kirjastonhoitajalta