| Mitä kunnallisvaaliehdokkaan äänille tapahtuu, jos hän heti vaalien jälkeen vaihtaa ryhmää? Siirtyykö äänet vastaanottavalle ryhmälle tai vaalilistalle ja… |
1183 |
|
|
|
Kirjassaan Vaali- ja puoluelainsäädäntö Lauri Tarasti kirjoittaa: "Sen jälkeen kun ehdokaslistojen yhdistelmä on vahvistettu, eivät muutokset siinä enää ole mahdollisia. Äänestäminen tapahtuu ehdokaslistojen yhdistelmän pohjalta." Näin ollen vaalin tulosta laskettaessa ehdokkaan saamat äänet tulevat sen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon ehdokas kuuluu ja hänen vertauslukunsa määräytyy sen mukaisesti. Jos ehdokas kuitenkin valituksi tultuaan vaihtaa ryhmää vaalin tuloksen vahvistamisen jälkeen, hän yksinkertaisesti liittyy eri ryhmään kuin muut kanssaan samalta listalta valituiksi tulleet ehdokkaat. Tästä löytyy ennakkotapauksia niin kunnallis- kuin eduskuntavaaleistakin.
|
| Mistä julkaisuista saisi apua suomalaisen ruokalistan kääntämiseen ranskaksi, ja päinvastoin brysseliläisen ravintolan ranskankielisen listan suomentamiseen?… |
1392 |
|
|
|
Ravintola- ja gastronomista termistöä ranskasta suomeksi ja päinvastoin löytyy vaikkapa näistä sanastoista:
Pirkko Saikkonen, Termes culinaires : ravintolasanasto ranska-suomi, suomi ranska (Restamark, 2004)
Pirkko Saikkonen, Gastronominen sanasto : ranska-suomi-ranska (WSOY, 2002)
|
| Hyvä kirjastonhoitaja, mistä vanhasta satukirjasta löytyisi sellainen satu kuin Sittisontiainen? Kyseessä taitaa olla tosi vanha satu. |
1634 |
|
|
|
Ikävä kyllä, en onnistunut jäljittämään Sittisontiainen-nimistä satua. H. C. Andersenin satujen joukosta löytyy kyllä Sittiäinen - kelpaisikohan se? Sadun alussa taistelussa ansioituneelle keisarin hevoselle pannaan kultakengät. Sittiäinen tahtoo myös kultakengät, mutta seppä kieltäytyy sellaisia laittamasta. Sittiäinen loukkaantuu ja lähtee maailmalle, missä se kohtaa lisää koettelemuksia. Lopulta se kuitenkin päätyy takaisin keisarin talliin, kultakenkäisen hevosen selkään, ja karvaat pettymykset kääntyvät lopulta iloksi, kun sittiäinen oivaltaa, että keisarin hevonen on saanut kultakengät, jotta sittiäinen ratsastaisi sen selässä.
Sittiäinen löytyy monestakin Andersenin satujen valikoimasta, esimerkiksi Andersenin suuresta satukirjasta... |
| Olen kadottanut lastenkirjan, joka oli minulle lapsena todella merkittävä. Tämä kirja on ilmestynyt Suomessa/suomennettuna(?) luullakseni 1970-1990 … |
1689 |
|
|
|
Kadonnut ja kaivattu lastenkirja saattaisi olla Alfred Könnerin Hipsukka (Otava, 1975). Siinä soma hiirineiti Hipsukka löytää maasta pennin kolikon, ostaa kaalinkerän ja rakentaa siitä itselleen talon. Sitä ihailemaan ja Hipsukkaa kosimaan saapuu monenmoista kulkijaa: lammas, kukko, sammakko, nuori hiiriherra. Hipsukka hylkää kaikki sulhaskandidaatit, koska yksikään heistä ei osaa laulaa kauniisti. Vasta uljas kissaherra moottoripyörän selässä hurmaa Hipsukan laulullaan (ajoneuvoa ei mainita tekstissä, se esiintyy vain kuvituksessa). Häät vietetään ja kissa asettuu kehräten taloksi. Rakkaustarina saa onnettoman lopun, kun kissa epähuomiossa nielaisee hiiren - ja siitä lähtien kissat ja hiiret ovat olleet toistensa vihollisia.
