| Mistä Pentti Saarikosken teoksesta on peräisin lainaus "Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni." ? Kiitos! |
2776 |
|
|
|
Kysymyksessä siteerattu Saarikosken runo löytyy Mia Bernerin kirjasta PS : merkintöjä suruvuodelta (Tammi, 1986), sivulta 70.
|
| Onko teillä tietoa, mikä Leena Mäkijärven kirjoista alkaa lauseella "Aika on ystäväsi"? Kiitos! |
351 |
|
|
|
Etsitty Leena Mäkijärven teos on Maailman kirjapäivänä 23.4.2003 Helsingin Akateemisen kirjakaupan näyteikkunassa kirjoitettu Tempo : kirjan kunniaksi.
Kirjan ensimmäinen luku on nimeltään "Aika on ystäväsi, Amir sanoi" ja se alkaa näin:
- Aika on ystäväsi, hän sanoi minulle kauan sitten.
|
| Pyydän apua lukemani hyvän romaanin löytämisessä. Luin sen muutamia vuosia sitten, ja muistan ajatelleeni, etten voi sitä unohtaa. Mutta niin vain on käynyt… |
477 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Susan Vreelandin Sininen neito (WSOY, 2001). Kuvaus kirjasta löytyy esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6908#.VzmuReTUWd4.
|
| Ovatko Turun, Tampereen ja Helsingin kaupunginkirjastojen strategiat löydettävissä julkisina asiakirjoina ja jos ovat, miten niihin pääsee tutustumaan? |
711 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston strategiaa muistuttava asiakirja on Kirjaston suunta 2015-2018, joka löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/static/public/hela/Kulttuuri-_ja_kirjastolautakunta/S….
Turun kaupunginkirjastolla ei ole ihan tuoretta strategiaa. Mutta kaupunkistrategia on aika kattava ja kattaa kaikki toimialueet http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/kaupunkistrategia20…
Liitteessä pitkälti ajantasainen, viimeisin Turun kaupunginkirjaston strategiaversio vuodelta 2013.
Tampereen kaupunginkirjaston strategiaa ei tällä hetkellä löydy verkosta. Muuta tietoa kirjaston toiminnasta löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/aukiolot-ja-yht….
|
| Sami Korjus ohjasi 2006 viisitoistaminuuttisen elokuvan "Elonkorjuu". Elokuva perustuu tiettävästi Rosa Liksomin novelliin. Mihin novelliin ja milloin novelli… |
861 |
|
|
|
Liksomin novelli, johon Korjuksen lyhytelokuva perustuu, on Tyhjän tien paratiisit -kokoelman päättävä tarina, joka alkaa sanoin "Se oli alkukesä ja kaikki hommat tekemättä."
Tyhjän tien paratiisit ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1989.
|
| Minulla on jäänyt mieltä vaivaamaan eräs laulun pätkä, jossa muistaakseni Veikko Lavi laulaa "Nuorena kun voimaa hartioissa, kuokan iskin maahan innossain". En… |
1003 |
|
|
|
Laulun nimi on "Kivierämaan puristuksessa", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lavi, joka on myös levyttänyt sen. Laulu alkaa: "Suuren kaupunkimme laitamalla". Toinen säkeistö alkaa: "Nuorena kun voimaa hartioissa kuokan iskin maahan innoissain".
|
| Mitä räkä on (mistä se yhtäkkiä tulee kun nuha alkaa)? Tämän lisäksi mietityttää kaikenlaiset ontelot ja kolot pään sisässä/nielussa (mihin niitä tarvitaan,… |
2371 |
|
|
|
Nenäonteloa peittää värekarvaepiteeli, jonka avorauhaset tuottavat aina jonkin verran limaa kostuttamaan ja puhdistamaan limakalvoa. Flunssan iskiessä flunssavirukset tulehduttavat limakalvon, jolloin se puolustautuu kiihdyttämällä limaneritystä ja huuhtelemalla viruksia tehokkaammin pois. Normaalitilanteessa lima on yleensä kirkasta, mutta flunssassa siihen sekoittuu kudosnestettä, kuolleiden limakalvosolujen jäänteitä, puolustussoluja, viruksia ja bakteereja, ja siksi sen väri vaihtelee. Flunssassa tulehtuneet limakalvot myös turpoavat. Jos nenäontelon sivuonteloiden ulostuloaukot ovat ahtaat, ne saattavat tukkeutua, jolloin potilas altistuu bakteerin aiheuttamalle poskiontelotulehdukselle.
Päässä on paljon erilaisia onteloita: suuontelo... |
| Asiakkaani haluaisi tietää miten menee runo Pikku Pekka housut sai ....riks raks...jne ja kuka sen on tehnyt? Olen etsinyt kaikki aapiset, lasten runo- ja… |
1412 |
|
|
|
Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8).
Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin... |
| Muistan lapsuudestani äidin koulukirjasta (joskus 30-luvulla) lukeneeni runon, jossa kaksi tyttöstä jääneet orvoiksi äidistään ja vanhempi sanoo " ei lapsiansa… |
708 |
|
|
|
Mieleenne iskostuneen runon on kirjoittanut nimimerkillä Suonio runoillut Julius Krohn. Se on alun perin julkaistu Suonion vuonna 1880 julkaistussa lastenrunokokoelmassa Kylän lapset.
Hilkka Finnen kuvittama vuoden 1918 laitos Kylän lapsista löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta. Kysymyksen runo on sivulla 30.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000124
|
| Asiakas kyselee vanhaa suomalaista pihapeliä. Nimi saattaa olla Pirpa. Peli käsittää lyömäkepin ja lyöntipalikan (tikun/kepin). Lyöntikepin lyhyellä päällä… |
1026 |
|
|
|
Kelpaisiko tirppa l. kirppa?
"Leikkivälineitä kaksi lyhyttä ja kaksi pitempää keppiä. Leikkijöitä kaksi. Maahan asetetaan 'napa'. Leikkijät heittävät yhtä pitkän matkan päästä kumpikin pienemmän keppinsä ja se, joka saa heitetyksi keppinsä lähemmäksi 'napaa', pääsee ensiksi lyömään. Isommalla kepillä lyödään, vasemmalla kädellä nostatetaan pienempää. Toinen pelaajista koettaa saada kepillänsä kosketuksi edellisen lyömää 'kirppaa'. Jos hän osuu siihen ilmassa saa hän 10:n, maassa vielä liikkeessä 5. Nyt ulkona oleva saa heittää 'kirpan' 'navan' luo, siitä paikasta mihin 'kirppa' tuli maahan. Jos hän saa heitetyksi 'kirpan' lähemmäksi 'napaa' kuin pitempi keppi on pääsee hän lyömään. Leikin alussa on määrättävä kuinka paljon on saatava... |
| Mikä televisiosarja mahtaa olla kyseessä? Se on/oli ulkomaalainen sarja, jota esitettiin Suomessa muistaakseni joskus 1990-luvulla. Kovin paljon en siitä… |
2149 |
|
|
|
Muistelemasi televisiosarja on varmaankin kanadalainen Pelottaako? (Are you afraid of the dark?).
Suomenkielistä DVD-julkaisua en sarjasta löytänyt. Vuonna 1996 Suomessa ilmestyi Castle Communicationsin julkaisemana kaksi sarjan jaksoa sisältänyt videokasetti nimellä Pelkäätkö pimeää? PIKI-kirjastoista tätä kasettia näyttää vielä olevan saatavilla Pälkäneen pääkirjastosta.
Internetissä vastaani tuli vain suomeksi tekstittämättömiä jaksoja sarjasta.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelottaako%3F
|
| Mikä tekee oluesta erityisen huonon kihtipotilaille? Onko mitään eroa olutlaaduilla, esim. maissiolut? Tai onko väliä keskioluen ja nelosoluen välillä? |
8544 |
|
|
|
Kihdin taustalla on virtsahappopitoisuuden nousu (hyperurikemia). Hyperurikemian syy on joko lisääntynyt virtsahapon eli uraatin tuotanto tai sen vähentynyt eritys. Uraatin tuotantoa lisäävät puriinipitoinen ruokavalio, alkoholi ja lihavuus.
Virtsahappoa syntyy, kun puriinit, joita on kaikissa elävissä soluissa, hajoavat. Keho tuottaa puriineja itse, ja niitä on myös monissa ruoka-aineissa. Kihtiin taipuvaisten henkilöiden elimistöllä on perinnöllinen taipumus tuottaa paljon virtsahappoa. Sitä kertyy suuret määrät verenkiertoon ja varastoituu kudoksiin. Kihtikohtaus johtuu siitä, että niveliin kiteytyvä virtsahappo aiheuttaa voimakkaan tulehdusreaktion.
Alkoholin haitallisuus kihtipotilaalle johtuu siitä, että etanoli sekä lisää... |
| Mikä on se TV-sarja, jota esitettiin ehkä 1980 tai 1990- luvuilla ja n 30 minuutin jaksoissa joka viikko ja näyttelijöinä olivat mm Olavi Ahonen ja Esko… |
1341 |
|
|
|
YLEn Muistikuvaputki-sivuilta löytyy tätä samaista sarjaa koskeva kysymys - ja vastauskin: "Muistelemasi kuusiosaisen sarjan teki Ruotsin TV2 yhteistuotantona YLE FST:n kanssa vuonna 1986. Sen alkuperäisnimi on Vägg i vägg, suomalaiselta nimeltään Seinähullut naapurit."
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
|
| Onkohan Yhdysvaltain presidentin vannomaa virkavalaa suomennettu? Jos on, mitenhän se kuuluu? Näitä pätkiä tarvitsisin: "I do solemny swear, that I do… |
1028 |
|
|
|
Amerikan Yhdysvaltain perustuslaki, johon presidentin virkavala sisältyy, löytyy kokonaisuudessaan suomennettuna esimerkiksi Ari Helon kirjasta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys (Gaudeamus, 2014).
