| Mikä mahtaisi olla muurahaislaji joka jauhaa elävän kuusen sisuksen erittäin hienojakoiseksi sahajauhoksi, joka on kasaantuu puun juureen syntyneen aukon… |
1614 |
|
|
|
Muurahaisistamme pesäonteloita puunrunkoihin kaivertavat hevosmuurahaiset, joista tavallisin on koko maassa esiintyvä aitohevosmuurahainen (Camponotus herculeanus). Yleisimmin se tekee pesänsä kuuseen, yleensä eläviin ja terveisiin puihin, mutta sitä tavataan myös tyvilahon vaivaamissa puissa ja vanhoissa hirsissä.
Aitohevosmuurahainen aloittaa pesäontelon ja siihen kuuluvan käytäväverkoston kaivertamisen puun tyvestä ja pesä laajenee vuosi vuodelta ylöspäin, jopa 10 metrin korkeudelle.
Lähteet:
Antti Uotila & Ville Kankaanhuhta, Metsätuhojen tunnistus ja torjunta
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/caherc-n.htm
|
| Onko teillä Harry Potteria saksaksi? |
999 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa on Harry Potter -sarjan seitsemän kirjaa myös saksaksi:
Harry Potter und der Stein der Weisen
Harry Potter und die Kammer des Schreckens
Harry Potter und der Gefangene von Askaban
Harry Potter und der Feuerkelch
Harry Potter und der Orden des Phönix
Harry Potter und der Halbblutprinz
Harry Potter und die Heiligtümer des Todes
|
| Liisa Ihmemaassa tai Ozin velhossa tavataan Pelti-/Tinamies, joka sanoo: "If I only had a heart". Kuinka lausahdus on suomennettu? |
2058 |
|
|
|
L. Frank Baumin kirjassa The wonderful wizard of Oz lausahdus "If I only had a heart" esiintyy vain yhdessä kohdassa. Kahdeksannessa luvussa (The deadly poppy field) Pelti-/Tinamies kommentoi unikkopeltoa seuraavasti: "If I only had a heart, I should love them".
Kersti Juvan suomennos Ozin velho (Otava, 1977) tulkitsee Puunhakkaaja Peltisen repliikin näin: "Jos minulla vain olisi sydän niin minäkin rakastaisin niitä."
Marja Helanen-Ahtolan suomennoksessa Oz-maan taikuri (Karisto, 1977) Tinamiehen repliikki on "Kunpa minulla olisi sydän, niin minä rakastaisin niitä."
Tuomas Nevanlinnan suomentamassa Ihmemaa Ozissa (Art House, 2001) Peltimetsuri sanoo: "Jos minulla vain olisi sydän, varmasti rakastaisin niitä".
Paljon keskeisemmässä osassa... |
| Tarvitaan kirjallisuutta metalliseoksista. Kyse on ruokalailuvälineiden metalliseokset, joita on käytetty 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. |
907 |
|
|
|
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
|
| 1800-luvulla kuolleen Fabritius-nimisen henkilön hautaristissä on ammatiksi laitettu expeditions secreteraren. Mikä se on suomeksi ja mitä kyseisen… |
1381 |
|
|
|
Expeditionssekreterare on 1800-luvulla ollut korkea-arvoisen valtionhallinnon virkamiehen ammattinimike, "toimitussihteeri".
Kirkkoniemen vanhalle hautausmaalle on haudattu Abraham Fabritius (Juvan kappalaisen Abraham Fabritiuksen poika, 1786-1873). Abraham Fabritius nuorempi toimi virkamiehenä Ruotsissa, kuninkaan kanslian sota-asiaintoimituskunnassa vuosina 1812-1842, joista 1. toimitussihteerinä vuodesta 1833 alkaen. Ruotsalaisessa hallintohierarkiassa (ennen vuotta 1878) toimitussihteeri oli ylin virkamies heti kansliapäällikön jälkeen.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=11932
http://www.genealogia.fi/vsk/28/28_133.htm
|
| Parahin KH... missä laulussa lauletaan: "no niin no niin sä aattelet mä naan nanaa.........ei voi olla kauniimpaa.... |
2932 |
|
|
|
Laulun nimi on Vai niin, vai niin. Laulu alkaa: "Kauan sitten tunnettiin, mä muistan vaiheet sen." Kertosäe menee näin: "Vai niin, vai niin, ahaa, sä aattelet na-naa, na-naa..."
