| Haluaisin tietää, mikä on se romaani, joka kertoo grönlantilaisesta pojasta, jota isoäiti hoiti. Kirjassa kuvataan, kuinka isoäiti meni jäälle odottamaan… |
1393 |
|
|
|
Kysymyksessä jäljitetty romaani saattaisi olla tanskalaisen Jørn Rielin Meidän herramme ketunloukku, toinen osa trilogiasta Kertomuksia isieni talosta. Kaksi muuta osaa ovat Hupaisa juttu koristaa kasvot ja Ensitapauksen juhla. Kertomuksia isien talosta ilmestyi suomeksi Gummeruksen kustantamana vuosina 1973-75.
Rielin trilogiassa kertojana on eskimopoika Agojaraq, joka saa kasvatusäidikseen Aviaja-nimisen vanhan naisen. Ensimmäisessä osassa Aviaja löydetään istumassa kaukana jäällä odottamassa kuolemaa; toisessa hänet saatetaan viisitoista vuotta myöhemmin kuolemaan samaan paikkaan, josta hänet alunperin löydettiin. Tässä samaisessa kirjassa tekee ensiesiintymisensä Agojaraqin tarinan pappi, isä Brian, joka saapuu Sivistys-nimisellä... |
| Mistä tulee nimi Margot ? |
2653 |
|
|
|
Margot on ranskankielinen muoto nimestä Margaret, jonka suomalaisia vastineita ovat Margareta ja Margareeta. Margaret on kreikkalais-latinalaista alkuperää oleva nimi, joka merkitsee "helmeä"; sille löytyy runsaasti muitakin asuja eri kielistä - Margotin lisäksi esimerkiksi ruotsin Marit ja Margit, englannin Madge, Maggie, Meg ja Peggy, saksan Marga, Margret ja Meta, ranskan Marguerite ja Marjorie sekä italian Margherita ja Rita ovat kaikki samaa kantaa.
Lähde:
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
|
| Mulla on muisto lapsuudesta että olen lainannut ja lukenut kirjoja, joissa tarinan edetessä sai valita miten satu jatkuu ja piti hypätä esim. sivulle 40 tai 65… |
4676 |
|
|
|
Olisivatkohan tässä kyseessä Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa ilmestyneet kirjat. Näitä julkaistiin kaikkiaan neljä vuosina 1985-86:
Packard, Edward, Aikaluola
Montgomery, R. A., Matka meren alla
Montgomery, R. A., Matka avaruudessa
Koltz, Tony, Vampyyrien maa
Näin sarjaa luonnehditaan Aikaluola-kirjan takakannessa:
"Olet osunut hämärään luolaan, ja näet että luolassa on kaksi reittiä. Kumman valitset? Vai haluatko ehkä pois luolasta? Kun valitset yhden vaihtoehdoista, pääset seikkailuun jonka kulkua et voi etukäteen arvata. Voit päätyä taisteluun esihistoriallista hirviötä vastaan. Voit singota aikaan joka on tuhansien vuosien päässä tästä ajasta."
"Tarinan kulku riippuu koko ajan valinnoista joita teet. Päästyäsi yhden... |
| Päivää! Mielessä on kauhu-tai jännitys- nuorisokirja parinkymmenen (30?) v takaa. Luokka lähtee luokkaretkelle rantamökkiin ja siellä tapahtuu outoja asioita… |
949 |
|
|
|
Etsitty teos vaikuttaisi kovasti tanskalaisen Bjarne Reuterin kirjalta 7.a vuodelta 1993. Siihen perustuva pohjoismaisena yhteistyönä toteutettu kolmiosainen televisiosarja Skuggornas hus on esitetty touko-kesäkuussa 1997 TV1:ssä nimellä Varjojen talo. Reuterin kirjaa ei ole suomennettu - ruotsinnos kyllä löytyy.
