| Mistä sana ketterä on on peräisin? Onko se jokin esine tai vastaava? Milloin se esiintyi ensimmäistä kertaa suomalaisessa kirjallisuudessa? |
1858 |
|
|
|
Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.
Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Suomen murteiden... |
| Tässä pohdiskelin, että onkohan mitään tietoa mikähän kirja mahtaisi olla kyseessä. Kauan kauan sitten, joskus 2000-luvun alussa, luettiin sellasta lasten … |
680 |
|
|
|
Kaipaamasi runokirja voisi olla Tuula Korolaisen Aaveaakkoset eli Haamuhetki kullan kallis (Tammi, 2000). Siinä on runo jokaista aakkosten kirjainta kohti. Kaskelotti käy äijän onkeen Ä-kirjaimessa.
|
| Minkäniminen on kirja (muistaakseni Lasten tai Nuorten toivekirjaston), jossa löydetään keinutuoli, jossa keinuen ja vihreää tai punaista nestettä juoneena… |
708 |
|
|
|
Etsitty kirja taitaa olla Barbara Sleighin Carbonelin kuningaskunta (Karisto, 1961), jatko-osa Sleighin kirjaan Carbonel, kuninkaallinen kissa (Karisto, 1957).
"Tässä uudessa sadussa Rosemary ja John joutuvat jälleen huimiin seikkailuihin kun Carbonel joutuu lähtemään kuninkaallisten kissojen yhteiskokoukseen ja jättää pentunsa lasten kaitsettaviksi. Ilman hyvää onneaan, 'prismajauhetta', 'punaista mikstuuraa', näkymättömäksi tekevää nestettä ja mrs Cantripin lentävää keinutuolia, joka joutuu vahingossa lasten haltuun, tästä kuninkaallisten kissanpoikien paimentamisesta tuskin olisi selvittykään, sillä pahat voimat tekevät parhaansa pentujen hävittämiseksi ja koko Carbonelin valtakunnan valtaamiseksi."
|
| Viulutyttö, tekijä U. Kalanti, laulaja Rahkonen levy ja nuotti, löytyykö? |
1530 |
|
|
|
U. Kalanti on yksi Usko Kempin (1907-1994, ennen vuotta 1943 Hurmerinta) salanimistä. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kaksi hyvin samantapaista Viulutyttö-nimistä valssia. Toinen alkaa: "Kaupunki jo tummeneepi, ilta varjot luo". Sen kertosäe alkaa: "Oli Pohjasta äitini armas isän Etelän tuulet kai toi". Toinen alkaa: "Kuljin kerran illan tullen metsikköä päin". Sen kertosäe alkaa: "Tuli Pohjasta äitini armain, isän etelän tuulet kai toi".
"Kaupunki jo tummeneepi" -sanoilla alkavan version nuotti (melodia ja sanat) löytyy nuotista Tanssiuutuuksia 11 (Levytukku, 1934). "Kuljin kerran illan tullen" -sanoilla alkava versio sisältyy nuotteihin Kemppi, Usko: Tulipunaruusut : 80 Usko Kempin laulua, Kemppi, Usko: Laulelmia 2 (molemmissa melodia,... |
| Kuka on kirjoittanut runon, jossa seuraavat säkeet: "Lapsille olisin mielinyt näyttää sinisten vetten (korallit?)" "Nuo kultaiset kalat, (nuo?) laulavat kalat"… |
1491 |
|
|
|
Etsitty runo on Arthur Rimbaud'n Le bateau ivre, josta löytyy ainakin neljä eri suomennosta: Humaltunut venhe (Kaarlo Sarkia), Humaltunut laiva (Sarkian käännöksen pohjalta Aale Tynni), Juopunut pursi (Tuomas Anhava) ja Juopunut pursi (Einari Aaltonen).
Kysymyksessä on siteerattu näistä Anhavan tulkintaa:
"Lapsille olisin mielinyt näyttää sinisten aaltojen
doradit, nuo kultaiset kalat, laulavat kalat."