|
| Mikä on ison määrä karitsoita, joita lammas on kerralla synnyttänyt? |
1506 |
|
|
|
Kaikenvillaiset Internet-lähteet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että suurin määrä yhden lampaan kerralla synnyttämiä karitsoja on yhdeksän ja että ennätyksenhaltija on kansainvälisestikin poikkeuksellisen suurista vuonueistaan tunnettu suomenlammas.
http://talk.newagtalk.com/forums/thread-view.asp?tid=290455
http://www.abc.net.au/rural/vic/content/2006/s1739054.htm
http://www.finnsheep.org/spinoff.htm
http://www.summitviewfarme.com/sheep/finn.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Finnsheep
Tietoa suomenlampaasta:
http://www.finnsheep.fi/ominaisuudet.html
|
| Mikä kappale soi Mikko Niskasen ohjaaman elokuvan "Elämän vonkamies" alussa? |
1990 |
|
|
|
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Elonet-tietokannan (http://www.elonet.fi/) mukaan Elämän vonkamies -elokuvan alkutekstien aikana soi Jani Uhleniuksen säveltämä kappale Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia.
Lisää tietoa ko. elokuvan musiikista: http://www.elonet.fi/title/ek2i2o/muut
|
| Kenen runo/laulu ja miten sanat menevät? "Tervetuloa, hauska tavata, peremmälle astukaa tehkää hyvin istukaa..." |
5762 |
|
|
|
Sanat ovat Martti Helan kirjoittamasta laulusta Koululla on vieraita. Se on julkaistu useassa koulun laulu- ja lukukirjassa - tässä pari esimerkiksi:
Hela, Martti, Koululaulusikermiä. WSOY, 1953
Kemilä, Dagmar, Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja. Valistus, 1956
Musiikin aika 1-2. WSOY, 1986
|
| Etsin runoa, joka alkaa: Soi hanhelan puhelin tirrirrii ja hanhiemo vastaamaan kiirehtii |
2553 |
|
|
|
Runon nimi on Puhelimessa ja sen on kirjoittanut Helli Hannula. Runo alkaa: "Soi Hanhelan puhelin: "Tirr-rirr-rii!" Emohanhipa hätään nyt kiirehtii." Runo löytyy esim. kirjasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava). Kirjan on toimittanut Kaarina Helakisa. Sen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1980. Runo löytyy myös joistakin vanhemmista kirjoista, esim. seuraavista: Koivu, Rudolf: Rudolf Koivun lukukirja (1977), Penttilä, Aarni: Hyvästi, aapiskukko ja Salo, Aukusti: Meidän lasten elämää (1935).
Lisää lähteitä voit löytää Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat) Onnet-tietokannasta (http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm), josta voi etsiä myös yksittäisiä runoja ja... |
| Onko musta makkara terveellistä? |
17646 |
|
|
|
Nykyään sadassa grammassa mustamakkaraa (alunperin "kuuma sian verimakkara") on 214 kilokaloria eli 907 kilojoulea energiaa, 9 g proteiinia, 17,5 g hiilihydraattia, 12 g rasvaa (josta tyydyttyneitä rasvahappoja 4,8 g), 0,5 g kolesterolia ja 0,6 g natriumia. Lisäaineita mustassamakkarassa ei ole. Sen lihapitoisuus on 40%, suolaa mustassamakkarassa on 1,4%. Vielä 50-luvulla mustanmakkaran rasvapitoisuus oli jopa 30% valmistuksessa käytetyn rasvaisen peräsuolen vuoksi. Nykyinen mustamakkara paistetaan tavallisesti ohutsuolessa.
