| Mitähän nimet Fanni ja Aurora tarkoittaa? Onko nimillä jotain historiaa? Kiitos jo etukäteen. |
5256 |
|
|
|
Fanni on Suomessa rinnakkainen kirjoitusasu nimelle Fanny, joka on alkuaan Franciscan englantilainen hellittelynimi. Miehennimestä Franciscus johdettu Fransisca (Suomessa myös muodossa Fransiska) merkitsee 'ranskatarta'. - Karjalassa Fanni on ollut lyhentymä 'Jumalan soihtua' merkitsevästä Teofanosta eli Theofaniasta. Kirjoitusasu Fanni on aina ollut Fannya harvinaisempi. Fanny on ollut suosittu etenkin ruotsinkielisten tyttöjen nimenä, ensin 1800- ja 1900-luvun vaihteen tienoilla ja uudelleen 2000-luvun alussa.
Aurora on kreikkalaista alkuperää oleva nimi, joka merkitsee 'aamuruskoa'. Nimeä kantoi roomalaisten aamuruskon jumalatar. Suomessa Aurora-nimeä teki tunnetuksi keisarin hovineito Aurora Karamzin (1808-1902). Suomen almanakassa... |
| Miksi kokeilla on korkeat tötteröhatut? |
2049 |
|
|
|
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen... |
| Etsin suomenkielistä nimeä eräälle Auguste Rodinin veistokselle. Se esittää mies- ja naishahmoa ja sen nimi on ranskaksi L'idole éternelle. En ole löytänyt… |
742 |
|
|
|
Sakari Saarikivi käyttää L'idole éternelle -veistoksesta nimeä Ikuinen ihanne kirjan Suuret taiteilijat : kuvataiteen mestarien elämäkertoja II osassa Goyasta Picassoon (WSOY, 1949): "Hänen 'Kevät', 'Ikuinen ihanne' tai 'Suudelma' nimiset, nuorta rakastavaa paria esittävät veistoksensa ovat parasta, mitä naturalistinen figuuriveistotaide 1800-luvulla on voinut esittää."
|
| Pitääkö paikkansa, että -Nicaraqua julisti toisen maailmansodan aikana Suomelle sodan ja että -rauhansopimusta ei ole tehty. |
9124 |
|
|
|
Toisen maailmansodan aikana Nicaragua julisti sodan Japanille (8.12.1941), Saksalle ja Italialle (11.12.1941) sekä Bulgarialle, Unkarille ja Romanialle (19.12.1941).
Suomelle sodan julistivat Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada (7.12.1941) sekä Etelä-Afrikan Unioni (8.12.1941).
Lähde: http://worldatwar.net/timeline/other/diplomacy39-45.html
|
| Syksyisin herää halu lukea uudestaan lapsuuden lukuherkkuja vaikka olenkin jo kohta 46 vee. Aika hyvin olen löytänyt varastolainoista vanhoja tyttökirjoja… |
951 |
|
|
|
Kadonnut kirja lienee Katri Savolaisen Palmikkopäinen tyttö, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1946 ja toinen Tammen Tyttöjen sarjassa 1959. Kustantajan esittelytekstin sanoin "kirja kertoo Anna-Marian, pienen palmikkopäisen tytön vaiheet nuoreksi, kauniiksi morsiameksi". Kirjan ensimmäinen luku on nimeltään Hyvästi, Pyhän Katariinan Tyttöopisto!; sen alussa Anna-Maria pakkaa tavaroitaan seitsemän kouluvuoden jälkeen lähteäkseen Pietarista kotiin Suomeen. Harjunpään "varmuuri" tavataan ainakin luvuissa Anna-Maria viedään 'kasvatettavaksi' (s. 52) ja Harjunpään painajaisuni (s. 56).
Kirjaa löytyy lainattavaksi useista kirjastoista: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=palmikkop%C3%A4inen+tytt%C3…
|
| Mistä nimi Ranja on peräisin ja milloin se on tullut Suomeen? Väestörekisterin nimipalvelun mukaan nimeä on esiintynyt jo 1900 -luvun alkupuolella. Isomman… |
5280 |
|
|
|
Ranja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Kyseessä voi olla muunnelma intialaisesta naisennimestä Ranjana ('tyttö, joka tuo ilon'), mutta lähtökohtana ovat voineet toimia myös samankaltaiset nimet, kuten Anja, Ronja ja Tanja. Nimi tunnetaan harvinaisena myös esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen ensimmäiset Ranjat nimettiin tiettävästi 1930-luvulla.
(Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007)
|
| Torppariaikaan liittyy käsite PÄIVÄTYÖKAPULAT. Mitä ne olivat ja mihin sekä kuinka niitä käytettiin? Onko niistä kuvia tai piirroksia? |
1142 |
|
|
|
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
|
| Millaista tutkimuskirjallisuutta löytyy joukkuevoimistelusta? |
1004 |
|
|
|
Hei!
