| Pakettiautojen kattonopeudet maassamme? |
506 |
|
22.9.2013 |
|
Oheisesta Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin sivulta löytyvät pakettiautoja koskevat nopeusrajoitukset:
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/nopeusrajoitukset
|
| Kysyisin hevosenkengästä, miten hevosenkenkä on päätynyt siihen, että se tuottaa onnea? Hevosenkenkä -tinoja valataan uutena vuotena, hevosenkenkä voi olla… |
3178 |
|
22.9.2013 |
|
Hevosenkenkä tuo hyvää onnea ja auttaa myös säilyttämään sitä, mutta vain ovensuuhun avoin pää ylöspäin käännettynä. Alaspäin ripustaminen sitä vastoin tietää onnen katoamista. Rautainen kenkä sisältää myös voimaa, joka voittaa pahan silmän. Bruce-Mitford, Miranda: Viestivät merkit & paljastavat symbolit (1997, s. 79)
On olemassa monia teorioita hevosenkengän symboliikan alkuperästä, miksi se suojelee pahoilta hengiltä ja tuo hyvää onnea.
Puolikuun tai kuunsirpin merkitys suojaavana symbolina, joka näkyy monesti egyptiläisessä ja islamilaisessa taiteessa, on ilmeisesti vaikuttanut siihen, että hevosenkenkää on alettu pitää taikakaluna pahuutta ja epäonnea vastaan. Sakaroiden tulee osoittaa ylöspäin, jotta hevosenkenkä näyttää... |
| Haluaisin kirjavinkkejä espajalaisesta kirjallisuudesta. Löytyykö suomenkielisiä romaaneja, jotka käsittelevät Espanjan sisällissotaa tai Francon aikaa (muita… |
2910 |
|
18.9.2013 |
|
Espanjan sisällissodan ajasta kertovat mm. seuraavat suomennetut romaanit:
Timanttiaukio / Mercè Rodoreda ; suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä, (Otava, 1988).
Timpurinkynä / Manuel Rivas ; suomentanut Anu Partanen, (Tammi, 2001).
Salamiin soturit / Javier Cercas ; suomentanut Matti Brotherus, (WSOY, 2003).
Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina ; suomentanut Tarja Härkönen (Tammi, 2010).
Talvi Madridissa / C. J. Sansom ; suomentanut Seppo Raudaskoski (Otava, 2010).
Ommelten välinen aika / María Dueñas ; suomentanut Sari Selander (WSOY, cop. 2013).
Kuuluisan muistelman "Katalonia, Katalonia" samalta aikakaudelta on kirjoittanut George Orwell, suomennoksen julkaisi WSOY ensin vuonna 1974 ja uudelleen 1991.
Francon aikaan 1950-luvulle sijoittuu... |
| Olen tehnyt varauksen teokseen, jota en pääsekään noutamaan, koska olen pois kaupungista. Noutoilmoitus on jo ehtinyt tulemaan, joten en saa poistettua… |
499 |
|
13.9.2013 |
|
Siinä vaiheessa, kun varaus on tärpännyt eli on noudettavissa, sitä ei voi enää peruuttaa. Varausmaksu menee velkasaldoon.
Jatkossa kannattaa olla suoraan yhteydessä Turun pääkirjaston vastaanottoon puh. 02 2620624 tai
vastaanotto.kaupunginkirjasto@turku.fi
Varattua materiaalia voidaan sopimuksella pitää vähän kauemmin kuin noutoilmoituksessa on mainittu.
|
| Osallistuin Turun hautausmaalla opastettuun kävelyyn tunnettujen turkulaisten haudoille. Silmiini osui iso hautapaasi, jonka vasemmassa yläkulmassa luki Hilja… |
2355 |
|
10.9.2013 |
|
Kyllä, kyseessä on Volter Kilven vuonna 1927 kuolleen, syntyjään porilaisen, Hilja-vaimon hauta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä hänet on haudattu Turkuun siksi, että pariskunta asui Turussa. He muuttivat Turkuun Helsingistä vuonna 1919. En tunne sen ajan käytäntöä, mutta todennäköisesti viime kädessä lähin omainen, tässä tapauksessa Volter Kilpi, on saanut päättä mille paikkakunnalle vainaja haudataan.
