| Haluaisin tietää, mitkä vanhat aapiset olisivat saaneet näköispainoksen ja ostettavissa. |
2255 |
|
|
|
Monista vanhoista aapisista on otettu näköispainos, mutta valitettavasti monet niistä on jo loppuunmyyty. Joistakin on tosin mahdollisesti tulossa lisäpainos myöhemmin. Loppuunmyytyjä näköispainoksiakin kannattaa kuitenkin kysellä esim. antikvariaateista.
Tässä listaa näköispainoksista sekä niiden saatavuustilanne Kirjavälityksen tietokannan mukaan.
Tällä hetkellä saatavissa kirjakauppojen kautta:
Einiö, K.: Lyhyt kuwa-aapinen (1. painos 1897, näköispainos 2013, Ntamo)
Penttilä, Aarni: Aapiskukko (1. painos 1938, 28. p. 2011, Gummerus)
Loppuunmyytyjä:
Hälinen, Kaisa: Suomen lasten aapinen (4. painos 1951, 9. painos 2000, WSOY)
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja (12. uudistettu painos 1931, näköispainos 1994, Otava)
Pakkala, Teuvo: Aapinen (... |
| Löytyisikö nuotit Anne Mattilan kappaleeseen: Pienen hetken? |
837 |
|
|
|
Anne Mattilan esittämän laulun Pienen hetken on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Vexi Salmi. Tästä laulusta ei valitettavasti löytynyt yhtään nuotinnosta kirjaston käytössä olevista eri tietokannoista eikä googlaamallakaan. Kappaletta ei pidä sekoittaa Juha Metsäperän esittämään samannimiseen lauluun, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Niklas Penna.
|
| Mistä Tampereen Hämeenkadun "Kymmenen miehen talo" on saanut nimensä? |
2909 |
|
|
|
Birger Federleyn vuonna 1907 suunnittelema ja Tampereen Ammattilaisten Kiinteimistö ja Kauppa Oy:n rakennuttama Kymmenenmiehentalo on saanut nimensä talon kymmenestä osakkaasta, jotka olivat tehtailija J. N. Salminen, nahkuri K. K. Kari, sähköteknikko Juho Holmsten-Heiniö, tehtailija J. A. Johansson, työnjohtaja Arvi Tanner, räätälimestari K. H. Pohjanpää, suutarimestari Paul Leppänen, kelloseppä C. V. Bergström, kauppias K. V. Luukkonen ja kauppias K. O. Toivonen.
Lähde:
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998
|
| Miten menee Tuntemattomassa Sotilaassa (romaanissa) täsmällisesti ottaen lause, jollla Antti Rokka esittelee sotamies Suden? "Tää kaveri - hää on Sus?" |
5503 |
|
|
|
Lammiolle Rokka esittelee kaverinsa Suen Tassuksi, joka taas omasta puolestaan sanoo olevansa "sotamies Sus":
- Mut kuule herra luutnantti. Sitähä mie vaan et myö päässää tään Suen Tassun keral sammaa porukkaa.
- Kenen?
- Suen Tassun.
- Mikä teidän nimenne on?
- Sus. Sotamies Susha mie oon.
- Siis Susi... Entä teidän nimenne?
- Rokkahan mie. Antero on etunim. Antikshan minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niihä mie sanon itsekkii.
Koskelalle Rokka esittelee kaverinsa näin:
- Ens kerrallaha myö paikalle satuttii. Komppa ukko hää sanokii jot mänkää Koskela luo. Sie varmaa sit oot Koskela. Sellasii terveisii hää lähetti jot tie mitä tahot meil. Myö ollaa täyvennysmiehii näät. Mie oon Rokka ja tää miun kaver, hää on Sus.
|
| Minne voisi viedä tai kuka vastaanottaisi vanhat tietosanakirjat Tampereella? |
5066 |
|
|
|
Vanhoille tietosanakirjoille on vaikea antaa hyvää kierrätysvinkkiä. Antikvariaatit eivät niitä yleensä huoli, eivätkä kirjastotkaan. Kierrätyskeskukset ovat yksi vaihtoehto, mutta asiaa kannattaa kysyä vaikkapa puhelimitse etukäteen, ennen kuin lähtee kuljettamaan kirjoja paikan päälle. Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n sivut löytyvät täältä: http://www.pirkanmaankierratys.fi/. Vanhoja kirjoja voi käyttää paitsi alkuperäiseen tarkoitukseensa, myös esim. askartelumateriaalina.