Anhavan Juopunut pursi on luettavissa kokonaisuudessaan esimerkiksi kirjoista Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991) ja Anhavan runosuomennosten kokoelmasta Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (Otava, 2003) sekä Parnasso-lehden... |
| Missä runossa on:"Haaveet on haaveita vaikka ne kuinka kullassa ruskotelkoon" |
1416 |
|
|
|
Sangen lähelle kysymyksessä siteerattua runoa menee Otto Mannisen Pellavan kitkijä, jonka viimeinen säkeistö kuuluu näin:
"Pilvet on pilviä, vaikka ne kuinka
kullassa ruskotelkoot.
Toivot on turhia, vaikka ne kuinka
onnea uskotelkoot."
Pellavan kitkijä ilmestyi ensimmäisen kerran Mannisen esikoisrunokokoelmassa Säkeitä 1 vuonna 1905. Toki se löytyy myös Mannisen koottujen runojen kokoelmasta Runot (1950, viimeisin painos vuodelta 1992).
|
| Mikä on suurin määrä poikasia, jonka marsu on synnyttänyt kerralla? |
671 |
|
|
|
Guinnessin ennätyskirjan (2007) mukaan suurimmassa tunnetussa marsupoikueessa oli 17 poikasta. Havainto on vuodelta 1992.
|
| Eino Leinon runosta Oi, kiitos sa Luojani armollinen liikkuu monenlaista tekstiasua. Mikä lienee alkuperäinen? Ja mistä kokoelmassa ja minä vuonna se on… |
5263 |
|
|
|
Oi, kiitos sa Luojani armollinen, jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1906, ei Leinolla ole lainkaan itsenäinen runo, vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
Ensimmäisen kerran teksti julkaistiin Leinon vuonna 1898 ilmestyneessä runokokoelmassa Sata ja yksi laulua. Tässä se on katkelma Hymni-nimisen runoelman kolmatta osaa Hymyilevä Apollo (29. ja 30. säkeistö): "Oi, kiitos sa Luojani armollinen / joka hetkestä, jonka ma elin, -- " (s. 29).
Vuosina 1918-19 julkaistiin Leinon itsensä kokoamat, monin paikoin uusiksi runoillut valittujen runojen kokoelmat Vapauden kirja, Lemmen lauluja ja kaksiniteinen Tuulikannel. Sadan ja yhden laulun Hymni sisältyy näistä viimeksimainitun ensimmäiseen niteeseen. Vuoden 1919 versiossa runoelman alkuperäisestä... |
| Hyvää päivää Minne Suomeen Viipurin kirjaston kirjat siirrettiin ennen viime sotia eli mikä Suomen kirjasto vaalii Viipurin kirjaston perinnettä nykyään?… |
785 |
|
|
|
Viipurin pääkirjaston noin 90 000 nidettä jäivät niille sijoilleen talvisodan alkaessa eikä niitä sodan edetessäkään siirretty muualle.
Kaupungin siirryttyä Neuvostoliiton haltuun kirjastossa työskentelivät kirjastotutkijat K. Pykke ja V. Ljublinski suomalais-ugrilaisten kansojen asiantuntijan Nikolai Nikolskin johdolla. He luetteloivat ja tutkivat Aallon kirjaston kokoelmia. Arvokkaimmat kirjat lähetettiin Leningradiin. Kirjoja lähetettiin myös Petroskoihin yliopiston kirjastoon sekä Karjalais-suomalaiseen tutkimuslaitokseen ja suomalaiseen teatteriin.
Alvar Aallon kirjasto avasi ovensa uusille viipurilaisille vappuna 1940. Kirjaston hyllyiltä poistettiin "neuvostokansalaisille sopimattomat" kirjat ja kokoelmaa täydennettiin venäläisellä... |
| Luin englanninkielisen romaanin, mahdollisesti kuitenkin käännettynä ruotsiksi, 2003-2006 välisenä aikana. Kirja kertoi yksinelävästä naisesta, joka sai… |
504 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Sarah Willisin The sound of us (Berkley, 2005). Ruotsinkielistä käännöstä tästä en tosin löytänyt.
http://www.publishersweekly.com/978-0-425-20302-6
|
| 30.4.2007 esitetyssä kysymyksessä kysyttiin Laukkanen nimen alkuperää. Vastauksessa sanottiin että Laukka, Laukko ja Laukkari ovat Laurentius (Lauri) nimen… |
582 |
|
|
|
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000).
"Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
|
| Olisin kysynyt, millaisia kirjoja, selkokirjoja voisit suositella ulkomaalaiselle, jolla on suomen kielen arkikäyttöön sopiva kielitaito. Katselin selkokirjoja… |
655 |
|
|
|
Ehkäpä näistä löytyisi jotakin sopivaa luettavaa:
Kallioniemi, Tuula, Simpsakka ihminen ja muut : kertomuksia
Suikki, Merja, On ilta meitä varten : kertomuksia
Ämmälä, Vesa, Ankkurinappi
Ämmälä, Vesa, Pieni hiljainen mies : kertomuksia
Kannattaa muistaa myös kotimaiset klassikot, joista on tehty selkomukaelmia. Näistäkin monet ovat sellaisia, jotka eivät täytä kysymyksen "nyky-Suomi"-ehtoa (Seitsemän veljestä, Rautatie, Tuntematon sotilas), mutta joitain hieman lähempänä omaa aikaamme olevia kuvauksia sentään on saatavilla:
Huovinen, Veikko, Hamsterit
Härkönen, Anna-Leena, Häräntappoase
Istanmäki, Sisko, Liian paksu perhoseksi
Paasilinna, Arto, Isoisää etsimässä
|
| Ikaalisissa järjestettiin vuosittain viestihiihtotapahtuma "Kyrösjärven ympärihiihto". Minä vuonna se hiihdettiin ensimmäisen kerran? (ainakin 1947 on… |
596 |
|
|
|
Ensimmäiset Kyrösjärven ympärihiihdot järjestettiin vuonna 1929. Silloin ne olivat Ikaalisten suojeluskunnan eri joukkueiden väliset kilpailut. Hiihdon ideoijana ja syntysanojen lausujana oli silloinen suojeluskunnan paikallispäällikkö Aarne Kauppila.
Kyrösjärven ympärihiihtoja jatkettiin 1930-luvulla jokatalvisena tapahtumana. Vuoden 1947 ympärihiihto oli ensimmäinen Ikaalisten Urheilijoiden osastojen välinen kilpailu. Näitä hiihtoja järjestettiin 1970-luvulle saakka.
Viimeinen perinteinen Kyrösjärven ympärihiihto, josta löysin maininnan, järjestettiin vuonna 1973. Seuraavana vuonna sen asemesta kilpailtiin Kyrösjärven hiihdossa. Pohjois-Satakunta-lehden uutisen (21.2.1974) mukaan tätä "entistä Kyrösjärven ympärihiihtoa" seuraamassa ei... |
| Saisinko Viipurista muutaman kadunnimen. |
1022 |
|
|
|
Hyvä lähdeteos viipurilaisista paikannimistä on Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006), joka sisältää katu- ja paikannimihakemiston.
Tässä poimintoja keskusta-alueelta: Havinkatu, Kalevankatu, Karjalankatu, Koivistonkatu, Linnankatu. Linnasaarenkatu, Luostarinkatu, Papulankatu, Pontuksenkatu, Saunalahdentie, Suurkatu, Tikkutehtaankatu, Torkkelinkatu, Valtakatu.
|
| Olen analysoimassa italialaisen renessanssin taiteilijan Filippo Lippin maalausta Annunciation (valmistunut noin 1443-1450). Sen vasemmassa yläkulmassa on… |
571 |
|
|
|
Neitsyt Mariasta ja Jeesus-lapsesta taiteessa ovat suomeksi kirjoittaneet esimerkiksi Kaarina ja Kalevi Pöykkö. Heidän kirjaansa Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi : Jeesuksen syntymä ja lapsuus taiteessa (Atena, 1998) sisältyy Marian ilmoitusta käsittelevä osio, johon sisältyy käyttökelpoista taustatietoa aiheesta.
