| Etsin runoa, josta muistan vain pari katkelmaa. Olen kuullut sen lapsuudessani 1950-luvulla. Runo on lapsen kuvaus "pahasta uunista tuvan nurkassa", jota äiti… |
946 |
|
|
|
Pahasta uunista tuvan nurkassa runoili Kullervo Rainio. Uuni-runo ilmestyi alunperin Rainion kokoelmassa Tietämättä mistään (WSOY, 1951). Se sisältyy myös Rainion valittujen runojen kokoelmaan Valitut runot : 1945-1996 (Kopijyvä, 2000). Näiden lisäksi se on julkaistu esimerkiksi kansakoulun V ja VI luokille tarkoitetussa lukemisen oppikirjassa Lukutunnin kirja V (Valistus, 1964).
|
| Onkohan seraavaa masennuksesta kertovaa Emily Dickinsonin runoa käännetty suomeksi? ""I felt a funeral in my brain, and mourners to and fro kept treading,… |
1792 |
|
|
|
"I felt a funeral in my brain..." on suomennettu ainakin kahdesti. Sirkka Heiskanen-Mäkelän tulkinta (Hautajaisia päässäni vietettiin...) sisältyy Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen vuonna 1983 julkaisemaan Dickinson-valikoimaan Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia. Tästä ilmestyi laajennettu laitos vuonna 1992. Sama suomennos pienin muutoksin on mukana myös Heiskanen-Mäkelän itse kustantamassa kokoelmassa Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009).
Runouslehti Tuli&savu julkaisi numerossaan 4/2006 Anna-Mari Räsänen-Rogersin käännöksen (Tunsin Hautajaiset, Pääni sisällä...).
|
| Missä kirjassa on julkaistu Helinä Siikalan runo joka alkaa "synnyin kauaksi äidistäni, yhä kauemmaksi kasvoin... |
1415 |
|
|
|
Synnyin kauaksi äidistäni ilmestyi alunperin Siikalan kokoelmassa Kenellä on kotinsa kaukana (Otava, 1975). Se on julkaistu myös Siikalan kolme runokokoelmaa yksiin kansiin kokoavassa kirjassa Elämän ikäsi, nukut tai valvot : runoa, mietettä 1975-1985 (Otava, 1989). Näiden lisäksi se on mukana muun muassa kotimaisten äitirunojen antologiassa Äideistä parhain : runoja äidille (Otava, 2001).
|
| Lasten lorukirja 70- tai 80-luvulta. Osa kirjan yhdestä lorusta jäänyt mieleeni: "ruokaa, ruokaa (mulle tuokaa), Miimo nälkäisenä huokaa". Molemmat tyttäreni… |
1156 |
|
|
|
Miimon perusteella kyseessä voisi olla Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen (Artko, 1978), joka on runomuotoinen seikkailukertomus Miimon, Bäbän, Danin ja Eetun retkestä ihmeelliseen metsään ja lammelle, jossa he tapaavat lammenhaltijan, räpylävarvas Samin ja hyllyväpylly Simin sekä muuta hassua väkeä.
|
| Margaret Barker:Enkelit taivaan. 2005. Kenen maalaus on kirjan kannessa. Tietäisikö joku!? |
994 |
|
|
|
Enkelit taivaan -kirjan kansikuvana on käytetty osaa 1300-luvun lopulta peräisin olevan tuntemattoman, otaksuttavasti englantilaisen tai ranskalaisen taiteilijan maalauksesta, joka on oikeanpuoleinen paneeli ns. Wiltonin diptyykissä. Maalauksen valmistumisvuosi on epäselvä, mutta siihen sisältyvä heraldiikka osoittaa, että se on maalattu vuoden 1395 jälkeen. Diptyykin vasemmassa paneelissa nähdään kuningas Rikhard II kolmen suojeluspyhimyksensä kanssa, minkä vuoksi on otaksuttu, että maalaus on tehty ennen kuin Rikhard syöstiin vallasta vuonna 1399.