Kysymykseen miksi hautakivi on jäänyt tyhjäksi, en onnistunut löytämään vastausta. Olisiko kivi vanhuuttaan kulunut?
Volter Kilpi kuoli vuonna 1939 Turussa. Hänet on haudattu synnyinkuntansa Kustavin hautausmaalle.
Lähteet:
http://www.kansallisbiografia.fi (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus, käytettävissä Vaski –... |
| Kaipaisin vinkkiä kirjailioiden elämästä kertovista kirjoista. Semmoista kirjaa jossa olisi näitä suomalaisia kirjailijoita väinö linna, mika waltari ja yms… |
895 |
|
1.9.2013 |
|
Kysymäsi aihepiiri kuuluu kategoriaan Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus, ja se on Turussa luokassa 86.21 ja sen alaluokissa, kirjallisuudentutkimuksen hakuteokset ovat luokassa 86.2103.
Turussa on oma ajanjaksoihin sidottu luokitus seuraavasti: 86.215 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1800-luku, 86.217 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1900-luku, 86.2171 kirjallisuudentutkimus (suomi)1900–1945 ja 86.2174 kirjallisuudentutkimus (suomi) 1945 jälkeen. Luokassa 86.22 on suomenruotsalaisen kirjallisuuden tutkimus.
Monissa muissa Vaski-kirjastoissa on Suomen kirjallisuuden historia ja tutkimus luokassa 86.2 ja sen alaluokissa..
Lyhyitä luonnehdintoja Suomen kirjailijoista, myös mainitsemaltasi ajanjaksolta, on mm. kirjoissa:
86.2103 Koskela... |
| Minulla on Onni Savolan toimittama kirja Lausunto-ohjelmaa (WSOY 1920). Siinä on Eino Leinon käännös saksalaisen Bürgerin vampyyrirunosta "Lenore", mutta se… |
420 |
|
27.8.2013 |
|
Hei!
Olen käynyt varastokokoelmamme läpi Leinon runojen osalta. Sinun löytämäsi kirja oli vanhin, jossa runo on. Katselin koottujen runojen sisällystietoja, mutta niissä ei ollut mainintaa käännöksen ajankohdasta eikä siitä, missä se on ensimmäisen kerran julkaistu. Kirjoissa oli kyllä pitkät listat toimituksista, joissa Leino työskenteli. Mahtaisiko runo olla ollut ensin jossakin lehdessä?
Käännösrunotietokannasta ei myöskään ollut apua. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Googlettamalla ei tullut sopivia vastauksia, minkä jo varmaan tiedätkin.
|
| Miten saan kirjaston tietokoneelle käyttäjätunnuksen ja salasanan? Minulla on Paimion kirjastoon kirjastokortti mutta salasanaa ei tai sitten en muista… |
687 |
|
27.8.2013 |
|
Vaski-kirjastoissa käyttäjätunnuksesi on kirjastokorttisi numero. Sen lisäksi tarvitsen tunnusluvun (eli salasanan). Tunnusluku on nelinumeroinen luku, jonka saat kaikista Vaski-kirjastoista. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Tunnuslukua tarvitset verkkokirjaston kirjautumiseen, kun haluat tutkia omia lainaajatietojasi, uusia lainojasi, varata aineistoa tai perua varauksia. Tässä lisätietoja http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/asiakkaana-kirjastossa
|
| Voiko Turun kirjastosta lainatun kirjan palauttaa esim. Someron kirjastoon? |
879 |
|
27.8.2013 |
|
Turun kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa vain johonkin Vaski-kirjastoon. Someron kirjasto ei kuulu Vaski-kirjastoihin. Ohessa olevasta kartasta näkyy punaisella merkittynä nykyiset Vaski-kunnat http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5092&culture=fi-FI&conte…
|
| Haluaisin lähettää kirjan Turusta, siis kaupungista, amerikkalaiselle ystävälleni. Olisiko vinkkiä, mikä kirja olisi hyvä englanninkielinen, hyvät kuvat. |
938 |
|
25.8.2013 |
|
Markku Heikkilän ja Esko Jämsän kirja Turku: ikikaunis vuodelta 2008 (ISBN 978-951-607-694-5) lienee vielä saatavissa, ainakin verkkokirjakaupasta. Siinä on 95 sivua ja se koostuu lähinnä kuvista. Teksti on suomeksi ja englanniksi.