Mustamakkaraa on väitetty terveelliseksi. Ruoan terveellisyys tosin tuntuu nykymaailmassa olevan niin suhteellinen asia, että varmasti tästäkin löytyy eriäviä näkemyksiä.
Lähde:
Olli Helen & Matti Pitko, Mustaa!
|
| Mitä Janica nimi tarkoittaa? |
4984 |
|
|
|
Janika ja sen monet rinnakkaismuodot (Janiika, Jannika, Janica, Jannica, Jannike ja Janice) ovat Johanneksesta johdettujen miehennimien Jan ja Jani sisarnimiä. Janica merkitsee siis samaa kuin Johanna: 'Jumala on armollinen', 'Jahve on osoittanut armonsa'. Toisaalta Janikaa on pidetty myös muunnoksena vanhasta kreikkalaisperäisestä pyhimysnimestä Eunike ('kaunis voitto').
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
|
| HY:n helka-palvelun tiedoissa Henry Millerin Kravun kääntöpiirin ensimmäinen suomennos (Saarikoski) olisi ilmestynyt jo 1960, ja Karl Shapiron introlla… |
2216 |
|
|
|
Kravun kääntöpiiri ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran loppukeväällä 1962. Sopimus suomennoksen painattamisesta tehtiin 15. marraskuuta 1961. Suomennoksen painatus alkoi Gummeruksen kirjapainossa Jyväskylässä 26. huhtikuuta 1962 ja ensimmäinen 4000 kappaleen painos valmistui 11. toukokuuta. Kirjakaupat olivat tilanneet teosta ennakkoon niin paljon, että toista painosta alettiin valmistella.
23. toukokuuta oikeusministeriö päätti takavarikoida Kravun kääntöpiirin epäsiveellisenä julkaisuna. Gummeruksen kirjapainosta ja eri kirjakaupoista otettiin takavarikkoon 4000 puolivalmista ja 735 valmista kappaletta - 3265 Kravun kääntöpiiriä oli ehditty myydä toukokuun 11. ja 23. päivän välisenä aikana.
Asiaa käsiteltiin heinäkuussa Jyväskylän... |
| Ilmestyikö vuoden 1967 kirjapainolakon aikana mitään lehteä, jossa olisi julkaistu lakon aikana tulleiden televisio-ohjelmien tietoja? |
1296 |
|
|
|
Kirjapainolakko alkoi keskiviikkona 8.3. ja päättyi kolme viikkoa myöhemmin (29.3.). Tänä aikana ei painettu lainkaan sanoma- eikä aikakauslehtiä. Television ja radion ohjelmatietoja julkaistiin oikeastaan vain sanoma- ja viikoittain ilmestyvissä aikakauslehdissä. Koska aikakauslehdetkin pyrittiin pitämään sisällöltään niin ajankohtaisina kuin mahdollista, tulevia numeroita ei yleensä painettu varastoon, toisin kuin sellaisia lehtiä, joiden sisältö oli mahdollista lyödä lukkoon jo paljon ennen ilmestymispäivää. Niinpä kirjapainolakon aikana ilmestyi vain näitä ennakkoon painettuja, ohjelmatiedoista piittaamattomia lehtiä (esimerkiksi Aku Ankka -lehden maaliskuun numerot tulivat normaalisti - lakko vaikutti vasta huhtikuun lehtiin). On siis... |
| Miksi Harry Potter-kirjoissa on joitakin todella ristiriitaisia asioita? Kirjoissa annetaan ensimerkiksi ymmärtää, että jästit (eli eli-taikovat "tavalliset"… |
2544 |
|
|
|
Potter-kirjoissa valtaosa tavallisista ihmisistä eli jästeistä ei tiedä mitään velhoista, noidista ja taikuudesta, mutta selvästikin osa on - mainitsemistasi syistä - niistä tietoinen. Näyttää siis siltä, että ne jästit, joiden lähipiiriin kuuluu taikaväkeä, on ikään kuin vihitty salaisuuteen. Ilmeisesti he ovat myös säilyttäneet tiedon varsin hyvin. Ehkäpä ne jästit, joiden läheistä asia koskettaa, ovat erittäin motivoituneita suojelemaan salaisuutta. Voi myös olla, että vanhemmat, joiden lapsi paljastuu noidaksi tai velhoksi, pelkäävät tälle koituvan ongelmia, jos tieto leviää. Toinen kysymys on, uskoisiko heitä kukaan, jos he yrittäisivät kertoa taikamaailmasta.
