Tampere

Viimeisimmät vastaukset

7351 osumaa haulle. Näytetään tulokset 6301–6320.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Tarvitsen tietoa seuraavanlaisista asioista. Tila: määritelmät. Siitä pitäisi olla (Reijonen) lisensiaattityö olemassa. Toki muutkin käyvät. Sitten tarvitsen…	959	8.4.2010	Mainitsemanne lisensaatintyö lienee Merja Reijosen Tilan kolmet kasvot (Helsingin yliopisto, 1995). Samalta tekijältä on julkaistu myös kirja Tilan kolmet kasvot : tutkimus kirjastotilasta (BTJ Kirjastopalvelu, 1995). Muita samaa aihetta käsitteleviä teoksia voitte hakea yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta osoitteessa http://finna.fi laittamalla hakusanoiksi "tila" ja "sosiologia". Esimerkiksi nämä voisivat olla hyödyllisiä: Zieleniec, Andrzej: Space and social theory (SAGE Publications, 2007) ja Paikka : eletty, kuviteltu, kerrottu (toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen ja Ulla Piela, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Lindasta näette myös teosten saatavuuden yliopistokirjastoissa. Toki näitä kirjoja voi löytyä myös...
Seuraavat sanat ovat lainaus W. B. Yeatsin tekstistä. Onko kyse jostakin hänen näytelmästään vai runosta, ja onko se suomennettu? ..."The fury and mire of…	1038	7.4.2010	Säe on peräisin Yeatsin runosta Byzantium. Se on ilmestynyt samannimisenä Aale Tynnin suomennoksena teoksessa Yeats, William Butler: Runoja (WSOY 1966, 2. p. 1999)
Onko Israelissa Jordan-joella olevasta Jacob's Fordista (tai siellä olevasta Jacob's Fordin taistelukentästä tai linnoituksen raunioista) olemassa suomennos?	805	30.3.2010	Hei! Voisiko kyseessä olla Nimrodin linnoitus? Siitä löytyy tietoja 'guuglaamalla'.
Suomalainen naiskirjailija vieraili stipendin turvin Saksassa noin vuonna 1943, ja kirjoitti kokemuksistan kirjan, joka julkaistiin ehkä 1944-1946. Olen…	1626	23.3.2010	Olisiko kyseessä Irja Salla (oik. Taju Sallinen)? Hän oli stipendiaattina Saksassa heinäkuusta 1943 tammikuuhun 1944 ja julkaisi kokemustensa pohjalta kaksiosaisen teoksen, Rakkautta raunioilla: Matkapäiväkirja (WSOY 1944) ja Hävityksen keskellä: rakkautta raunioilla 2 (WSOY 1947). Aiheesta on julkaistu ainakin Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2006 Katri Kivilaakson artikkeli otsikolla "'On kuin puhuisin tyhjyyteen' : Irja Sallan matkapäiväkirja sotaa käyvästä Saksasta". Em. kirjat löytyvät myös Sallan vuonna 1967 julkaistujen Koottujen teosten osista neljä ja viisi. Irja Salla Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Irja_Salla.
Onkohan laulua "Ring around the rosy, pocket full of posies, ashes, ashes, we all fall down" suomennettu?	5494	22.3.2010	Ring a ring o' roses on vanha englantilainen lastenloru, joka syntyi Lontoossa vuoden 1665 ruttoepidemian aikana. Ring a-ring o' roses, A pocketful of posies. a-tishoo!, a-tishoo!. We all fall down. [Kysymyksessä siteerattu teksti on lorun amerikkalainen versio: Ring around the rosey, A pocketful of posies. ashes, ashes. We all fall down.] Kranssi, kranssi ruusuja, tasku täynnä rohtoja, hatsii, hatsuu, jokainen maahan kaatuu. "Kranssi, kranssi ruusuja" tarkoitti ruttoa sairastavan pieniä punaisia täpliä. "Tasku täynnä rohtoja" viittasi jo antiikista periytyvään tapaan ja uskomukseen, että hyvänhajuiset kukat ja yrtit suojelevat paholaisten hengityksen löyhkältä. "Hatsii, hatsuu" kuvasi aivastusta, ruttoaikoina tyypillistä tartunnan oiretta...
Löytyykö suomennosta Shakespearen Henry V:n näytelmän näytös Neljän, kolmannen repliikille: This story shall the good man teach his son; And Crispin Crispian…	1613	22.3.2010	Matti Rossi (2009) suomentaa kysymyksessä siteeratun tekstikatkelman näin: Tämän tarinan saa kelpo miehen poika kuulla oppiakseen moneen kertaan, eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä silloin muistettaisi, meitä muutamia, näitä veljiämme. Paavo Cajanderin suomennoksessa (1905) sama kohta kuuluu seuraavasti: Tarinan ukko kertoo pojalleen, Ja tästä päiväst' alkain aikain loppuun Ei päivä Crispianuksen niin pääty, Ett'emme tulis puheeks me, me harvat, Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Missäpäin on kuvattu Lehmän vuosi-sarjan jaksot? Esimerkiksi 17.3.2010 esitetty jakso.	11945	18.3.2010	Sarja on kuvattu Tampereen ympäristössä Karkussa, Jumesniemellä, Kutalassa ja Sarkolassa. Lehmän vuosi -sarjan kuvauspaikkoja koskevaan kysymykseen löytyi vastaus YLEn Kysykää Rouva Ruudulta -palvelusta, jonka sivusto ei ole enää verkossa.