Laulun on säveltänyt Hans van Hemert ja suomenkieliset sanat on tehnyt Pertti Reponen. Laulun englanninkielinen nimi on How do you do. Suomeksi laulun ovat levyttäneet yhdessä Danny ja Eija Merilä.
|
| Mistä löytyisi "ei elämästä selviä hengissä" laulun Englanninkieliset sanat, "you never get out this life alive". Juicen sanoitus kai? |
2027 |
|
|
|
Laulun englanninkielinen nimi on You never get out of this life alive. Sanoitus on Juice Leskisen, joka on myös säveltänyt tämän laulun. Laulun englanninkieliset sanat löytyvät esim. nuotista Leskinen, Juice: Maamme lauluja 2.
|
| Opin lukemaan vuonna 1959. Eka oma kirjani oli kirja jossa esiintyi joulutonttu Peppeli. Mikähän satukirja on ollut kyseessä? |
1443 |
|
|
|
Ajankohdan (1959) huomioonottaen kaivattu kirja saattaisi olla Valistuksen Satumaan sarjan kolmantenatoista teoksena vuonna 1958 julkaistu Saara Heinon Limonaatikaivo. Siihen sisältyvä satu Hajamielinen tonttu kertoo - nimensä mukaisesti - hajamielisestä Peppeli-tontusta, jonka tekemiset saavat Joulupukin ja muut tontut epätoivon valtaan: Peppeli unohtaa hiivat taikinoista, sekoittaa lakkahilloon suolaa sokerin asemesta, kutoo kintaita, joissa ei ole ollenkaan peukaloa, laittaa sukset molemmista päistään kippurakärkisiksi, ompelee nukeille kädet jalkojen paikalle - ja niin edelleen.
Peppeli-nimisiä hahmoja löytyy kyllä lastenkirjallisuudesta muitakin - Yrjö Salolta jopa Peppeli-tonttu. Kolmannessa Suomen nuorisokirjailijoiden... |
| Onko John Miltonin Lycidas-runoa suomennettu? Tarvitsisin siitä seuraavan: To morrow to fresh woods, and pastures new |
872 |
|
|
|
Kokonaisuudessaan Lykidasta ei ole suomennettu, mutta fragmentti siitä (viimeinen kolmannes) löytyy Aale Tynnin kääntämänä antologiasta Tuhat laulujen vuotta. Siinä runon päätössäe kuuluu seuraavasti: "laitumet uudet antaa huominen".
|
| Vaikka en ymmärräkään, mitä tuossa lopussa tapahtuu, riittäisi, jos tietäisi, onko lainaus sanatarkka välimerkkeineen. Alkuperäinen rivityskin auttaisi. Kiitos… |
871 |
|
|
|
Kysymyksen lainaus Heikki Asunnan Timperi puhuu -runosta yhdistää katkelman sen ensimmäistä säkeistöä viimeiseen:
Nämä rivit ovat ensimmäisestä säkeistöstä, sen säkeet 5-12:
"Hän latasi piippuunsa muikeinta laatua,
mist' olis' sonnikin saattanut kaatua,
upotti leukansa kämmeneen,
aloitti harvakseen:
- Tekö aiotte rannassa Liverpoolin
tämän astian hyljätä? Tottavie
syön mittani touvia hymyhuulin,
se temppu teille jos hyvä lie."
(s. 64-65)
Tästä eteenpäin Asunta jatkaa seuraavasti:
"Ma ymmärrän: yhtä ja toista on puutosta,
mutta - jos kaipaatte meiningin muutosta -
jokainen ensinnä kuunnelkoon,
mitä ma nähnyt oon."
