Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

7182 osumaa haulle. Näytetään tulokset 5161–5180.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Sisarkateus - löytyykö romaaneja, jotka käsittelisivät sitä, miksei tietokirjojakin, psykologiaa tai elämäntaito-oppaita? 1354 Sisarkateutta käsitteleviä romaaneja: Atwood, Margaret: Sokea surmaaja (Otava, 2000) Aumasto, Marjaana: Ilvesnainen (Kirjayhtymä, 1998) Cordel, Sara: Varjoelämää (Otava, 1999) Forsgren, Carita: Perintö (Otava, 2012) Hämeen-Amttila, Virpi: Marionetit (Otava, 2013) Paavilainen, Ulla-Maija: Sokerisiskot (Otava, 2008) Rask, Regina: Ei millään pahalla (Otava, 2002) Sellers, Susan: Vanessa & Virginia (Into, 2013) Tietokirjoja: Apter, Terri: Sisarsolmu (Arkki, 2007) Kaulio, Pia: Sisaruus : rakkautta, vihaa, kateutta (Minerva, 2006) Parker, Jan: Sisarussuhteet : kilpailua ja rakkautta (Otava, 2004)
Parahin kirjastonhoitaja, luen vieraskielistä kirjaa, jossa viitataan Tom Sayweriin kutakuinkin näin: "Näyttelijät talsivat ympäri lavaa voitokkaina ja… 824 Herttua ja kuningas esiintyvät Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailuissa, Tow Sawyerin seikkailujen jatko-osassa. Huck ja Jim pelastavat kaksi miestä lautalleen jokimatkansa varrella. Toinen miehistä väittää olevansa vääryyden vuoksi asemansa menettänyt Bridgewaterin herttua, toinen taas Ranskan vallasta syöstyn Ludwig XVI:n poika eli Dauphin, kuten kruununperijän arvonimi kuului. (Jarkko Laineen suomennoksessa mies itse sanoo vanhempiensa olevan "Luutvikki kuudestoista" ja "Meeri Antonette".) Huck huomaa pian, ettei kyse ole oikeista aatelisista vaan "ihan tavallisista humpuukimaakareista", mutta riitoja välttääkseen pitää havainnon omana tietonaan. Matkan jatkuessa kuningas ja herttua harjoittavat ammattiaan erilaisilla huijauksilla...
Georg Otsin tunnetuksi tekemästä Kalastajan laulu kappaleesta on tehty instrumentaali versio (rautalanka?) ehkä 80-luvulla. Niihin aikoihin olen sen radiosta… 1550 Kalastajan laulusta on tehnyt rautalankaversion yhtye nimeltä The New Strangers, johon kuuluivat Eero Lupari (kitara), Mårten Enqvist (kitara), Christer Bergholm (basso) ja Antero Päiväläinen (rummut). Kappale löytyy nimellä Fisherman's hook yhtyeen levyltä In the night, joka julkaistiin LP-levynä vuonna 1978 ja CD-levynä vuonna 2002 (Warner Music Finland). Levyn tiedoissa kappaleen säveltäjäksi on merkitty Valgre, mutta oikea säveltäjä on nimeltään Valter Ojakäär. Kappaleen alkuperäinen nimi on Rannakolhoosis.
Mistä kirjasta löytyy ohjeistava runo, joka ehkä alkaa sanoilla: "Kätes pese edellä, saippualla vedellä, aikaa itsellesi suo kun sä astut pöydän luo..."… 2700 Runo on nimeltään Näin sinun on syötävä ja sen on kirjoittanut Max Oker-Blom. Se alkaa: "Kätes pese edellä saippualla ja vedellä! Aikaa itsellesi suo, kun sä astut pöydän luo!" Runo löytyy kirjasta Salo, Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, 1935, s. 84).