Ellei kirjoille löydy uutta kotia, viimeinen vaihtoehto on laittaa ne paperinkeräykseen. Tällöin kannet tulee kuitenkin ensin irrottaa.
|
| Ilmari Kiannon kirjassa "Punainen viiva" Riika Romppanen havahtuu eräässä kohtaa huomaamaan, että hänellä on kovin huonot vaatteet ja pohtii asiaa suunnilleen… |
1518 |
|
|
|
Vihtoriini tarkoittaa "koko- tai puolivillaista alpakkakangasta". Sana on johdettu puolivillaista naisten pukukangasta merkitsevästä vanhasta saksankielisestä sanasta Viktoria tai sen englanninkielisestä vastineesta victoria.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. V, [teini - vatoa]. Suomalais-ugrilainen seura, 1975
|
| Kaipaan lorua jota äitini muisteli opetelleensa koulussa joskus 1960 luvulla. Kyse on kuukausista ja siitä montako päivää missäkin kuukaudessa on. Tiedustelin… |
2523 |
|
|
|
Syys-, huhti-, kesä-, marraskuussa
on päivää kolmekymmentä,
kahdeksan kolmatt' helmikuussa,
vaan muissa yksi neljättä.
(Sakari Topelius, Luonnonkirja)
|
| Löytyisikö lapsille tarkoitettuja opetuskirjoja huuliharpun tai ksylofonin soittoon? |
1100 |
|
|
|
PIKI-kirjastojen alueelta löytyy kymmeniä soitonoppaita huuliharpun opetteluun. Suomenkielisiä ovat mm. Kaarlo Reinikaisen Joka pojan huuliharppukoulu ja David McKelvyn Huuliharppuopas. Löytyy myös nuotti Easiest harmonica tunes for children, jossa on yksinkertaisia melodioita huuliharpulle sovitettuna.
Ksylofonin soitonoppaita on PIKI-alueella vain muutama. Randall Eylesin Mallet percussion for young beginners on tarkoitettu ksylofonin alkeisharjoitteluun. Muita soitonoppaita ovat mm. Chris Barronin Learn as you play tuned percussion & timpani ja Morris Goldenbergin Modern school for xylophone marimba vibraphone.
|
| "Barrikaadi"-kirja kateissa. Vuosia sitten ilmestyi jonkin verran huomiotakin herättänyt puolalaisen(?) kirjailijan novellikokoelma, johon sisältyi novelli … |
1059 |
|
|
|
Olisikohan etsitty barrikadinovelli kenties mainion puolalaisen satiirikon Slawomir Mrozekin Kuinka minä taistelin. Se sisältyy kokoelmaan Elefantti, joka ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1964. Kirjasta julkaistiin toinen painos vuonna 1980.
"Kun läksin aamulla maitoa hakemaan, näin kadulla taloni edessä barrikadin. Sen oli täytynyt ilmestyä siihen vasta hetki sitten, sillä kun neljän maissa olin noussut, ei siinä ollut vielä mitään."
Näin alkaa selonteko barrikadista ja sen rakentamisesta, joka jatkuu pimeäntuloon saakka. Tarinan kertoja värväytyy taistelijoiden joukkoon ja hänelle osoitetaan paikka barrikadilla. Odotettua vihollista ei kuitenkaan koskaan ilmaannu ja kertoja poistuu puolustuslinjasta etsittyään maitokannunsa,... |
| Kyseessä on nuortenkirja, 70- tai 80-luvulta. Kirja on nuoren pojan kasvukertomus. Poika on harrastanut mäkihyppyä isän kannustamana, mutta murrosikä… |
1110 |
|
|
|
Etsitty Lahteen sijoittuva mäkihyppyaiheinen nuortenkirja on Jorma Ranivaaran Raamit ränniin (WSOY, 1979).
|
| Haluaisin saada vastauksen tällaiseen kysymykseen liittyen ihmisten etunimistä. Joillain henkilöillä on toisena tai kolmantena nimenä isän etunimi yhdistettynä… |
2358 |
|
|
|
Isän tai äidin nimestä muodostetusta poika- tai tytär-loppuisesta nimestä on säädetty vain, että se voidaan antaa toiseksi tai kolmanneksi nimeksi (Nimilaki 32 b §). Ennen vuonna 1991 voimaan tullutta uutta etunimilakia sallittuja olivat vain isän nimestä muodostetut nimet.
Patronyymejä, isännimiä esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä. Myöhempien vuosisatojen kirkonkirjoihin niitä on toisinaan merkitty, toisinaan ei. Myös matronyymejä, äidinnimiä, esiintyy kirkonkirjoissa jonkin verran. Isännimet ovat olleet talonnimen tai muun asuinpaikan nimen, ammattinimityksen tai nimetyn ominaisuuksista kertovan liikanimen ohella sukunimiksi vakiintuneiden lisänimien perustana. Niitä on käytetty sukunimenomaisesti siinä vaiheessa kun kaikilla ei vielä... |
| Vaihtuvatko Näsinneulan säämajakan värit automaattisesti vai ihmisvoimin? Osoittavatko ne vallitsevaa säätä vai ennustetta? |
3875 |
|
|
|
Särkänniemestä kerrotaan, että säävaloja ohjataan manuaalisesti Näsinneulan ala-aulasta käsin. Valot säädetään sääennusteiden mukaan, mutta niitä voidaan muuttaa, mikäli säätilassa tapahtuu äkillisiä ja merkittäviä muutoksia.
|
| Mistä löytyisi kipparikvartetin esittämien laulujen valmiiksi sovitetetetut nuotit? |
1405 |
|
|
|
Nuottikirjasta Kipparikvartetin ohjelmistoa löytyy neliääniset nuotit kappaleisiin Pieni ankanpoikanen, Tiritomba, Mä päivänsäteen näin kerran pienen, Kentucky-valssi ja Saimaan valssi. Tämä nuotti on Tampereen ja Lappeenrannan kaupunginkirjastojen kokoelmissa.