Toinen mahdollisesti saatavissa oleva pieni kirjanen on Esko Jämsän ja Markku Heikkilän Turku : impressions vuodelta 2011 (ISBN 978-952-67343-9-2. Tästä on olemassa erikielisiä versioita.
Nämä kaksi ovat tällä hetkellä kirjastomme hyllyssäkin.
|
| Haluaisin löytää José-Maria de Heredian runon "Maris stella" suomeksi tai englanniksi. Runo alkaa ranskaksi sanoilla "Sous les coiffes de lin..." |
412 |
|
23.8.2013 |
|
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
|
| Löytyykö vaskikirjastojen kätköistä Mozartin sinfonian nro 40 nelikätistä sovitusta ? |
807 |
|
19.8.2013 |
|
Kyllä löytyy!
Esim. tällainen versio: Symphony no. 40, KV. 550 [Nuottijulkaisu] : piano duet http://bit.ly/1cWf2zF
Ja myös: Five symphonies for piano four hands http://bit.ly/171k4WH
|
| Haluaisin saada tietooni yhden Wikipedia -kirjoitelman kirjoittajan/kirjoittajat. Onhan pakko saada tietää, kuka kirjoittaa ja mitä. |
869 |
|
18.8.2013 |
|
Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka... |
| Hakusessa olisi kirjan nimi, aiheena se miten aikoinaan otettiin romanilapset väkisin huostaan vanhemmiltaan. Kirjoittaja taisi olla nainen, mutta en ole… |
811 |
|
16.8.2013 |
|
Kyseessä voisi olla Tuula Lind -nimisen romaninaisen elämään pohjautuva kirja Käheä-ääninen tyttö (2009). Kirjan on kirjoittanut Riikka Tanner Tuula Lindin kertomusten, muistiinpanojen ja haastattelujen sekä julkisten asiakirjojen pohjalta. Kirja käsittelee romaneihin kohdistuvaa syrjintää. Kirjassa Karjalasta Suomeen muuttanut äiti saa irtolaissyytteen, minkä vuoksi hänen lapsensa Tuula otetaan huostaan ja sijoitetaan Mustalaislähetyksen lastenkotiin 1950-luvulla.
|
| Millainen tausta ja merkitys on Karonen-sukunimellä? |
1330 |
|
6.8.2013 |
|
Sukunimen Karonen kantasana kara tarkoittaa Viljo Nissilän (1939) mukaan jotakin kovaa asiaa tai hyvin kiukkuista, luonteeltaan äkäistä ja sisukasta ihmistä. On myös mahdollista, että kantana olisi Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa käytetty sana karo, joka tarkoittaa pässiä.
Karonen-sukunimi pohjautuu Karo- ja Karoi-henkilönnimiin. Karo-nimi on tunnettu jo keskiajalla esimerkiksi Raaseporissa ja Pälkäneellä. Karoinen-nimeä on käytetty 1500-luvulla Kannaksella ja Pohjois-Karjalassa, 1600-luvulla myös muun muassa Pohjois-Suomessa. Joillakin paikkakunnilla, kuten Hollolassa, Ruokolahdella ja Paimiossa, isännistä muistuttava Karo on säilynyt asumusten nimissä.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
|
| Miksi kirahvilla on niin pitkä kaula? (Olen ymmärtänyt, että se ei liity puista syömiseen, vaikka niin usein sanotaankin.) |
2226 |
|
5.8.2013 |
|
Käsitys siitä, että kirahville olisi kehittynyt pitkä kaula ruuan saannin vuoksi on peräisin Charles Darwinin Lajien synnystä. Darwin katsoi, että luonnonvalinta on suosinut pitkäkaulaisimpia kirahveja, jotka ovat yltäneet syömään ylimpien oksien lehtiä.
Nykyisin Darwinin ajatus on kuitenkin kyseenalaistettu, kun tutkijat ovat huomanneet, että kirahvit syövät kuitenkin pääasiassa matalien pensaiden lehtiä ja tuntuvat muutenkin viettävän paljon aikaa kaula kaarella tai vaakasuorassa. Ravinnonsaanti on kuitenkin varmasti yksi syy kaulan pituuteen, mutta sen merkitys ei ole niin suuri kun Darwin Lajien synnyssä esitti.