Löysin seuraavat tutkimukset, kun kävin läpi yliopistokirjastojen yhteishakemistoa:
Mylly, Mari: "Siis prinsessaa ei voi esittää sammakon asussa" : joukkueiden ja tuomareiden näkemyksiä hyvästä joukkuevoimistelun kilpailuasusta / Mari Mylly.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2008.
Tahkokallio, Annika: Flow-kokemus joukkuevoimistelussa / Annika Tahkokallio.
Julkaistu Helsinki : Helsingin yliopisto, 2006.
Laine, Leena: Työväen urheiluliikkeen naiset / Leena Laine.
Julkaistu Helsingissä : Otava, 2000.
Laisi-Ikäheimonen, Virve: Vartalon liikkeiden avainliikkeet joukkuevoimistelussa [Elektroninen aineisto] / Virve Laisi-Ikäheimonen.
Julkaistu Jyväskylä, 2000.
Ulkoasu 66 lehteä.
Opinnäyte Pro gradu -työ :... |
| Kun tämä kotimme maailmankaikkeus alkoi aikanaan ns. 'Suuressa räjähdyksessä', niin onko nykyään tietoa siitä paikasta missä tämä vallan suuri 'poks' tapahtui?… |
1080 |
|
|
|
Alkuräjähdyksen tapahtumapaikkaa ei ole olemassa, koska sekä avaruus, materia että aika syntyivät siinä. Alkuräjähdyksessä ei siis ollut kyse tietyssä pisteessä tapahtuvasta räjähdyksestä, jonka jälkeen ainetta olisi sinkoutunut ympäriinsä avaruuteen, vaan siitä, että avaruus itse alkoi voimakkaasti laajentua. Kaikki nyt havaitsemamme paikat ovat siis olleet olemassa vasta sen jälkeen eli noin 13,7 miljardia vuotta. Samasta syystä ei voida myöskään kysyä, mitä oli aikana ennen alkuräjähdystä, sillä ennen sitä ei ollut olemassa aikaakaan.
Lähteet ja lisätietoja:
Enqvist, Kari: Tyhjästä syntynyt (WSOY 1994)
May, Brian: Bang! Maailmankaikkeuden historia (Ajatus 2007)
Singh, Simon: Big bang: maailmankaikkeuden synty (Tammi 2007)
|
| Minulla on kirjan nimi, sekä tekijä hukassa. Luin tätä lasten / nuorten kirjaa kun olin ala-asteella, eli tuossa 90-luvun alussa. Kirja oli suomenkielinen,… |
1791 |
|
|
|
Yllätysmatkat (Tammi, 1989) ja Kummitusmatkat (Tammi, 1991) sisältävät seikkailukertomuksia, joihin lukija voi osallistua tehtäviä ratkaisemalla. Molemmat kirjat ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena, joten kirjastotietokannoista niitä kannattaa hakea mieluummin kirjojen kuin tekijöiden nimillä.
|
| Mistä laulukirjasta löydän laulun olisiko nimeltä maalari tai jokin sinnepäi? Siinä kerrotaan pienestä pojasta joka maalasi joka pakkaa porsaan, 3 vuotta… |
1536 |
|
|
|
Hei!
Kyseessä on varmaan laulu Pikku maalari, joka löytyy ainakin Suuren toivelaulukirjan 5. osasta.
|
| Missä laulussa lauletaan "minä poika pyöräilen (kun tiedän mikä mua mäen takana odottaa)"? |
4013 |
|
|
|
Kaivattu pyöräilylaulu on Antti Matikaisen Pyöräilen, radiohitti kesältä 2004, joka on julkaistu kokoelmalevyllä Tähtitaivas 7 (Mediamusiikki, 2004) ja Matikaisen ensialbumilla Kun ilta saapuu (AXR, 2006).
|
| Kysyisin seuraavaa asiaa: Olen ihastunut HANSA ruusuun. Ruusun kiulukoissa on paljon siemeniä. Minkälaisen käsittelyn ne vaativat että voisin niistä laittaa… |
1934 |
|
|
|
Ruusuja voidaan lisätä useilla tavoilla. Suvullisesti eli siemenestä lisättäessä jälkeläistö on perinnöllisesti vaihtelevaa. Siemenkylvö ei sen vuoksi sovi sellaisten ruusujen lisäämiseen, joiden halutaan pysyvän lajikeaitoina eli aina samanlaisina. Jos siis tarkoituksena on kasvattaa täsmälleen alkuperäisen emokasvin kaltaisia taimia, kannattaa ruusuja lisätä suvuttomasti eli kasvullisesti: pistokkaista, varttamalla tai juurivesojen avulla.
