| Tänä vuonna on ilmestynyt usean kirjoittajan tietokirja, jonka nimeksi muistelen Suomalainen fasismi. Taidan kuitenkin olla väärässä. En ole varma,… |
414 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Oula Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen teos Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet (WSOY, 2016).
Tietoa kirjasta kustantajan sivuilla: http://www.wsoy.fi/uutiset/tiedote-suomalaiset-fasistit-on-ajankohtaine….
PIKI-verkkokirjastossa: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_auth=kVHjgt25&p_p_id….
|
| Mikä taho päättää Suomen virallisista maantieteellisistä nimistä ja niiden virallisista englanninkielisistä vastineista? Usein etenkin englanninkielisistä… |
629 |
|
|
|
Suomessa ei ole yhtä julkisista nimistä vastaavaa viranomaista. Nimiä antavat mm. valtion viranomaiset sekä kunnalliset ja maakunnalliset elimet. Nimistön suunnittelussa voidaan käyttää apuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausuntoja.
Paikannimien käytöstä muissa kuin Suomen virallisissa kielissä on olemassa YK:n paikannimiasiantuntijaryhmälle annettu ohjeistus, joka on luettavissa englanniksi osoitteessa http://www.kotus.fi/files/2604/toponymic_guidelines.pdf. Ohjeistuksen pohjana on Kielilautakunnan vuonna 1997 antama suositus, jota esitellään suomeksi Kielikellon artikkelissa Kääntäjät ja Suomen paikannimet: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=422.
Suosituksen mukaan suomen kielessä käytetään olemassa... |
| "Tämä maa tarvitsee sitkeitä miehiä" lienee jostakin Viljo Kajavan runosta? Jos, mistä teoksesta löydän runon? |
362 |
|
|
|
Kyseessä on runo Sateet, joka on ilmestynyt Viljo Kajavan kokoelmassa Käsityöläisen unet (Otava, 1968).
|
| Scifi-novelli, jossa planeetalla on vihamieliseksi luultuja heittomattoja jotka todellisuudessa luovat täydellisen olennon symbioosissa ihmisen kanssa ... Kuka… |
726 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Bob Shaw'n romaani Kukahan minä olen?, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 1988 Jalavan kustantamana. Lisätietoja esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3379.
|
| Etsin romaaneja tai elämänkertoja pakolaisuudesta, turvapaikanhakemisesta ja siirtolaisuudesta viimeisten viiden vuoden ajalta. Mitä on Suomessa ja muualla… |
464 |
|
|
|
Tässä tuoretta suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta.
Kaunokirjallisuutta:
Bulling, Paula. Aamuvirkkujen maassa (Suomen sarjakuvaseura, 2015) (sarjakuvaromaani)
Cleave, Chris. Little Been tarina (Gummerus, 2011)
Geda, Fabio. Krokotiilimeri (Otava, 2012)
Salminen, Esa & Warsamen, Saeed. Mohammed, suomalainen (Johnny Kniga, 2012)
Šiškin, Mihail. Neidonhius (WSOY, 2015)
Statovci, Pajtim. Kissani Jugoslavia (Otava, 2014)
Syvälä, Maria. Tulit sitten Suomeen, Basir : irakilais-suomalainen sielunmessu (Palladium Kirjat, 2015) (runoteos)
Muistelmia, elämäkertoja, haastatteluja:
Amelie, Maria. Luvaton norjalainen (Into, 2011)
Kekäläinen, Annu. Leiri : tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin (WSOY, 2010)
Khosravi, Shahram. "Laiton" matkaaja... |
| Miten on suomeksi tämä kohta Odysseiasta: "Wenn aber wieder ein Gott mich schlägt auf dem Weinroten Meer, ertragen will ich's .... denn schon viele Leiden litt… |
721 |
|
|
|
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
|
| Mistä löytyy Lasse Heikkilän kirjoittamat Suomi I ja Suomi II tekstit. Suomi II alkaa sanoilla Ystäväni Peguy ja se löytyy kirjasta Runon lumo. Oletan, että… |
1033 |
|
|
|
Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
|
| Jean M. Untinen-Auel kirjoitti kirjassa "Luolakarhun klaani", että neandertalinihmiset eivät tunteneet yläkäsitettä. He siis tunsivat esim. koivun, kuusen ja… |
857 |
|
|
|
Koska Luolakarhun klaani on fiktiivinen teos, vain sen kirjoittaja Jean M. Untinen-Auel voisi antaa vastauksen siihen, miten on nämä tekstinkohdat tarkoittanut tulkittaviksi. Lukija voi tietysti halutessaan tehdä omat tulkintansa - esimerkiksi, että "polttopuu" tarkoittaa neandertalinihmisille mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kuivaa puuainesta, jolloin kerättäviä karahkoja yhdistävä tekijä olisi kuivuus. "Polttopuu" olisi tällöin siis käsitteellisesti ikään kuin oma puulajinsa. Tämä on kuitenkin pelkkää spekulaatiota. Mahdollista on sekin, että kirjailijalle on yksinkertaisesti tullut ajatusvirhe - sellaistakin sattuu.