Hagrid-puolijättiläisen vanhempien suhteen yksityiskohdista kirjoissa ei... |
| Maailmassa syntyy joskus siamilaisia kaksosia, mutta onko koskaan syntynyt siamilaisia kolmosia, siamilaisia nelosia jne? |
1885 |
|
|
|
Lääketieteellisestä lähdeaineistosta onnistuin löytämään vain yhden vahvistetun - ja ainutkertaiseksi raportoidun - tapauksen siamilaisista kolmosista, eikä tämäkään raskaus edennyt synnytykseen saakka (ks. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15970906).
|
| Minkä niminen Gabriela Mistralin runo menee näin ja mistä kirjasta sen voi löytää: Monet asiat, joita haluamme, voivat odottaa. Lapsi ei voi. Hänen ruumiinsa… |
1460 |
|
|
|
Ainoa suomenkielinen lähde, josta onnistuin kaivatun Gabriela Mistralin runon löytämään, on niinkin proosallinen teos kuin Moninaisuus luovuutemme lähteenä : Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti (Otava, 1998), jossa sitä on käytetty Lapset ja nuoriso -aiheisen luvun mottona. Runon nimi on Tänään, suomentajaa ei ole erikseen mainittu; kenties käännös on raportin suomentajan, Susan Heiskasen työtä.
Nobelin kirjallisuuspalkinnostaan huolimatta Mistralia on suomennettu todella vähän; erilaisista runo- ja kirjallisuusantologioista löytyy kymmenkunta yksittäistä runoa.
|
| Äitini on lukenut minulle 90-luvun alussa satua/tarinaa hiirestä, joka muutti puutarhassa olevaan hylättyyn nukketaloon. Olen yrittänyt kaivaa internetin läpi… |
1562 |
|
|
|
Tässä kaksi ehdotusta kaivatuksi kirjaksi.
Buchanan, Heather S.: Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY 1988, julkaistu myös kahden tarinan kokoelmassa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä, WSOY 1995)
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokanta kertoo jälkimmäisestä kirjasta näin: "Kaksi kertomusta Jorista ja Matildasta, pienistä hiiristä. Ensimmäisessä ne menevät naimisiin ja lähtevät etsimään kotia. Koti löytyykin hylätystä nukkekodista, jonka hiiret siivoavat perusteellisesti. Hiirille syntyy lapsia ja ne tutustuvat muihin hiiriperheisiin. Toisessa kertomuksessa vaarana on kissa, joka estää hiirilapsilta koulunkäynnin. Jori keksii ratkaisun: kelluvan koulun."
Piers, Helen: Hiiri etsii kotia... |
| Onko mahdollista, että kehitysvammaiselle henkilölle annetaan porttikielto kirjastoon siksi, että hän pitää siellä meteliä? Olen kuullut, että näin on ainakin… |
1088 |
|
|
|
Käyttökielto on kaiken kaikkiaan varsin ongelmallinen asia. Kirjastoissa tähän turvaudutaan verrattain harvoin. Tavallisimmat syyt ovat ilkivalta tai toisten asiakkaiden ahdistelu.