Lähde:
Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia
Kuva Wiltonin diptyykistä, joka on nykyään National Galleryssa Lontoossa:
http://www.nationalgallery.org.uk/paintings/english-or... |
| Toivoisin löytäväni tätä kautta vinkkejä kirjallisuudesta, joka käsittelee ikäeroja parisuhteessa. Olen kiinnostunut enimmäkseen fiktiivisestä kirjallisuudesta… |
1081 |
|
|
|
Tässä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta.
Aho, Juhani: Juha
Cohen, Sandee: Kaikki mitä taivaasta tiedämme
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi, Alastonkuvia
Mäkelä, Hannu: Syksy Venetsiassa
Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo
Stenberg, Eira: Häikäisy
Vilkkonen, Lauriina: Oma Strindbergini
Elämäkertoja ja muistelmia:
Gilot, Françoise: Elämä Picasson rinnalla
Rautavaara, Einojuhani: Säveltäjä ja muusa
Scovell, Jane: Oona O'Neill Chaplin : elämäkerta
|
| Miltähän cd-levyltä löytyisi kappale Armaani silmät ja mistä kirjastosta? |
1040 |
|
|
|
Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search) kappale löytyy kunnan- ja kaupunginkirjastoista kahdelta CD-levyltä. Marittan esittämänä se on CD-levyllä Riihitanssit / Armaani silmät, joka on Hankasalmen kirjastoautossa. Duo Rai-Vei esittää kappaleen levyllä Duo Rai-Vein Helmiä, joka on Savonlinnan kirjastossa.
Voit tiedustella levyjen kaukolainaksi tilaamista lähikirjastostasi.
|
| Kenen suusta tämä kuuluisa lausahdus on ensimmäisenä kuultu? “Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan. Sinä petturi.” |
1955 |
|
|
|
Sitaatti on peräisin André Giden kirjasta Les nouvelles nourritures (Gallimard, 1935): "Avenir, que je t’aimerais, infidèle!" Kokonaisuudessaan kirjaa ei ole suomennettu, mutta kyseinen lausahdus on sentään päätynyt pariin sitaattisanakirjaan. Kysymyksessä esitetyin sanoin käännettynä ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä petturi.") se löytyy esimerkiksi kokoelmasta Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) ja alkuperäiselle lainaukselle ehkä hieman uskollisemmassa muodossa ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä uskoton.") valikoimasta Lentäviä lauseita (Otava, 1976).
|
| Mistä tulee sanonta epäonnistumisesta ”palasi maitojunalla kotiin”? |
7268 |
|
|
|
Maitojunalla palaamisessa on tavallisesti kyse jonkin vastentahtoisessa keskeyttämisessä. Kun joku palaa maitojunalla kotiin, häneltä on jäänyt tehtävä kesken. Ilmaus on siirtynyt yleiskieleen sotilasslangista. Sen alkuperäinen merkitys on ollut "joutua komennetuksi kesken kurssin takaisin perusyksikköönsä tai joukko-osastoonsa". Sanonta on saanut alkunsa RUK:sta, josta todistuksetta jääneet oppilaat lähetettiin joukko-osastoihinsa päättäjäispäivänä jollakin varhaisella aamujunalla.
Lähteet:
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Antti Penttinen, Sotilasslangin sanakirja
Marjatta Vilkamaa-Viitala, Joka lähtöön (http://www.kotus.fi/?s=3578)
|
| Milloin Cassandra Claren Varjojen kaupungit -kirjan 4 ja 5 osien suomennetut kirjat tulee? |
966 |
|
|
|
Neljäs suomennettu Varjojen kaupungit -kirja Langenneiden enkeleiden kaupunki ilmestyi syyskuussa 2012, viides kirja Kadotettujen sielujen kaupunki heinäkuussa 2013.