Ensisijaisena syynä pitkälle kaulalle pidetään nykyisin sitä, että kaulan pituudella on suuri merkitys parittelukumppanin... |
| Onko Raision ja Ruskon välillä bussiliikennettä? |
1279 |
|
2.8.2013 |
|
Raision keskustan ja Ruskon kirkonkylän välillä ei valitettavasti ole suoraa bussiyhteyttä, mutta yhdellä vaihdolla matka taittuu pääasiallisesti kolmessa vartissa.
Nopein tapa päästä Raision keskusta-alueelta Ruskoon päiväsaikaan julkisella liikenteellä on hypätä bussiin 420, ja jäädä pois Kuninkojassa Raision ja Turun rajalla. Täältä pääsee Ruskoon Turusta päin tulevilla busseilla 194 ja 191. Näitä busseja menee kesäaikataulun mukaan päivisin noin puolen tunnin välein.
Raision bussiaikataulut löytyvät verkosta osoitteesta: http://www.tlo.fi/reitit-ja-aikataulut/
Kulkureittien suunnitteluun Varsinais-Suomessa tarjoaa hyvät välineet myös Reittiopas-palvelu osoitteessa http://reittiopas.turku.fi . Palvelu antaa selkeät kulkuohjeet lähtö-... |
| Kysymys, johon ei löydy helpolla vastausta: mikä on pierun etenemisnopeus huoneilmassa, jos ikkunat ja ovet ovat kiinni eikä ilmaa muutenkaan liikuteta… |
2015 |
|
30.7.2013 |
|
Pierun etenemisnopeus vaihtelee jonkin verran tietolähteestä riippuen. NBC:n artikkelin mukaan pieru etenee 10 jalkaa (n. 3,05 metriä) sekunnissa. Education Database Online -sivuston jutussa puolestaan kerrotaan, että pieru voi kulkea jopa 7 mailia (n. 11,3 kilometriä) tunnissa. Lisäksi ranskankielisen Dinosoria.com -sivuston mukaan vuonna 1975 Yhdysvalloissa 125 vapaaehtoisella tehty tutkimus osoittaa, että pieru kulkee keskimäärin 0,1 - 1,1 metriä sekunnissa eli 0,36 - 3,96 kilometriä tunnissa. Koeolosuhteista ei näillä sivustoilla kerrota.
Lähteet:
http://www.nbcnews.com/health/passing-time-passing-gas-plus-fun-fart-fa…
http://www.onlineeducation.net/farts
http://www.dinosoria.com/pet.html
|
| Mistä mahtaisin saada tietoa hukkuneesta isoisästäni? Hän kuoli tietojeni mukaan vajottuaan jäihin hevosen ja reen mukana 2.4.1923 Vuokseen. Onko kyseisen ajan… |
1015 |
|
30.7.2013 |
|
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
|
| Jos pistää kanan tai kukon selälleen ja heinän kurkun päälle, ne eivät nouse ylös niin kauan kuin heinä on kurkun päällä. Pitääkö muka paikkansa? Mistä… |
2910 |
|
30.7.2013 |
|
Uskomus vaikuttaisi todella pitävän ainakin osin paikkansa. Oxford Dictionary of Animal Behaviourin (2006) mukaan ainakin kanoja, liskoja ja lampaita voidaan hypnotisoida pitelemällä eläintä paikallaan. Eläin saattaa tällöin esittää kuollutta sulkemalla silmänsä ja olemalla täysin liikkumatta. Reaktion nähdään olevan eläimen puolustuskeino, sillä usein petoeläimet jättävät kuolleena pitämänsä saaliin rauhaan. Hetken liikkumattomuuden jälkeen eläin herää hypnoosistaan ja hakeutuu turvaan.
The Animal Mind -teoksessa kuolleen jäljittelyn kerrotaan olevan yleistä lentokyvyttömillä linnuilla. Teoksen mukaan kanoja on tieteellisissä kokeissa hypnotisoitu pitämällä kiinniotettuun lintuun katsekontakti. Kun kana on sitten varovasti silmiään... |
Kysy kirjastonhoitajalta