|
| Kuinka pitkä jatkoaika Mestiksen runkosarja- ja playoff-peleissä pelataan? Kuinka monta jatkoerää voi olla ja tuleeko näiden jälkeen voittomaalikilpailu? |
4621 |
|
|
|
Suomen jääkiekkoliiton viralliset kilpailusäännöt löytyvät täältä:
http://www.finhockey.fi/kilpailutoiminta/kilpailusaannot/saannot/?SHOW_…
Taulukkomuotoinen tiedosto valtakunnallisista sarjoista (sisältää mm. tiedot peliajan ja erätaukojen pituudesta, jatkoajasta ja siitä, käydäänkö voittomaalikilpailu vai ei):
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/495724/file/Valtakunna…
Mestiksen runkosarjapeleissä pelataan viiden minuutin jatkoaika, jota seuraa tarvittaessa voittomaalikilpailu. Playoff-peleissä pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 minuutin pituisin jatkoerin ratkaisuun saakka - voittomaalikilpailua ei tule. Säännöt eivät aseta jatkoerien määrälle mitään ehdotonta ylärajaa.
|
| Onko suomennettu Thomas Grayn runo Elegy Written in a Country Church-Yard? Haen seuraavia säkeitä: Full many a flower is born to blush unseen, And waste its… |
1232 |
|
|
|
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka... |
| Mistä tehtiin painomuste ensimmäisiin Suomessa painettuihin kirjoihin? |
1927 |
|
|
|
1600-luvun ensimmäisissä suomalaisissa kirjapainoissa painomuste valmistettiin itse keittämällä ensin pellavaöljystä vernissa ja lisäämällä siihen nokea sekä eräitä muita aineita.
Perusteellisin selvitys painovärin valmistuksesta löytyy Yrjö A. Jäntin Kirjapainotaidon historiasta:
"Painovärin valmistus, joka viime vuosisadan alkuun saakka pysyi täsmälleen samalla kannalla, tapahtui seuraavasti: Pellavansiemenistä puristettua, hyvin siivilöityä liinaöljyä kaadettiin puhtaaseen kuparikattilaan, niin että se tuli 3/4 täyteen, kattila asetettiin rautaiselle kolmijalalle ja sen alle viritettiin kuivista puista tuli, joka sai olla voimakas siksi, kunnes liinaöljy alkoi kunnolla kiehua. Sitten asetettiin joitakin ruisleivän palasia puiseen... |
| Onko hoito-ohjeita papinkauralle (nuokkupapinkaura)? Miten saisi kasvin jaettua?Juuret,lehdet? |
14189 |
|
|
|
Hoito-ohjeita nuokkupapinkauralle (Billbergia nutans) löytyy esimerkiksi Lena Månssonin kirjasta Ruukkukasvit (Otava, 1998):
"Kastellaan kesäaikaan, kuten useimpia muita huonekasveja eikä sen kasvualusta saa silloin liiaksi kuivahtaa kastelujen välillä. Talvella tilanne on täysin päinvastainen. Silloin kastellaan niukasti, erityisesti jos talvettamislämpö on hieman viileä. Käytä mahdollisimman kalkitonta vettä. Kesällä papinkauraa suihkutetaan silloin tällöin ja huolehditaan siitä, että kaikissa lehtiruusukkeiden muodostamissa suppiloissa seisoo vettä. Huonekasviravinnetta annetaan kesällä kastelun yhteydessä joka toinen viikko. Lopun vuotta papinkauraa ei lannoiteta. Papinkaura menestyy normaalissa huoneenlämmössä, toisin sanoen noin 20°C... |
| Haluaisin tietää paljonko suomalaisia matkailijoita kävi vuosittain Shotsissa Neuvostoliiton aikana? |
1509 |
|
|
|
Yksityiskohtaisia tilastoja suomalaisten Neuvostoliiton-kävijöiden jakautumisesta eri matkakohteiden kesken ei valitettavasti ole käytettävissä. Suosituimmat kohteet - suurimman silloisen matkanjärjestäjän mukaan - ovat olleet Leningrad, Moskova, Tallinna, Jalta ja Sotši.