(s. 65)
Seuraavat kysymyksessä lainatut rivit ovat kuitenkin runon lopusta, sen neljä viimeistä säettä:
"Jos yhtä ja toista nyt... |
| Mitä tarkoittaa lyhenteet Erin. 1 SA. Erin. 1 SA Pu 4. Koira näyttelyn lyhenteet. |
18381 |
|
|
|
Koiranäyttelylyhenteet löytyvät Suomen kennelliiton verkkosivuilta:
http://www.kennelliitto.fi/fi/toiminta/nayttelyt/nlynaakkoset.htm
Kysymyksessä mainitun kaltaiset lyhenteet ilmaisevat koiran tuomarilta saaman laatumaininnan ja sijoituksen omassa luokassaan. SA tarkoittaa "sertifikaatin arvoista" ja Pu+numero -yhdistelmä koiran sijoitusta Paras uros -luokassa.
"Kaikki erinomaisen (ERI) saaneet koirat kilpailevat kilpailuluokassa luokkasijoituksista 1-4. Tuomari voi harkintansa mukaan antaa sekä kilpailuarvostelussa sijoittuneille että muille luokassa kilpailleille erinomaisella palkituille koirille sertifikaatin arvoisen (SA)."
"Kun kaikki urokset on arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat... |
| Toivo Kärjen Liljankukka-kappaleeseen on ilmeisesti italiankieliset sanat, mutta olen kuullut että kappaleeseen olisi myös englanninkieliset sanat? En ole… |
1743 |
|
|
|
Liljankukan italiankielinen versio on nimeltään Restera. Italiankieliset sanat on tehnyt Umberto Marcato.
Liljankukan englanninkielisiä versioita on ainakin kaksi: nimellä Lilywhite (englanninkieliset sanat Kari Karikallio) ja nimellä Lily blossom (englanninkieliset sanat Jim Pembroke).
Lilywhite-niminen versio löytyy Jartse Tuomisen cd-levyltä Black & blue, jolla sen laulaa Clyneese Folsom. Cd-levyn tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Lily blossom -niminen versio löytyy esim. Pedro's Heavy Gentlemen -yhtyeen cd-levyltä Reggae. Laulajana on Peps Persson.
|
| Etsin tositapahtumiin perustuvaa kirjaa, joka sijoittuu Norjaan, Bergeniin n.1800 luvulla ja kertoo leprasairaalasta ja pienen tytön elämästä siellä. Olisin… |
608 |
|
|
|
Kirja on Mette Newthin kirjoittama Pimeä valo (Tammi 1998). Norjankielisen alkuteoksen nimi on Det mörke lyset. HelMet-verkkokirjaston sivulla
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1426849__Spime%C3%A4%20val… on tiedot tämän nuortenkirjan saatavuudesta pääkaupunkiseudulla.
|
| Miksi ihmisellä ei ole sellaista tiettyä kiima-aikaa tai paritteluaikaa niinkuin ainakin useimmilla eläimillä on? Eläimillähän on yleensä aina tietyt kiima… |
7143 |
|
|
|
Ihmiselläkin hedelmöittyminen on mahdollista vain naisen kuukautiskierron ovulaatiovaiheessa eli munasolun irtoamisen aikaan. Toisin kuin monilla muilla nisäkäslajeilla, ihmisellä tähän ei liity mitään selviä ulkoisia merkkejä. Tosin viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös ihmisellä hajuaistilla on asiassa selvä, vaikkakin tiedostamaton rooli: ovulaatiovaiheessa nainen tuoksuu miesten mielestä paremmalta.
Ihmisen sukupuolinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaihtele kovin selkeästi kuukautiskierron mukaan. Tämän arvellaan liittyvän vaiheeseen, jossa ihminen lajina kehittyi, aivojen koko kasvoi ja niiden energiantarve lisääntyi. Isompien aivojen ylläpito vaatii ravitsevampaa ruokaa, ja niiden vuoksi ihmislapsi syntyy paljon... |
| Onko Anni Polvan Tiina-kirjoja käännetty englanniksi? |
1278 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Anni Polvan tuotantoa ei ole käännetty englanniksi. Ainoa tietokannasta löytyvä Polvan käännös on Tiina-sarjan ensimmäinen osa, joka on käännetty japaniksi vuonna 1979 nimellä Ganbare Tiina.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
|
| Muistan saaneeni joskus lapsuudessani 1990-luvulla lahjaksi lastenkirjan, joka oli kirjoitettu muistaakseni joskus 1950-1970 luvuilla eli kirja ei ollut enää… |
1396 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Britta-Lisa Joutsenen kirja Kissa soitti ovikelloa. Se on julkaistu Lasten toivekirjasto -sarjassa vuonna 1967 ja siinä on 132 sivua. Juonitiivistelmä kuuluu seuraavasti: "8-vuotias Eki on koulun jälkeen yksin kotona kun puhuva kissa Mii-Au soittaa ovikelloa. Kissa jää asumaan perheeseen, mutta vain lapset ymmärtävät sen puhetta. Mii-Aun seurassa Ekin itseluottamus kasvaa ja hän huomaa osaavansa monia asioita."