Neandertalinihmisistä on nykyään olemassa enemmän ja tarkempaa tutkimustietoa kuin kirjan alkuperäisenä ilmestymisvuonna... |
| Suomessa kuulee jatkuvasti sanonnan "Näillä mennään". Mistä se juontaa juurensa ja viittaako se jotenkin vapaamuurareihin? |
4274 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) tarjoaa "Näillä mennään" -sanonnan alkuperäksi urheiluvalmentajien ja -selostajien analyysejä tilanteissa, joissa asiat eivät ole menneet erityisen hyvin tai ovat jopa menneet huonosti, mutta annetuilla eväillä on pakko jatkaa.
Sanonnan alkuperää koskevissa verkkokeskusteluissa on tuotu esille myös ajatus, jonka mukaan se saattaa olla lähtöisin korttipelirinkien kielenkäytöstä: on pelattava jaossa käteen osuneilla korteilla.
Vapaamuurariyhteyksiä ei sanonnan taustalta vastaani tullut.
|
| Kuulin lapsuudessani radiopakinan, oletan sen olleen Aapelin (tai Ollin), jossa mies kirjoitti Hyvän Joulun-toivotusta esimies-johtajalle. Hän ei kuitenkaan… |
721 |
|
|
|
Aapelin Joulurauhaa johtajalle -pakina löytyy ainakin hänen pakinakokoelmastaan Pajupilli (WSOY, 1950).
|
| Seppo Jokisen Koskisia olen lukenut, mutta en kaikkia... Nyt pohdin että muistaakseni yksi kirjoista tapahtuu Kissanmaa / Hipposkylä -kulmilla. Vai tapahtuuko?… |
840 |
|
|
|
Hukan enkeleissä on keskeisenä tapahtumapaikkana Kissanmaalle sijoitettu Hukantupa-niminen palvelutalo.
|
| Olen lukenut Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -kirjasarjan ensimmäisen osan Luolakarhun klaani. Siinä Ayla-niminen Cro-Magnonin ihmisten tyttö elää… |
958 |
|
|
|
Aylan poika Durc ei esiinny sarjassa enää ensimmäisen osan jälkeen, vaikka hän Aylan ajatuksissa toki onkin. Mammutin metsästäjät -kirjassa Ayla pohtii myös mahdollisuutta lähteä etsimään poikaansa, mutta hylkää ajatuksen, koska uskoo, että olisi epäreilua irrottaa poika klaanista, jonka parissa hän on kasvanut. Ayla ei myöskään tiedä, missä klaani nykyään asuu.
Vuonna 2002 antamassaan haastattelussa Jean M. Untinen-Auel paljasti jo ennen sarjan viimeisen osan ilmestymistä, etteivät Ayla ja Durc lukijoiden toivomuksesta huolimatta tule enää koskaan tapaamaan.
Untinen-Auelin haastattelu:
https://bookpage.com/interviews/8132-jean-auel#.V6LQM3rUWd5
Tietoa Durcista Wikia-sivustolla: http://earthschildren.wikia.com/wiki/Durc
|
| Kappale on Kotiseudun Muistoja Foxi. Souvarit esittää. Nuotti pitäisi saada |
1104 |
|
|
|
Kotiseudun muistoja -kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Pentti Salomaa. Nuotti (kosketinsoitinsovitus, sointumerkit) ja sanat siihen löytyvät nuotista Tulipunaruusut: Tulipunaruusut (Musiikki Fazer, 1979, FM04237-4).
|
| Mikä on Metsoloiden kirjojen järjestys? |
3277 |
|
|
|
Tie kotiin (kattaa televisiosarjan jaksot 1-12), Tie huipulle (13-22), Yhteinen tie (23-31), Kohtalon tie (32-40), Uusi tie (jatkaa tarinaa lokakuusta 1993 juhannukseen 1997). Tie kotiin ja Tie huipulle on julkaistu myös yhteisniteenä nimellä Metsolat.
|
| Aiheutuuko koiralle jotain haittaa ampiaisten syömisestä vai muuttuuko myrkky ruuansulatuselimistössä vaarattomaksi? Voiko kuolleen ampiaisen piikki tarttua… |
6956 |
|
|
|
Ampiaisten syömisestä ei sinänsä pitäisi olla koiralle haittaa. Monet eläimet ovat ampiaisensyöjiä: esimerkiksi lukuisat lintulajit, haisunäädät, karhut, mäyrät, lepakot, näädät, ahmat, rotat ja hiiret.