Neuvostoliiton suosio matkakohteena oli huipussaan vähän ennen sosialismin romahtamista. 1980-luvun lopulla maassa vieraili noin 300 000 suomalaista vuosittain. Tästä määrästä noin viidennes (lähes 60 000) suuntasi Neuvostoliiton "etelänmatkoille" Sotšiin, Jaltaan, Odessaan, Tbilisiin sekä muualle Mustallemerelle ja Kaukasiaan.
Lähteet:
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. SKS, 2004
Matkailusilmä 1/1984 [useita... |
| MITÄ SIRPA SANA TARKOITTAA JA MISTÄ SE NIMI PERÄISIN? |
6173 |
|
|
|
Valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen ja kertomaan, että Sirpa-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sirpaa on vanhastaan käytetty Siirin lempinimenä, mutta se on yhdistetty myös yleiskielen sanaan sirpale - nimistöntutkijoistamme Pentti Lempiäinen tosin pitää tätä yhteyttä vaikeana mieltää; Kustaa Vilkuna taas on tarjonnut nimen lähtökohdaksi myös sirpale-sanan vanhoja puhekielisiä muotoja sirppanaa ja sirpanaa.
Sirpa-nimi tuli käyttöön 1900-luvun alkuvuosina. Suomen tiettävästi ensimmäinen Sirpa, näyttelijä Sirpa Tolonen (o.s. Aro, 1900-2001), oli kastettu Siiriksi, mutta Sirpasta tuli hänen kutsumanimensä, joka myöhemmin virallistettiin. Nimi yleistyi 1930-luvulla ja almanakkaan se otettiin vuonna 1950. Suosituimmillaan se oli... |
| Kehruukoulunkadun tarina? Postinumeroluettelo tuntee Tampereelta Kehruukoulunkadun. Kartoilta sitä ei kuitenkaan löytynyt. |
2828 |
|
|
|
Pinninkadun eteläosa, joka siirtyy yliopiston kohdalla rautatien varteen eikä jatku enää muun Pinninkadun linjassa, on nimetty Kehruukoulunkaduksi vuonna 1992. Pinninkadun nimiaihe on Viinikanojan varressa sijainnut Otavalan pellavankehruukoulu eli "spinni". Tämän vuoksi otettiin käyttöön sama aihe nimettäessä Pinninkadun jatketta.
Toukokuussa 2001 Kehruukoulunkadun liikenne siirtyi uudelle Ratapihankadun osuudelle ja Kanslerinrinteeseen. Vaikka Kehruukoulunkatu on edelleen olemassa postiosoitteena, tämän jälkeen julkaistuissa kartoissa Kalevantien ja Viinikankadun välillä näkyvät vain Kanslerinrinne ja Ratapihankatu.
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999
"Kehruukoulunkadun liikenne uudelle... |
| Ulkomailla asuva ystäväni etsii lapsuudestaan tuttuja Taika-kirjoja: Taikametsä, Taikajärvi, Taikavuori ja Taikalinna. Hän ei muista kuka on teosten tekijä… |
1311 |
|
|
|
Suomessa Kirjaliton kustantamana Taikamaan tarinoita -sarjana ilmestyneet Taikajärvi, Taikalinna, Taikametsä ja Taikavuori on merkitty kirjoittaja Ian Robinsonin nimiin. Englanninkielisissä lähteissä näiden kirjojen tekijöiksi on sen sijaan merkitty niiden kuvittajat Gillian ja Ronald Embleton: Dean's enchanting stories from the magic lake, Dean's enchanting stories from the magic castle, Dean's enchanting stories from the magic forest ja Dean's enchanting stories from the magic mountain. "Dean's" viittaa sarjan englantilaisen kustantajan nimeen; luetteloista löytyy kirjoista myös muiden kustantajien julkaisemia versioita, joiden nimistä on yleensä jätetty tämä sana pois.