Onko olemassa kirjaa missä neuvotaan pyykinpesukoneen hihnan tai hiilien vaihto?	2678	16.3.2010	PIKI-kirjastoluettelosta löytyy kaksi pyykinpesukoneiden huoltoa ja hoitoa käsittelevää teosta: Marjomaa, Tarja, Kotitalouskoneiden käyttö ja hoito, Työtehoseura 1996. Juvonen, Hannu, Pesukoneet ja pyykinkäsittelylaitteet, VAPK-kustannus 1990. Pääkaupuniseudun HelMet-kirjastoista löytyy yksi englanninkielinen pesukoneen korjausopas Dixon, Graham, The washing machine manual - DIY plumbing, maintenance, repair, 1992. Tämän voi kaukolainana tilata myös Vesilahdelle.
Saksalainen filmi die brucke, eli silta 1955 perustuu tositapahtumaan keväältä 1945. missä tämä silta ja taistelut sijaitsevat. tämän hetken tiedot kertovat…	2530	15.3.2010	Elokuva Die Brücke perustuu Manfred Gregorin (oik. Gregor Dorfmeister) samannimiseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Suomeksi se on julkaistu nimellä Silta (WSOY, 1959). Keväällä 2005 julkaistussa Hamburger Abendblattin artikkelissa Gregor kertoo kirjansa sillan tosiasiassa muotoutuneen kahdesta sillasta, joista toinen on hänen kotikaupunkinsa Bad Tölzin keskustassa sijaitseva Isar-silta, toinen noin parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista sijaitseva tarkemmin määrittelemätön syrjäinen metsäsilta: "Wirklichkeit gab es zwei Brücken, eine etwa 20 Kilometer von Bad Tölz entfernt im Wald und die Isar-Brücke in der Tölzer Innenstadt." http://www.abendblatt.de/vermischtes/journal/article324523/Wir-waren-do…
Voisitteko kertoa kaiken nimestä Iiris?	5394	15.3.2010	Iiris on suomalaistettu kirjoitusasu alkuaan kreikkalaisesta antiikin jumalattaren nimestä Iris, joka pohjautuu kreikan 'sateenkaarta' tarkoittavaan sanaan. Iris oli kreikan mytologiassa sateenkaaren jumalatar sekä ylijumala Zeuksen ja tämän puolison Heran sanansaattaja. Siivellisenä nopeasti pitkin sateenkaarta kulkevan Iriksen erityistehtävänä oli erottaa kuolevien naisten sielut heidän ruumiistaan. Lisäksi sanan kantamuodon merkitys on 'värillinen kehä', ja tätä kautta iiris-sanalla viitataan myös silmän värikalvoon. Carl von Linné nimesi erään kurjenmiekkakasvien suvun Irikseksi kuvatakseen sitä, miten kyseiset kasvit kukkivat kaikissa sateenkaaren väreissä. Etunimenä Iris esiintyy 1700-luvun ruotsalaisessa runoudessa, Englannissa sitä...
Haluaisin tietää kaiken shamaaneista. Varsinkin heidän taidoistaan. Pystyvätkö he ennustamaan?	3287	15.3.2010	Shamanismin (tai samanismin) alkulähteet ovat Siperiassa ja Lapissa. Ensimmäiset tiedot ovat peräisin 1600-luvulta. Siperiassa shamanismi säilyi aina 1930-luvulle asti, ja Neuvostoliiton hajottua v. 1991 perinteitä on herätetty uudestaan henkiin. Shamaanit ovat olleet kansojen uskonnollisia ja henkisiä johtajia. Heidän tärkeimmät tehtävänsä ovat olleet parantaminen, luonnon merkkien tulkitseminen, perimätiedon välittäminen, vainajien henkien johdattaminen tuonpuoleiseen sekä ennustaminen. Shamaani oli yhteydessä henkimaailmaan ja toimi välittäjänä henkien ja kansansa välillä. Keskeinen osa shamaanin toimintaa oli rituaali, jossa hän loitsujen, rummutuksen ja tanssin avulla vaipui transsiin. Shamaanin varusteista tärkeimmät olivat puku,...
Olen yritänyt etsiä satukirjaa, jota luin lapsilleni reilu kymmenen vuotta sitten. Kansi oli muistaakseni vaaleankeltainen ja siinä oli mahdollisesti laivan…	919	11.3.2010	Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Eläinten suuri satukirja / toim. Wendy Cooling, kuv. Penny Dann (WSOY 2001). Toinen vaihtoehto voisi olla Rod Campbellin Lorulaatikko, jossa on 20 tarinaa. Kirjassa on vain 24 sivua, joten tarinat ovat todella lyhyitä! Kolmas vaihtoehto: Vuosi täynnä tarinoita: 366 satua ja runoa / Adams, Georgie. Sopisi kuvaukseen, väri keltainen, kannessa monia eläimiä… Kirjojen saatavuuden voi katsoa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 Omaksi kirjan voi ostaa varmaankin vain jostakin antikvariaatista.