|
| Etsin Ralph Waldo Emersonin Experience-esseen lauseen "I know that the world I converse with in the city and in the farms, is not the world I think."… |
967 |
|
|
|
J. A. Hollo on suomentanut kysymyksessä siteeratun Emerson-katkelman seuraavasti: "Minä tiedän ettei se maailma, jonka kanssa olen tekemisissä kaupungissa ja maalla, ole se maailma, jonka ajattelen." (Esseitä, s. 279)
|
| Etsin mytologian käsitteitä, joilla on ehdottoman positiivinen tarkoitus. Midaksen kosketus muuttaa esineitä kullaksi ja Viisasten kivi muuttaa alkuaineita… |
2980 |
|
|
|
Graalin maljaan liittyy uskomus, jonka mukaan siitä nautittu juoma parantaa kaikki taudit ja haavat. Kreikkalaisesta mytologiasta löytyy runsaudensarvi, joka tuottaa loputtomasti ravintoa ja kuvataan usein kierteiseksi, kukkia ja hedelmiä pursuavaksi sarveksi. Vastaavalla tavalla toimii irlantilaisen tarinan Dagdan pata, josta ei koskaan lopu ruoka. Kalevalassa puolestaan kuvataan Sampo, joka jauhaa omistajalleen suolaa, jauhoja ja rahaa. Vanhoissa germaanisissa taruissa Odinilla on maaginen kultasormus Draupnir, joka tuottaa kahdeksan samanlaista sormusta joka päivä. Nuoruudenlähde, jonka vesi nuorentaa juojansa, esiintyy monissa eri myyteissä. Kulta-aika on ilmaus, joka viittaa antiikin historioitsijoilla ihmiskunnan historian... |
| Minkäniminen 1970-luvun lasten kuvakirja mahtoi olla sellainen, jossa päähenkilö Tiina ei pitänyt ruusukaalista ja tarkasteli sitä lautasellaan… |
1123 |
|
|
|
Etsitty kuvakirja on mitä luultavimmin Marlie Branden Tiina ja kiikari (Tammi, 1973). Siinä Tiina saa Anna-tädiltään lahjaksi kiikarin. Sen läpi Tiina katselee maailmaa ja kääntää kiikaria aina sen mukaan, haluaako nähdä kaiken suurena vai pienenä:
" -- pieni pyöreä ja vihreä ruusukaali oli ypöyksin keskellä lautasta. Kun Tiina katseli sitä kiikarin ohuesta päästä, se muuttui suureksi kuin kaalinpää. Niin suurta kaalia Tiina ei tosiaan millään jaksanut syödä. Niinpä hän käänsikin kiikarin toisin päin. Ja nyt tuli ruusukaalista pienen pieni, vain herneen kokoinen ja se liukui kauas pois, niin kauas että Tiina tuskin näki sitä enää ja sitten se kokonaan hävisi..."
|
| Löytyykö nuottia Eero Raittisen lauluun: Tää rakkaudelta näyttää hitto vie |
3328 |
|
|
|
Laulun alkuperäinen nimi on Det börjar verka kärlek, banne mej, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Peter Himmelstrand. Laulun suomenkielinen nimi on Rakkaudelta näyttää, hitto vie. Laulun nuotti (melodia ja sointumerkit) ja ruotsinkieliset sanat löytyvät esim. nuoteista Vispop 9 ja Våra älskade sånger (Notfabriken, 2009).
Suomenkieliset sanat, jotka on tehnyt Saukki, löytyvät laulujen sanoja sisältävästä vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 76 (2 - 1968). Ja internetistäkin suomenkieliset sanat löytyvät, esim. googlaamalla: "rakkaudelta näyttää hitto vie" lyrics.
|
Kysy kirjastonhoitajalta