Pöyköt käsittelevät kirjassaan myös kristillisen enkelin hahmon muotoutumista ja Dionysios Areopagitan laatimaksi oletettua enkelihierarkiaa, jossa enkelit jaetaan kolmeen ryhmään: ensimmäiseen kuuluvat serafit, kerubit ja vallat, toiseen herruudet, voimat sekä valtiaat ja kolmanteen ruhtinaat, arkkienkelit ja enkelit. Marialle ilmestyi arkkienkeli Gabriel. Marian ilmoitusta kuvaavissa taideteoksissa enkelit kuvattiin usein päässään... |
| Haluaisin ostaa viime vuoden dekkaripäivien voittajakirjan, Virpin Aaltosen Nekalan. Sitä saa kuulemma ostaa teiltä, mutta en löytänyt mistään linkkiä tai… |
252 |
|
|
|
Virpi Aaltosen Nekala on lainattavissa ja myynnissä Kouvolan kirjastoissa. Kirjaa myydään kirjastoissa 10 € kappalehintaan.
Voit myös tilata kirjan Kouvolan pääkirjastosta osoitteesta kirjasto(at)kouvola.fi. Kirjan myyntihinta on 10 € (sis. alv. 10 %) + postituskulut. Kirja laskutetaan jälkikäteen. Tilaustiedoissa tulee ilmoittaa tilattavan kirjan kappalemäärä, tilaajan etu- ja sukunimi, henkilötunnus (tai Y-tunnus) ja osoitetiedot.
http://www.dekkaripaivat.fi/node/760
|
| Etsiin yhtä novellikokoelmaa. Muistan teoksesta kaksi novellia. Toisessa novellissa päähenkilö (nuori nainen) vierailee säännöllisesti tuntemattomien… |
658 |
|
|
|
Etsimäsi novellikokoelma on Karo Hämäläisen ja Salla Simukan Luokkakuva (Tammi, 2009). Hautajaisissa kuokkavierailevasta tytöstä kerrotaan tarinassa Kuokkavieras; matkojensa lavastajasta kertoo Maailmanmatkaaja.
"Luokkakuvassa on erilaisia tarinoita tavallisista nuorista ja tavallisia tarinoita erilaisista nuorista. -- Luokkakuvan kuudessatoista tarinassa kirjailijapariskunta valottaa nuorten elämänmenoa eri suunnista ja spektrin kaikissa väreissä."
|
| Mistä suomalainen sukunimi Sarva tulee? |
1627 |
|
|
|
Taustaltaan yläsatakuntalainen sana "sarva" on tulkittu kuuluvaan samaan sanueeseen kuin "sarka" ja merkitykseltään kutakuinkin yhteneväksi sen kanssa: "kapea liuska, suikale (esim. kangasta, nahkaa, lasia maata), metsä-, niittykaistale; pitkä ja kaita niemi; vesiperäinen niitty". (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3)
Vastaavasti voisi otaksua, että sukunimenä sen tausta on sama kuin muiden "sarka"-pohjaisten nimien, joista Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: "Nimeen sisältynee nykyisin peltoviljelyyn liitetty sana sarka, joka on vanhastaan tarkoittanut myös 'metsälohkoa'; vanhan tavan mukaan kylän metsä on aikoinaan jaettu kaskeamista varten talojen kesken lohkoihin, sarkoihin."
|
| Paljonko eduskuntatalo painaa? Onko tästä jotain virallista arviota olemassa? (kysyn siis käyttääkseni sitä vertailukohtana verrattaessa muihin massiivisiin… |
1168 |
|
|
|
Jonkinlaisen suuntaa-antavan käsityksen eduskuntatalon painosta saanee siitä, että sen graniittikuoreen, pilareihin ja portaisiin käytettiin 6,5 miljoonaa kiloa graniittia.
(Suomen kuvalehti 10/1931, s. 454)
|
| Mistä kirjasta löytysi Frederico Garcia Lorcan runo: Rakastan sinua niin, että ilmakin satuttaa ja sydämeni, hattunikin satuttavat. Kuka ostaisi minulta tämän… |
2110 |
|
|
|
Tätä García Lorcan Canciones-kokoelman sarjaan Andaluzas sisältyvää Es verdad -runoa ei näyttäisi julkaistun suomeksi. Cancionesta ei kokonaisuudessaan ole suomennettu, eikä Es verdad sisälly kokoelmasta García Lorcan suomennosvalikoimiin päätyneisiin runoihin. Yksittäisiä García Lorcan runojen suomennoksia sisältävistä antologioistakaan en tätä runoa löytänyt.
|
Kysy kirjastonhoitajalta