Kuka käytti ensimmäisenä Suomesta ilmaisua "tuhansien järvien maa"? 4962 Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa. Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi. Lähde: Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981 Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
Tuttavan poikaystävän sukulainen oli toiminut Kittilässä "piirilääkärinä" viime sotien alla. Mikä oli piirilääkäri, kuinka laaja toimialue hänellä oli? Yksi… 1001 Piirilääkärilaitos sai alkunsa 1700-luvun puolivälissä. Suomen ensimmäinen piirilääkäri Barthold Rudolf Hast nimitettiin Pohjanmaan piirilääkäriksi vuonna 1749 Vaasan kaupunkiin. Vuonna 1775 oli maassamme toimessa kahdeksan piirilääkäriä ja 1800-luvun alussa piirilääkäripiirejä oli perustettu 13. Vuosisadan puolivälin paikkeilla piirilääkäreitä oli jo 50. Tämän jälkeen perustettiin vielä kolme piirilääkäripiiriä - enimmillään piirilääkäreitä oli siis 53. Piirilääkärien toiminnasta oli säädetty heille vahvistetussa johtosäännössä. Heidän päätehtävänsä oli vuodesta 1832 lähtien terveydenhoidon kehittäminen ja siten huolehtia oman piirinsä alueella asuvan väestön terveyden- ja sairaanhoidosta aina siihen saakka kun maamme kunnanlääkärilaitos...
Kuka Rooman keisari opetti (poikaansa), että "kaikki korret leikataan samanpituisiksi", ja tämä tilanne mahdollistaisi hallitsemisen. 1094 Rooman hallitsijoista voisi kyseeseen tulla vuosina 535-509 eaa. vallassa ollut Lucius Tarquinius, joka sai tekojensa vuoksi lisänimen Superbus, Röyhkeä. Tarquinius oli yrittänyt valloittaa rynnäköllä läheistä Gabiin kaupunkia, mutta joutui vetäytymään sen muureilta ja menetti mahdollisuutensa kaupungin piirittämiseen. Lopulta hän kävi Gabiin kimppuun viekkauden ja petoksen avulla: yksi Tarquiniuksen pojista, Sextus, pakeni Gabiihin, niin kuin he olivat keskenään sopineet, ja siellä valitti joutuneensa kärsimään isänsä sietämättömästä julmuudesta. Gabiilaiset ottivat hänet ystävällisesti suojiinsa ja uskoivat, että Sextuksen avulla sota saataisiin pian siirtymään Gabiin porteilta Rooman muureille. Pian Sextus Tarquinius oli Gabiissa yhtä...
Etsin kappaletta, jonka nimeä en tiedä. Mutta kirjoittakaa hakuun youtube sydänmeditaatio. Kaunis sata vuotta vanha kappale. Haluaisin soittaa äitini… 986 Kyseessä on Händelin aaria oopperasta Serse. Se tunnetaan tosiaan yleisesti Händelin Largona, mutta koska Händelillä on muitakin largo-nimellä kulkevia sävellyksiä, käytetään kirjastossa aarian oikeaa nimeä Ombra mai fu.
Etsin runoa, jossa on säe "Katajainen aidanseiväs kestää koko miehen iän". Olen kuullut runosta vain tuon säkeen enkä ole laisinkaan varma onko se jostain… 1330 "Katajainen (aidan)seiväs kestää miehen iän" on suomalainen sananlasku. Vanha kansa tiesi katajapuun hyvin sitkeäksi ja kestäväksi. Katajaiset aidanseipäät kestivät viisi kertaa pidempään kuin kuusesta tehdyt, kokonaisen ihmisiän. On toki mahdollista, että joku runoilijakin on tätä ajatusta työssään hyödyntänyt. Valitettavasti en kuitenkaan onnistunut löytämään yhtään runoa, joka sisältäisi tällaisen säkeen. Kirjallisuutta: Hendrik Relve, Puiden juurilla : puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä. Atena, 2002
Onko Aili Konttiselta kirjaa nimeltä: Suopellon väki? Varastokirjastosta löytyy Finnan mukaan kirja: Suopellon väki sodan jälkeen. 965 Suopellon väki -nimistä kirjaa Aili Konttisella ei ole. Karjalaisista Suopellon lapsista ja heidän vaiheistaan kertovat kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Me alakoululaiset (1936), Marketta toisluokkalainen (1938), Intiaanipäällikkö Punainen sulka (1940), Suopellon väki sodan jälkeen (1941), Rasavillejä (1944) ja Marketan seitsemäs koulu (1948). - Me alakoululaiset on ilmestynyt myös nimellä Marketta tulee kouluun (1948) ja Intiaanipäällikkö Punainen sulka on julkaistu 1964 uudistettuna laitoksena nimellä Tässä tulee intiaani.