Käyttökieltoja ja niiden soveltamista kirjastoissa tutkineen Päivi Savinaisen mukaan suurin ongelma on se, ettei käyttökielloilla ole lainsäädännön tukea: Kirjastolaissa ei määritellä eikä mainita käyttökieltoa rangaistuksena, joten kirjastoilla ei ole oikeuksia antaa käyttösäännöissään sitä koskevia määräyksiä. Koska kaikille pitäisi kuitenkin taata tasapuolinen oikeus kirjastonkäyttöön, käyttökielto on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ratkaisu. Sitä paitsi, mielipiteet käyttökieltorangaistuksen hyödyllisyydestä vaihtelevat. Lisäksi käyttökiellon toteutumista... |
| Haluaisin lukea erään kirjan, jonka nimeä en kuitenkaan muista, en kirjailijaakaan. Kyseessä kai jonkintasoinen klassikko. Nimi tai sisältö liittyy metsiin… |
721 |
|
|
|
Kirjaklassikko, jonka Pirsigin teoksen päähenkilö moottoripyörän korjauskäsikirjan ja yleisen vianetsintäoppaan lisäksi pakkaa matkatavaroihinsa, on Henry David Thoreaun Elämää metsässä (Leena Tammisen Pirsig-suomennoksessa siitä käytetään nimeä Elämää metsissä). Thoreaun kirjan muutama vuosi sitten ilmestynyt uusi suomennos on julkaistu nimellä Walden : elämää metsässä.
|
| Näiden nimien alkuperät ja merkitykset kiinnostavat: Jaron, Jason, Jasper, Jesper, Jimmy, Jimmie, Jim, Jantte, Jelmeri, Janrik, Jontte, Jamie, Jamien. Ja eihän… |
7140 |
|
|
|
Kaikille näistä nimistä ei välttämättä löydy varsinaista alkuperää tai "merkitystä": osa vaikuttaa selvästi ns. analogisilta uudismuodosteilta eli nimiltä, jotka on muodostettu muiden nimien mallin mukaan - esimerkiksi Jelmerin esikuvana lienevät Jalmari ja Elmeri, Janrik taas voisi olla vastaavasti johdettu Janista ja Henrikistä.
Jaron lienee johdettu nimestä Jaro. Senkään syntyhistoriasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta Jaroa voitaneen pitää esimerkiksi lyhennöksenä Jaromirista ja muista slaavilaisista jaro-alkuisista nimistä, joissa 'jaro' tarkoittaa 'kevättä'. Väestörekisterikeskuksen nimirekisteristä löytyy alle 50 Jaroa, joista suurin osa on poikia. Nimi on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien.
Jason on englantilainen muunnos... |
| Kuinka monta tavaralajia markkinoilla on maailmassa. Joko niin, että kuinka monta tavaralajia (esim. leipä, vakuutus, parturointi, CDS (Credit default swap),… |
995 |
|
|
|
Kansainvälisiä teollisoikeuksia valvova WIPO (World Intellectual Property Organization) ja teollisoikeuksia Suomessa hallinnoiva Patentti- ja rekisterihallitus jakavat tavaramerkit 45 luokkaan.
Tavaramerkkiluokat löytyvät täältä:
http://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/tavaramerkkienluokitus/tavaramerkkilu…
Tavaramerkkien luokitus ja luokat selityksineen löytyvät täältä: http://www.prh.fi/fi/tavaramerkit/tavaramerkkienluokitus/luokatselityks…
WIPOn kansainvälisestä tavaramerkkiluokituksesta nämä 45 tuoteluokkaa löytyvät jaoteltuina kutakuinkin kysymyksessä esitetyn kaltaisiksi "tavaralajeiksi", joita on kaikkiaan 10795 (näistä tavaroita 9567 ja palveluja 1228):
http://www.wipo.int/classifications/nivilo/nice/index.htm?lang=EN#
Yksittäisten... |
Kysy kirjastonhoitajalta