|
| Kuljetettiinko sotalapsia Suomesta Ruotsiin laivalla Vaasasta Uumajaan vuoden 1939 lopulla tai 1940 alussa? |
1584 |
|
|
|
Tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että sotalapsia olisi talvisodan aikana kuljetettu Vaasasta meriteitse - lentäen kyllä. Vaasan satama tulee ensimmäisen kerran vastaan sotalapsikirjallisuudessa vuoden 1942 kotiuttamiskuljetusten yhteydessä ja uudelleen jatkosodan loppupuolen menomatkojen pääsatamana: "Matkat tapahtuivat Vaasasta tai Turusta laivalla Ruotsiin, pääsatamana oli kuitenkin Vaasa, josta lapset kuljetettiin Ariadnella Uumajaan." (Salminen, s. 167)
Talvisodan aikaiset sotalapsikuljetukset meritse tehtiin Turusta Tukholmaan 15.12.1939-31.1.1940. Kuljetukset jouduttiin lopettamaan miinavaaran ja pommitusten pelossa. Laivojen kulkua haittasi myös poikkeuksellisen ankara talvi vaikeine jääolosuhteineen.
Tammikuussa... |
| Moro Tampereelta. Kaveri kysy multa, mistä tulee sana "haipakkaa". Mulle se on yksinkertainen ... kiirusta jne. mutta tarkemmin ajateltuna ??? |
6109 |
|
|
|
Haipakka-sana esiintyy samanmerkityksisenä murteissa eri puolilla Suomea, mutta sen alkuperän selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Suomen murteista löytyy nimittäin useita haipakkaa muistuttavia tai sitä lähellä olevia sanoja, joita käytetään
samassa tai ainakin hyvin samankaltaisessa merkityksessä: esimerkiksi hailakka, hajakka, hatakka ja hotakka. Kaikki nämä sanat liittyvät vauhtiin, nopeaan liikkeeseen, kovaan kyytiin, kiireeseen ja niin edelleen.
On todennäköistä, että jokin monista hailakka/hajakka/haipakka/hatakka/hotakka-sanaperheen edustajista on sanan aito ja alkuperäinen muoto; muut ovat sitten tästä kehkeytyneitä muunnelmia. Mitä sanan etymologiaan tulee, näistä monista variaatioista johtuen yksiselitteistä... |
| Luin useita vuosia sitten kaukolainana englanninkielisen kirjan sarjamurhaaja Aileen Wuornoksesta. Elämänkerta tai vastaava. Kirjan kirjoittaja vakuutti kaiken… |
1039 |
|
|
|
Todennäköisin tarjokas kaivatuksi Wuornos-kirjaksi lienee alunperin vuonna 1992 Iso-Britanniassa ja Australiassa ilmestynyt Damsel of death : the inside story of the world's first female serial killer. Se julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2002 nimellä Lethal intent : the shocking true story of one of America's most notorious serial killers.
Wuornokselta on ilmestynyt myös Christopher Berry-Deen kanssa kirjoitettu omaelämäkerta Monster : my true story.
|
| Venäjänkielessä käyteään paljon ns. hellyttelynimiä, esim.Viktor voi olla Viitjuha, Ivan voi olla Vanja. Kysyn: Mitä tällaisia "lempinimiä" voi olla nimelle… |
4751 |
|
|
|
Martti Kahlan ja Pirjo Mikkosen toimittama Venäläisten henkilönnimien opas (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005) listaa Sonjan etunimien deminutiivimuotojen joukkoon, eli Sonja itsessään on kutsuma- tai hellittelynimi. Perusnimiluetteloissa (2192 miehennimeä, 1500 naisennimeä) Sonja ei ole mukana lainkaan.