Onko koskaan kirjoitettu tietokirjallisuutta aiheesta Saivo? Kyseessä on saamelaisten vainajala. Wikipediasta löytyy vain lyhyt artikkeli ilman lähteitä. 909 Saivoa käsitellään monessakin saamelaista mytologiaa tarkastelevassa teoksessa. Esimerkiksi nämä ovat käyttökelpoisia lähteitä aiheesta kiinnostuneelle: Laestadius, Lars Levi, Lappalaisten mytologian katkelmia Pentikäinen, Juha, Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia Pulkkinen, Risto, Saamelaisten etninen uskonto (teoksessa Saamentutkimus tänään) Therman, Erik, Noitien ja paimentolaisten parissa Waronen, Matti, Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla Tiivis esitys saivo-aiheesta löytyy myös näistä: Haavio, Martti, Suomalainen mytologia Pentikäinen, Juha, Saamelaisten uskomusmaailma (teoksessa Johdatus saamentutkimukseen)
Onko Merri Vikin Lotta-kirjoja käännetty englanniksi? 761 Lotta-kirjoja ei juuri tunneta Pohjoismaiden ulkopuolella. Täällä niitä on käännetty suomen lisäksi norjaksi ja islanniksi, muualla vain saksaksi. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=aeaae112-c41…
Kirjoittelen Lieksasta, missä kirjastossa ei ole Ilfin ja Petrovin teosta Kaksitoista tuolia. Siinä pitäisi esiintyä hahmon tai hahmojen nimeltään "ihmissyöjä… 738 Kaksitoista tuolia -kirjan suomentajat Reino Silvanto ja Juhani Konkka käyttävät käännöksessään Ella Shukinasta nimitystä "ihmissyöjätär pikku-Ella". Ella on perheenemäntä, insinööri Ernst Pavlovitsh Shukinin vaimo, kaunotar, jonka aktiivinen sanavarasto koostuu noin 30 sanasta. Yksi Ellan lempi-ilmauksista on Ilfin ja Petrovin "ihmissyöjän huudoksi" luonnehtima "Ho-hoo!", joka ilmaisee olosuhteista riippuen joko pilkkaa, ihmetystä, innostusta, vihaa, iloa, halveksuntaa tai tyydytystä.
Osaatteko sanoa, missä Jarkko Laineen sanotaan "lasissa kasvaa varjo" tai jotain sellaista? Pahoittelen, etten osaa antaa parempia tuntomerkkejä, mutta olen… 991 Jarkko Laineen esikoiskokoelmaan Muovinen Buddha (1967) sisältyvä runo Finski lintu kirkuu päättyy säkeeseen "Peilistä rapisee hopea, lasiin kasvaa varjo."
Kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi Harry rupeaa saamaan Tylypahkan noitien ja velhojen koulusta kirjeitä, joissa kerrotaan, että Harry on valittu… 1389 Mikään Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa ei näyttäisi viittaavan siihen, että Harrylla olisi jonkinlainen ennakkoaavistus yhdennentoista syntymäpäivänsä erityisestä merkityksestä. Syntymäpäivä tulee hänen mieleensä sattumalta, hän ei erikseen sitä ole sen kummemmin ajatellut tai siihen valmistautunut. Kirjan lause "Mutta ei kukaan silti yhtätoista joka päivä täytä" voidaan Harryn kannalta lukea yksinkertaisena toteamuksena siitä, että seuraava päivä olisi Harryn syntymäpäivä ja että hän täyttäisi 11 vuotta. Päivän erityisyys ennakolta on pelkkää tavanomaista syntymäpäivän erityisyyttä lapselle. Kokonaan eri asia tietenkin on se, että Harryn täydellinen tietämättömyys omasta velhoudestaan on tarinan tässä vaiheessa merkittävä...