|
| Olympiakisat lähestyvät ja Lontoon uusi Olympiastadion sijaitsee koordinaatissa 51°32′19″N, 0°00′59″W. Haluaisin tietää kuinka lähellä tämä on pituuspiirien… |
1315 |
|
|
|
Koska yksi Lontoossa järjestettävien olympiakisojen kilpailupaikoista sijaitsee juuri sopivasti Greenwich Parkissa, jonka kautta nollameridiaani kulkee, Olympiastadionin etäisyys itäiseltä pallonpuoliskolta voidaan selvittää kätevästi Sport Map World -verkkosivuston kartan avulla (http://www.sportmapworld.com/venues/london-2012-olympics/): minkä tahansa kahden vapaasti valittavissa olevan kisapaikan etäisyys on määritettävissä sekä linnunteitse että liikenteellisesti.
Linnuntietä Olympiastadionilta Greenwich Parkiin on matkaa noin 6,9 km, katuja pitkin 11,5 km.
|
| Tampereella 1960-luvullakin asunut tuttu muisti omistaneensa joskus Tampereen kartan, jossa kadunnimet olivat ruotsiksi. Onko sellainen lainattavana… |
2661 |
|
|
|
Tampereen kaupungin katukyltit olivat 1800-luvulla suomen- ja ruotsinkielisiä. Helmikuun manifestista 1899 alkaneiden venäläistämistoimien myötä määrättiin vuonna 1903, että maamme kaupunkien katukylttien tuli olla kolmikielisiä, ylinnä kadunnimi venäjäksi, keskellä suomeksi ja alinna ruotsiksi. Venäjänkieliset nimet poistettiin vuonna 1917 ja ruotsinkieliset vuonna 1920 - 7.4.1920 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimikilvet oli uusittava ja tehtävä ne yksinomaan suomenkielisiksi. Vuonna 1933 Tampereen Aitosuomalainen Kerho ehdotti kaupungin vierasperäisten kadunnimien muuttamista suomalaisiksi, ja kaupunginhallitus asetti komitean valmistamaan ehdotusta kaupungin katujen sekä yleisten paikkojen nimien tarkistamiseksi. Päätös "... |
| Etsin erästä Lassi Nummin runoa miehestä, joka menetti muistiaan ja hampaitaan (muistaakseni). Miehellä oli aasialainen nimi ja jotenkin lehtiartikkeli liityi… |
1101 |
|
|
|
Mahtaisiko kyseessä olla Yö yöltä pääni käy pienemmäksi sikermästä Huhtikuun aamu, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiidentyven (Otava, 1984)? Muistin menettäminen ("- en muista enää / mitään. En yhtään mitään."), hammas ("Niinkuin hammas, jota särkee yhä vähemmän.") ja aasialainen nimi ("Herra Daruma Japanista") tästä ainakin löytyvät.
|
| 1) Mitä mittayksiköitä Kambodzhassa käytetään? (mitattaessa pituutta ja punnittaessa painoa) 2) Puhutaanko Kambodzhassa samoista ilmansuunnista kuin Euroopassa? |
707 |
|
|
|
Peter Northin kirjasta Culture shock! : Cambodia (2008) kerrotaan, että Kambodzassa on käytössä kansainvälinen metrijärjestelmä eli nykyinen SI-järjestelmä (ks. esim. Wikipedia, http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_yksikk%C3%B6j%C3%A4rje…, josta näkyy myös käyttöönottoajat eri puolilla maailmaa).