Sonja on deminutiivimuoto miehennimille Edison, Edisson, Jason, Nelson, Samson ja Sasoni sekä naisennimille Sofija, Sofja, Solomonija ja Soveta.
|
| Mistä tulevat ja mitä merkitsevät sukunimet HUOVINEN |
2298 |
|
|
|
Huovinen on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet ruotsinkielisestä "ratsumiestä, huovia" merkitsevästä sanasta hov, hovman. Talonnimestä sukunimeksi vakiintuneet Huovila ja Huovilainen sekä Huovinen olivat yleisiä nimiä Karjalan kannaksella. Karjalasta Huovinen levisi Savoon 1500-luvulla ja yleistyi siellä niin, että se 1970-luvulla ylsi Matti Kuusen luokituksessa "varsinaisiin savolaissukuihin". 1600-luvulla Huovisia löytyi jo Pohjois-Pohjanmaaltakin.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975
|
| Etsin lasten runoa, jossa "amaryllis puhkes kukkaan / Nöpöstiina joutui hukkaan". Viereisen kuvan mukaan neiti löytyi pöydän alta kukkamultaa napostelemasta… |
1777 |
|
|
|
Nöpöstiinan runoseikkailuja löytyy Anni Qvistin kirjoittamasta ja Pirkko Hakkilan kuvittamasta kirjasta Höpsistä pussiin (WSOY, 1971).
|
| Onko Shakespearen St. Crispin´s Day Speech (from Henry V) suomennettu? |
1874 |
|
|
|
"Crispianuksen päivän puhe" on peräisin Shakespearen näytelmästä Henrik V, sen neljännen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, jossa se on kuninkaan ensimmäinen repliikki.
Näytelmästä on olemassa kaksi suomennosta, Paavo Cajanderin (Kuningas Henrik Viides, 1905) ja Matti Rossin (Henrik V, 2009). Rossin käännöksessä rivit on numeroitu; kuningas Henrikin Crispianuksen päivän puhe on riveillä 26-84.
|
| Miten saisin hankittua lainaksi minulle tärkeän kappaleen: Nacke Johanssonin säveltämän: Jazzification Ilmestymisvuosi 1966 Esittäjäna Radion Viihdeorkesteri… |
1153 |
|
|
|
Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan tämä Jazzification-kappale löytyy vain lp-levyltä Finland goes international : suomalaista mutta kevyttä (EMI 5E062-34967, 1974). Violassa lp-levyn tekijäksi on merkitty Viihdeorkesteri. Tämä lp-levy on lainattavissa Rovaniemen, Kotkan ja Kouvolan kaupunginkirjastoista. Voit tilata sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi: kirjasto tilaa levyn ja voit lainata sen omasta kirjastostasi. Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida lp-levyjä. Jos sinulla ei ole lp-levysoitinta, kannattaa kysyä kirjastosta digitointimahdollisuudesta.
|
| Etsin Englantiin sijoittuvaa kirjaa, joka oli nimeltään poika ja mäyrä, tai jotain sinnepäin. Kertoi miehestä, joka oli sairas ja asui kiertolaisyen naapurissa… |
618 |
|
|
|
Etsitty kirja saattaisi olla Janni Howkerin tarinakokoelma Vanha Jake ja pojat (Lasten keskus, 1987), jonka kaikki viisi kertomusta käsittelevät tavalla tai toisella lapsen ja aikuisen välille kehittyvää arvokasta ystävyyttä. Kirjan alkuperäinen englanninkielinen nimi on Badger on the barge and other stories.
Kokoelman suomenkielisen laitoksen nimikertomus Vanha Jake ja pojat vastaa kutakuinkin kysymyksessä annettuja tuntomerkkejä.
Kirjan muut tarinat ovat Mäyrä proomussa, Reicker, Kaheli ja Kerran minä olin poika, vanha nainen sanoi.
|
| Mitkä olivat Suomessa kuukausien nimet ennen nykyisiä? Tiedän vain, että joulukuu on ollut ennen talvikuu |
3935 |
|
|
|
Elo- ja joulukuuta lukuunottamatta suomenkieliset kuukausien nimet ovat olleet samat kuin nykyään aina Agricolan ajoista lähtien. Agricolan Rucouskirian alkuun v. 1544 painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuusta tuli joulukuu.
Kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintui maahamme kristinuskon mukana, ja lounaissuomalaiset kuukauden nimet yleistyivät painettujen kalenterien mukaisesti koko maahan. Vanhemman kuukausiperinteen mukaisesti nimet säilyivät kotoisina päinvastoin kuin useissa muissa... |