Missä kirjassaan Kalle Päätalo kertoo veljensä Mannen puukotuksesta ja hautajaisista? 3216 Mannen puukotusta ja hautajaisia käsitellään kirjassa Pyynikin rinteessä.
Onkohan Kavafikselta suomennettu runoa, joka alkaa englanniksi: "Body, remember not just how much you were loved"? Kiitos! 756 Runo Muista ruumiini... löytyy suomeksi Alpo Junkolan valikoimasta ja kääntämästä Kavafis-valikoimasta Runoja.
Miksi nimitykset eno ja setä? Niin siis ajan sitä takaa(en osannut muotoilla kysymystä kunnolla) että miksi isän veli on setä ja äidin veli on eno,kun… 42255 Suomalais-ugrilaisista kielistä löytyy sukulaissuhteita hyvinkin hienosyisesti kuvailevia termejä. Näissä nimityksissä ei ole kyse pelkistä sukulaisuussuhteista, vaan myös ikäsuhteet ovat heijastuneet niihin: esimerkiksi vanhempaa ja nuorempaa veljeä sekä vanhempaa ja nuorempaa sisarta on voitu nimittää eri nimillä. Monille näistä nimityksistä on vastineet suomen kielessä. Jotkut niistä ovat hyvin harvinaisia, osa on jäänyt pois käytöstä ja kaikki eivät ole koskaan kieleemme kotiutuneet. Sille, miksi jotkut nimitykset ovat säilyneet ja jotkut jääneet pois käytöstä, ei ole esitettävissä yhtä selvää syytä. Nimistöntutkimuksemme pioneerit kuten Ahlqvist ja Setälä ovat arvelleet syyksi eurooppalaisen kulttuurin vaikutusta. On mahdollista, että...
Minunkin mieltäni on vaivannut pitkään eräs jättiläisaiheinen lastenkirja, jonka nimen haluaisin tietää. Ainut johtolanka, jonka muistan on se että tarinassa… 2192 Jättiläisen huijaaminen lusikoimalla ruokaa vyötäröllä olevaan pussiin on kansansatuaihe, joka esiintyy jo vanhassa englantilaisessa sadussa Jaakko Jättiläisentappaja (Jack the giant killer). Tämä tarina löytyy useasta suomenkielisestä satukokoelmasta tavallisimmin Joseph Jacobsin kirjoittamasta versiosta käännettynä. Brittiversioissa ei kuitenkaan ole mukana ajatusta kilpaa syömisestä. Kilpailuaiheen perusteella kaivattu lastenkirja saattaisi olla jokin Asbjørnsenin ja Moen kokoamia norjalaisia kansansatuja sisältävä tai niihin pohjautuva teos. Esimerkiksi Kuninkaan jänispaimen : norjalaisia kansansatuja P. Chr. Asbjørnsenin ja Jørgen Moen mukaan (WSOY, 1955) sisältää tarinan Tuhkimo, joka söi kilpaa peikon kanssa. Neil Philipin Kaunotar...
Hyvä kirjastonhoitaja: jos lukisin elämässäni yhden ainoan kirjan Suomen talvi -ja jatkosodista eikä se voisi olla Tuntematon sotilas eikä Synkkä yksinpuhelu… 865 Jos pitäisi lukea vain yksi kirja Suomen sodista 1939-45 ja se voisi olla joko kauno- tai tietokirjallisuutta, oma henkilökohtainen valintani voisi olla vaikkapa Eino Hosian talvisotaromaani Tuliholvin alla (Otava, 1940), kotimaisen sotakirjallisuuden varhainen klassikko. 19.7.1941 kuollut Hosia oli ainoa sodissamme 1939-45 kaatunut, jo ennen sotia merkittäväksi arvioitu suomalainen kirjailija.