Presidentin virkavalasta säädetään perustuslain toisen artiklan ensimmäisessä pykälässä: "Ennen virkaanastumistaan hänen on annettava seuraava vala tai vakuutus: 'Pyhästi vannon (tai vakuutan), että tulen uskollisesti hoitamaan Yhdysvaltain presidentinvirkaa ja parhaan kykyni mukaan säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan Yhdysvaltain perustuslakia.'"
|
| Mikä onkaan se kotimainen klassikkoruno, jossa henkilöinä on optimistinen ja pessimistinen ötökkä? "Tokko, tokkohan", epäilee pessimisti, mutta optimisti uskoo… |
873 |
|
|
|
Lauri Viidalla on lyhyt nelisäkeinen runo "On ja ei", joka sopii muuten kuvaukseesi, mutta siinä ei ole ötököitä, vaan sanojat ovat "on" ja "ei". Siinä ei myöskään sanota "tokko, tokkohan", vaan "onko, onkohan" ja "eikö, eiköhän". Tarkoitatko ehkä sitä? Se sisältyy esimerkiksi Lauri Viidan Koottuihin runoihin.
|
| Etsimme asiakkaalle kirjaa, jonka hän on lukenut joskus 1980-luvun loppupuolella. Ei vain millään muista kirjailijan tai kirjan nimeä, eikä valitettavasti ole… |
569 |
|
|
|
Kirjan lopun kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Joy Fieldingin Elinkautinen (WSOY, 1985). Siinä on lopussa oikeudenkäyntikohtaus, jonka lopuksi tarinan äiti ampuu syylliseksi tuomitun. Kirja päättyy sanoihin "Suosionosoitusten ääni." Itse rikos ei tosin täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa: Elinkautinen ei ole sieppaustarina, vaan kuusivuotias Cindy löytyy raiskattuna ja murhattuna jo kirjan alussa.
|
| Mikä laulu kyseessä, sanat menee jotenkin näin tummiin silmiin tuhannet tuijottaa,sinisistä laajalti lauletaan . harmaat silmät unhoon jää siksi laulan… |
3214 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Harmaat silmät", ja sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut L. Suolakivi (eli Helena Eeva). Laulu alkaa: "Milloin mulla aikaa on mietteisiin, niin ne vievät muistoihin armaisiin." Toinen säkeistö alkaa: "Tummiin silmiin tuhannet tuijottaa, sinisistä laajalti laulellaan. Silmät harmaat muilta unhoon jää, siksi kertaan pienoisen laulun tään".
Tämän valssin ovat levyttäneet esim. Henry Theel ja Erkki Junkkarinen. Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 18.
|
| Luin joskus 70-luvun lopussa tai 80-luvun alussa lastenkkirjan missä seikkaili poika kirjoituskoneen kanssa. Eräs hahmo oli nimeltään Herra Ii-murimuri… |
783 |
|
|
|
Herra I. Murimuri esiintyy Raija Orasen kirjassa Möttönen ja Vehtaaja (Weilin + Göös, 1979). Maailmanmatkaaja Möttösestä ja kirjoituskone Vehtaajasta kerrotaan myös kirjassa Melkoinen Möttönen (Weilin + Göös, 1984).
|
| Etsin Jukka Itkosen runoa, joka kertoo sudesta, lampaista ja lukemaan oppimisesta. Kirja on julkaistu ennen vuosisadan vaihdetta enkä sitä enää löytänyt… |
1671 |
|
|
|
Olisikohan mahdollisesti kyse runosta Ilman sarvia ja hampaita, joka löytyy Itkosen vuonna 1997 julkaistusta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita -kirjasta? Siinä susi tulee puolivillaiseen lampaiden kaupunkiin filmaamaan ja näyttämään, kuinka tehdään taidetta. Vuoden verran susi videoi kaupungin elämää ja järjestää sitten maksullisen filmiesityksen lampaille. Nämä eivät näkemästään pidä ja suden yritys sivistää lampaita tulee ankarasti tuomituksi:
"Sinä yritit meitä sivistää
ja nyt kaikkien päätä kivistää!
Ja tehtyään tämän huomion
lampaat lukivat sudelle tuomion:
Sen kamera koskeen heitettiin.
Susi pantiin pataan
ja keitettiin
padassa elävältä."
Samassa kokoelmassa on toinenkin susiruno, Sori, sanoi professori, mutta tässä ei ole... |
| Etsin tietoa Lempäälässä sijaitsevasta Kelhon kartanosta. Sen historiasta olen jo saanut tietoa Speitzin suvusta jne. Omistuspohjaa on selvinnyt ja taistelut,… |
2433 |
|
|
|
Juha Kuisman Lempääläisen paikannimikirjan (Lempäälä-seura, 2012) mukaan Kelho-nimen taustalla on kuivaa, karun maan huonokasvuista niittyä tarkoittava kelhä-sana. "Kelhon nimi viittaa kartanoa vanhempaan Mäyhäjärven Kelhonniemeen. Siitä kuivanmaan niitystä on saatu koko kulmakunnan nimi."
|