Satukirja hakusessa, kirjailija on ulkomainen; kirja on julkaistu suomeksi joskus 2000-luvun alkupuolella. Kirjassa on useita satuja, tai sitten kyseessä on…	1009	11.3.2010	Hei! Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena? Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
70-luvun alussa kuulin musiikkikappaleen kasetilta tai radiosta, ja sanat menivät jotenkin näin: Hän saapuu päähän käytävän, hän pian kolkuttaa mä lasken…	1204	9.3.2010	Etsitty kappale lienee Katri Helenan Hän poissa on vuodelta 1970. Englanninkielinen alkuperäisversio on hollantilaisen Flashback-yhtyeen There he comes samalta vuodelta. Flashback-kosketinsoittaja Cees Stolkin sävellykseen suomenkielisen tekstin laati Hector.
Olen etsimässä kuvateosta jossa on kuvia Egyptiläisistä jumalista. PTAH, THOTH, HAPI, HATHOR, SEKMETH, KHEPRI, MIN, REKHUR, AMUN-RA, yms. Yritin ensin itse…	1382	5.3.2010	Hei! Piero Venturan kirjassa Tutankhamon: Egyptin faarao ja haudan aarteet on piirroskuvia Egyptin jumalista, samoin teoksessa Egypti, jonka on kirjoittanut Joyce Tyldesley. Myös laajemmissa teoksissa: Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1 ja Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2 on kuvia ja tietoja Egyptin jumalista. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Montako kertaa Tuntematon Sotilas/ Rauli Mollberg versio on tullut televisiosta?	2440	3.3.2010	Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Mollbergin Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa seitsemän kertaa vuosien 1987 ja 2020 välillä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Haluaisin tietoa Mervi-etunimesta, sen alkuperasta ja jos nimea esiintyy myos muissa kielissa. Kiitos avusta!	4775	2.3.2010	Mervi on 1900-luvun alun uutta suomalaista nimistöä. Nimeä pidetään Hattulassa sijaitsevan keskiaikaisen Merven kartanon nimestä johdettuna. Ensimmäiset Mervit nimettiin 1900-luvun alussa (tiettävästi ensimmäisenä nimen sai Mervi Ahla vuonna 1917), mutta nimi alkoi yleistyä vasta 40-luvulla. Suosituimmillaan se oli 1950-70-luvuilla, jolloin se kuului 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon. Vuosina 2000-09 Mervi-nimen on saanut vain 45 tyttöä. Kaikkiaan Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Mervi on annettu 10640 henkilölle, joista naisia on 10638 ja miehiä 2. Almanakassa Mervi on ollut vuodesta 1950 (1950-51 6.1. ja vuodesta 1952 lähtien nykyisellä paikallaan 21.9.). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Mervin nimeen...
Etsin suomalaisen kirjailijan tekemää kirjaa, en muista tekijää enkä kirjan nimeä. Luulisin kirjan olevan 1990-2008 välillä kirjoitettu. Kirjan juoni on…	1225	26.2.2010	Kyseessä on todennäköisesti Anssi Asunnan kirja Kolmas aikakirja (Teos, 2005).
Monenko kirjailijan teoksia on saatavilla Suomen kirjastoissa? Montako niistä on ulkomaalaista ja montako suomalaista? Montako lainausta tehdään yhteensä…	1316	25.2.2010	Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Uusimmat saatavilla olevat tilastot ovat toistaiseksi vuodelta 2008, mutta vuoden 2009 tilastot ilmestyvät 1.4.2010. Perustilastot-sivulta valitsemalla aluetyypin "koko maa" saa koko maan kattavat tilastot kirjastojen aineistosta. Sivun alalaidasta näkee kokoelmien ja niiden lainauksen määrän sekä uusien kirjojen hankintaluvut. Tilaston mukaan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin kuului v. 2008 yhteensä 35 793 236 kirjaa, joista kaunokirjallisuutta 20 040 351 (55,99%) ja tietokirjallisuutta 15 753 694 (44,01%). Kirjalainausten lukumäärä oli 71 932 755, josta kaunokirjallisuutta 48 427 864 (67,32%) ja tietokirjallisuutta 23 492 352 (32,...
Mikä laulu: tuu tuu tutteli tuu.. laulussa myös sanat "Kun karjan kellot kalkattaa...	2746	25.2.2010	Laulun nimi on Paimenlaulu. Se alkaa: "Mä olen paimenpoikanen ain iloinen kuin peipponen". Toinen säkeistö alkaa: "Kun karjan kellot kilkkavat". Jokaisen säkeistön lopussa lauletaan: "tuu, tuu, tuuteli luu". Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Laulun sanat ja nuotti löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 10, sivulta 59.