Ilmansuuntien nimistä en valitettavasti löytänyt yksiselitteistä lähdettä. Northin kirjassa asiasta ei mainita mitään, mitä voinee pitää viitteenä siitä, että käytössä on yleismaailmallisesti tunnetut ilmansuunnat. Kambodza on myös International Organization for Standardizationin eli ISO-standardit määrittelevän organisaation jäsen (http://www.iso.org/iso/about/iso_members.htm), ja näihin standardeihin kuuluu mm. paikanmääritys pituus... |
| Mistä tulee sukunimi Selin? |
2489 |
|
|
|
Ruotsalaisperäisen "sukunimiperheen" Selin/Sellin/Sällin alkuperää ei tunnu kiistattomasti selvitetyn. Aiheesta löytyy mielenkiintoista keskustelua ja mielipiteidenvaihtoa ruotsalaisten sukututkijoiden verkkosivustolla osoitteessa http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/discus.cgi?pg=prev&topic=576&…. Ruotsissa Seliniä on käytetty ns. sotilasnimenä, joten luultavaa on, että osa suomalaisistakin Selineistä on tätä perua: ruotsalaisia sotilasnimiä levisi supisuomalaiseen ympäristöön parin vuosisadan ajan, sillä Ruotsin vallan aikainen ruotujakolaitos suosi lyhyitä, ruotsinkielisiä nimiä, joita saivat niin sukunimettömät kuin nekin, joilla oli suomalainen sukunimi.
Ruotsin kielen sanakirjoissa tavallisimmat selin-sanan merkitykset... |
| Mistähän mahtais saada virolaisen muusikon Allan Vainolan esittämän Odokolonn-kappaleen sanat? |
388 |
|
|
|
Kappaleeseen ei löytynyt sanoja internetistä eikä kirjastojen kokoelmista. Kannattaisi lähestyä suoraa Allan Vainolaa ja kysyä asiaa häneltä. Hänen kotisivuilta http://www.vainola.org/ löytyy hänen sähköpostiosoite allan.vainola@mail.ee Allan Vainolan Facebook sivu on osoitteessa http://www.facebook.com/pages/Allan-Vainola/104067099629403
|
| Seela ja tähti -kirjan kuvatekstit kertovat, että Seela kävi Huhtimäen tyttökoulua mutta pääsi ylioppilaaksi Tampereen Tyttölyseosta. Mikä ja missä oli… |
3542 |
|
|
|
Huhtimäen koulu on yksi monista nimistä, joita nykyisestä Tammerkosken koulusta on sen yli satavuotisen historian aikana käytetty. Koulu on toiminut vuodesta 1924 lähtien kaupungin lahjoittamalle tontille Huhtimäelle Johanneksen kirkon (Tuomiokirkko) taakse rakennetussa uusklassismia edustavassa tiilirakennuksessa.
"Tammerkosken Tyttölyseo, Valtion tyttökoulu, Tampereen Tyttökoulu, Huhtimäen koulu, Kanala, - siinä rivi nimiä, jotka kaikki ovat joko virallisesti tai virattomasti tarkoittaneet sitä kaupunkimme oppilaitosta, joka marraskuussa juhlii 50-vuotista olemassaoloaan."
(Helvi Jokinen, Huhtimäen koulu täyttää 50 vuotta. Tammerkoski 1958:10, s. 331)
"Tammerkosken koulun alkuperäinen nimi oli virallisesti Tampereen tyttökoulu. Se sai... |
| Kun syntien mitta on täys ei hän nuku eikä hän syö pieni pätkä ranskalisesta runosta mutta kuka kirjoitti sen? |
2167 |
|
|
|
Kutakuinkin kysymyksessä siteeratulla tavalla alkaa Uuno Kailaan viimeisestä runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931) löytyvä 23-säkeistöinen balladi Mestari Amedé (SKS:n vuonna 2002 julkaisemassa kirjassa Runot 1922-1931 nimi on muodossa Mestari Amedée, ja Maunu Niinistön Uuno Kailas : hänen elämänsä ja runoutensa -teoksen mukaan se on jossakin Kailas-valikoimassa ilmestynyt myös Amedé-nimisenä).
"Kenen syntien mitta on täyttynyt, ei nuku eikä syö.
Hänen valvovat aaveet sielussaan, jota Jumalan ruoska lyö.
Jos maass' ei kostoa kohtaa hän, hänet taivaissa tuomitaan,
sillä Herra on mahtava vihamies, joka kostaa aikanaan."
|