Ampiaisen myrkyssä on pääasiassa valkuaisaineiden tapaisia yhdisteitä. Jos sitä nielee, nämä yhdisteet hajoavat harmittomiksi aminohapoiksi ja imeytyvät kuten proteiinit tullessaan ruoansulatukseen - edellyttäen, ettei ruoansulatuselimistössä ole vammoja: vaikuttaakseen myrkyn täytyy päästä verenkiertoon.
Ampiaisen piikki on terävä ja se voi toki periaatteessa tarttua johonkin kiinni. Pistin on kuitenkin normaalisti näkymättömissä ampiaisen takaruumiin jaokkeiden sisällä ja esillä vain, jos ampiainen varta vasten tuikkaa sen esiin... |
| Mistä on peräisin sanonta "X tuli taloon"? Sitä on käytetty nimenä kirjoissa, tv-ohjelmissa ja etenkin nykyisin blogeissa. Ensimmäistä kertaa kuulin sen 90… |
648 |
|
|
|
Mika Waltari saattaa hyvinkin olla vastuussa kaikenkarvaisista taloon tulijoista. Ensin hänen vuonna 1937 ilmestyneen romaaninsa nimestä tuli eräänlainen lentävä lause, käyttöfraasi, ja vähitellen fraasin loppuosa "tuli taloon" alkoi elää omaa elämäänsä vieraasta miehestä riippumattomana.
Vieraan miehen jäljessä taloon ehtivät ennen blondia tulla muiden muassa televisio ja tappaja: Yle järjesti vuonna 1982 kirjoituskilpailun otsikolla "Kun tv tuli taloon", ja Kari Nenonen julkaisi nimimerkillä Hulkkonen jännitysromaanin Tappaja tuli taloon vuonna 1988.
Kirjallisuutta:
Mika Waltarin juhlakirja 50-vuotispäivänä 19.9.1958. WSOY, 1958
Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1974
|
| Olen epämääräisesti jostain kuullut ja sitten alkanut kuvitella, että Rauha S. Virtasen Selja-sarja (4 ensimmäistä kirjaa) sijoittuisi Tampereelle. Onko… |
967 |
|
|
|
Vaikka Tampere on taustalla kaikissa Rauha S. Virtasen teoksissa, aivan suoraan hän ei kuvaile tamperelaisia paikkoja. "Alussa ajattelin, ettei Tampereesta voi puhua liian selvästi, vaikka niinhän moni tekikin. Siten kirjoitin vain hämärästi tamperelaisia paikkoja ja asioita kirjoihini, ja sellainen tyyli jäi minulle päälle", kirjailija kuvailee Karoliina Kantolan vuonna 2010 tekemässä haastattelussa.
Selja-kirjat kahta viimeistä lukuun ottamatta on kirjoitettu Tampereen Kalkussa, ja Kalkun maisema näkyy Selja-sarjassa taustalla koko ajan. Seljan perheen talo Leppäkertunkujalta oli Rauhan kotimaisema omenapuineen ja puroineen.
Kun Kalkun koti alkoi käydä Virtasille pieneksi, perhe muutti vanhaan Hurman kouluun Aitolahteen. Viimeisten Selja... |
| Kenen runo alkaa: Männynkävyltä minä kysyn, rakastatko minua |
608 |
|
|
|
Männynkävyltä kyseli Tommy Tabermann vuonna 1974 julkaistussa kokoelmassaan Tähtiä kämmenellä.
|
| Mistähän Aleksander Pushkinin teoksesta on seuraava runon pätkä? "Sua lemmin, luomus Pietarin, Näköäs uljaan ankaraa! Vuo Nevan majesteettisin, graniitti sitä… |
3538 |
|
|
|
Puškin runoili näin Vaskiratsastaja-runoelmansa johdanto-osassa.
Vaskiratsastaja sisältyy Aarno Salevan suomentamana Puškin-valikoimaan Kertovia runoelmia (Artipictura, 1999). Aikaisempi suomennos löytyy Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1949 julkaisemasta Teoksia-koosteesta.
|
| Paikka on nimeltään Niivermäki. Mitä tarkoittaa niiver? |
1030 |
|
|
|
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
|
Kysy kirjastonhoitajalta