Käytännössä siemenistä voidaan lisätä ainoastaan yksinkertaiskukkaisia luonnonruusuja, joiden siementaimet muistuttavat emoaan suuresti. Kerrannaiskukkaisia ruusuja ei voida koskaan lisätä siemenestä ilman että kukkien ulkonäkö muuttuu.
Mikäli suvulliseen lisäykseen liittyvän vaihtelun - esimerkiksi... |
| Haluaisin löytää runon, joka teki minuun aikanaan suuren vaikutuksen. Olen yrittänyt löytää tuota runoa jo aiemminkin, mutten kerta kaikkiaan muista… |
1418 |
|
|
|
Etsitty runo saattaisi olla Ferenc Juhászin Hirveksi muuttunut poika huutaa salaisuuksien portilta vuonna 1974 ilmestyneestä suomennosvalikoimasta Kukkiva maailmanpuu (suomentaneet Hannu Launonen ja István Kecskeméti).
|
| Mistä löytää nakkilaisen tai urjalaisen keinutuolin teko ohjeet? |
3221 |
|
|
|
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät molempien mallien työpiirustukset.
Johansson, L., Keinutuoli 'Urjalalainen' : työpiirustus. [S.l.] : [s.n.], 1976
ja
Keinutuoli 'Nakkilalainen', 1980
Osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1254826696&ulang=fin voi tarkastaa niiden saatavuuden asiasanoilla keinutolit ja rakennuspiirustukset (nimeke-laatikon voi muuttaa asiasanalaatikoksi harmaasta nuolesta ja näin hakea kahdella asiasanalla)
|
| Mistä kirjasta löytyy runo: Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri? |
2790 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runo Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri (Aisopoon aiheen pohjalta) ilmestyi ensimmäisen kerran Pohjanpään yhdeksännessä runokokoelmassa Sininen hämärä (WSOY, 1933). Se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989) sekä useasta runoantologiasta, joista mainittakoon esimerkiksi Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1987), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tämän runon haluaisin kuulla [3] (WSOY, 2000).
|
| Tiedustelisin onko Maupassantin novellia Le Rosier de Madame Husson suomennettu? |
1225 |
|
|
|
Le Rosier de Madame Husson -novelli on suomennettu kahdellakin nimellä: Rouva Hussonin mallipoika ja Rouva Hussonin ruusupoika. Edelliseen nimeen ovat päätyneet kääntäjät Reino Hakamies ja Sulamit Reenpää ja sillä novelli on julkaistu ainakin seuraavissa Maupassantin novellikokoelmissa: Valitut novellit (WSOY 2000); Koru ja muita novelleja (1980); Novelleja (Otava 1974); Valitut novellit (WSOY 1960). Ruusupoika-nimeä ovat puolestaan käyttäneet suomentajat Elina Hytönen ja Katri Ingman kokoelmassa Maupassantin parhaat (Tammi 1964).
|
| Etsin a cappella sovitusta kappaleeseen Caravan of love. Kappaleen teki tunnetuksi yhtye Housemartins. |
2162 |
|
|
|
Kappaleen Caravan of love nuotti lauluyhtyeelle a cappella löytyy nuotista Lukion musiikin aika 1, kurssi 2 (toim. Roy Asplund, Marjut Haussila, Reijo Karvonen, Tapio Kukkula, WSOY, ISBN 951-0-14644-7). Se näyttää olevan tällä hetkellä hyllyssä Keravan kaupunginkirjastossa.
|
| Vuonna 2003 olette vastanneet kysymykseen: "Suomen yli satavuotiaiden lukumäärä vuosiluokittain ja miehet ja naiset erikseen?" Voisitteko nyt vastata samaan… |
1316 |
|
|
|
Vuonna 2008 satavuotiaita tai sitä vanhempia oli yhteensä 514 (77 miestä, 437 naista). Kuluvan vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavissa.
100-vuotiaita oli yhteensä 242 (miehiä 35, naisia 207), 101-vuotiaita 137 (miehiä 25, naisia 112), 102-vuotiaita 74 (miehiä 11, naisia 63), 103-vuotiaita 28 (miehiä 2, naisia 26), 104-vuotiaita 12 (miehiä 1, naisia 11), 105-vuotiaita 10 (kaikki naisia), 106-vuotiaita 7 (kaikki naisia), 107-vuotiaita 3 (2 miestä, 1 nainen) sekä yksi 111-vuotias mies.
Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
|
| 1-vuotias poikani ihmetteli varjokuvakoiraa, jonka tein taskulampun valossa kädestäni. Nyt haluaisinkin oppia tekemään muitakin kuvia kuin koiran ja pupun… |
777 |
|
|
|
Varjokuvien tekemiseen opastaa Sophie Collinsin kirja Varjokuvia: 100 varjoeläintä koirasta korppikotkaan (Nemo, 2008).
Kirjan saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastosta voit tarkistaa osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Kirjan esittely löytyy osoitteesta http://www.nemokustannus.fi/fi/kirjat.html?kirja=180.
|