Viola-tietokannan (finna.fi) mukaan kappaleesta Talkoopolkka löytyy neliääninen luonnosmainen valokopio Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmasta.
|
| Onko olemassa joku laulukirja, mistä löytyy Wizex-yhtyeen Det gör detsamma -kappaleen sanat? |
1105 |
|
|
|
Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Rosemarie Gröning ja Bert Österlund. Ruotsinkieliset sanat nuotteineen löytyvät ainakin nuottikirjasta Humpattaa (Fazer, 1977), esittäjänä Merja Rantamäki. Kappale on nuottikirjassa nimellä "Det gör det samma".
|
| Etsin runoa suomalaisesta naisesta...muistelin että oli joku samantapainen kuin runo "Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä...." Ei nyt vaan… |
2092 |
|
|
|
Jorma Eton Suomalainen-runosta tulee ehkä vahvimmin mieleen Helvi Hämäläisen Suomalais-suku ("Suomalaiset eivät ole kenenkään sukua...") vuonna 1958 ilmestyneestä kokoelmasta Punainen surupuku. Sen voi löytää myös Hämäläisen Valituista runoista (WSOY, 2007). Tässä runossa Hämäläinen hahmottelee suomalaisten ja etenkin suomalaisten naisten muotokuvaa ("Suomalaiset naiset ovat sinisiä vesiä...").
Varteenotettavia ehdokkaita on toki muitakin, niin kuin selaamalla vaikkapa sellaisia antologioita kuin Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (WSOY, 1992) tai Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin (Otava, 1991) voi vaivatta havaita.
|
| Mikä kirja ja kenen kirjoittama on teos tai joku muu opus, jossa sivulla 598 lukee alalaidassa yksittäin "Vuosisataisia kehityslinjoja" ja samalla sivulla… |
508 |
|
|
|
Kirja on Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003). Sivulta 598 alkaa jaksoon Vuosisataisia kehityslinjoja kuuluva Ismo Björnin artikkeli Muuttuva maalaismaisema.
|
| Mikä on hasardi? |
5124 |
|
|
|
Sanakirjamääritelmän mukaisesti hasardi tarkoittaa uhkapeliä, onnenkauppaa, sattumaa. Se pohjautuu arabiankieliseen arpapeliä merkitsevään sanaan az-zahr. Arkikielessä hasardilla voidaan tarkoittaa myös vahinkoa, virhettä tai epäonnistumista: "Minulle sattui pieni hasardi."
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Nykysuomen sanakirja. Ensimmäinen osa, A-I
Timo Nurmi, Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Gummeruksen suuri sivistyssanakirja
Kaarina Turtia, Otavan uusi sivistyssanakirja
|
| Olen lapsena lukenut jostakin aapisesta opettavaisen liikennesadun/runon ketusta. Tuli mutka katsokaahan kettu mätkähtikin maahan. Siinä lojui Mikko kettu… |
1581 |
|
|
|
Kaivattu opettavainen runo ketusta on Aale Tynnin Mikko kettu saa kyytiä. Se löytyy Tynnin kirjasta Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954).
|
| Mistä sukunimi Kautto on lähtöisin ja mitä se tarkoittaa? |
3791 |
|
|
|
Kautto on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet goottia merkitsevästä muinaissaksalaisesta henkilönnimiryhmästä Gauta, Gaut, Gaudia, Gaudo, Gauto, Gause, Gauso. Nimiryhmä on levinnyt Suomeen viimeistään varhaiskeskiajalla ja sen eri muodot ovat vakiintuneet sukunimiksi eri seuduilla. Kautto-nimeä on tavattu Karjalassa (Säkkijärvi, Jaakkima, Uukuniemi) ja Keski-Suomessa (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi, Viitasaari, Sumiainen).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
|
| Mistä sukunimi Tonteri on lähtöisin. |
887 |
|
|
|
Tonteri-nimi lienee lähtöisin Etelä-Karjalasta, mistä vanhimmat tiedot siitä ovat peräisin. Tontereista löytyy mainintoja 1500-luvun puolivälistä lähtien esimerkiksi Jääskestä, Antreasta, Raudusta ja Kivennavalta, missä Tonteri on kiteytynyt kylänkin nimeksi. Viime sotien jälkeen Tontereita on tullut siirtolaisina runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa oleva ukkosta merkitsevä Donder, Donner, Dunder.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
|
Kysy kirjastonhoitajalta