Tampere

Viimeisimmät vastaukset

7355 osumaa haulle. Näytetään tulokset 4601–4620.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Vain tätä hetkeä, joka vielä vihreänä ja eloisana, Kenen tekstiä ja mistä teoksesta ? "Mutta ei pidä katsoa käsikirjoitusta taaksepäin eikä eteenpäin sanovat… 291 Kysymyksen sitaatti on Eeva-Liisa Mannerin tekstiä, runokokoelmaan Kirjoitettu kivi (Tammi, 1966) sisältyvän kokonaisuuden "Esseitä ajan taipumisesta" ensimmäisestä tekstistä Spekulaatio n:o 2. "Mutta ei pidä katsoa käsikirjoitusta taaksepäin eikä eteenpäin, sanovat viisaat; mikä on takana, sitä ei enää ole; mikä on edessä, se ei ole vielä tullut. Pitää katsoa vain tätä hetkeä, joka vielä vihreänä ja eloisana, valoa taitten, värisee puussa ja joka itse on valoa vain." (s. 43)
Etsin pianonuotteja seuraavalle muumi kappaleelle: Linnunpoikaset lähtevät lentoon [88/134] Sävellys: Sumio Shiratori, sovitus: Korkeintotuus https://www… 2803 En onnistunut löytämään nuottia tähän kappaleeseen. Soinnut löytyvät täältä: https://chordify.net/chords/muumimusiikkia-13-moominmusic Verkosta löytyy joitakin Sumio Shiratorin sävellysten nuotteja, mutta painettuja nuotteja löysin vain yhden: Pikku Myyn poppikoulun. Se sisältyy Liisa Koskimiehen opinnäytetyöhön (https://urly.fi/Y8t). Hän on siihen sovittanut pianolle Sumio Shiratorin Muumilaakson tarinoita -animaatioelokuviin säveltämiä kappaleita.    
""helavalkeat sieluni helluntain", on ainoa jota runosta muistan. Uskonnonopettajani lausui runon lakkiaispäivänäni 54 vuotta sitten. Lienee mahdoton löytää… 770 Olisiko kenties mahdollista, että runossa olisi puhuttu sieluni helluntain asemesta Suomemme helluntaista? Löysin eräästä vanhasta sanomalehdestä 90 vuotta sitten Mikkelin oppikoulujen ylioppilaiden lakkienjakojuhlassa luetun Runon nuorelle ylioppilaalle, jonka oli laatinut koulun johtaja Joos. Sajaniemi. Tässä runossa johtaja Sajaniemi runoilee Suomemme helluntain helavalkeista: "miten syttyisi syömmissä leimahtain / helavalkeat Suomemme helluntain". Ehkä tämä runo on ollut tuttu opettajallenne ja hän on hyödyntänyt sitä puhuessaan omille nuorille ylioppilailleen. Runo nuorelle ylioppilaalle
Joskus syyskuun 11. päivän iskujen ensimmäisen vuosipäivän tienoilla esitettiin televisiossa dokumentti nimeltä "Amerikka ei unohda". Esitettiinkö se MTV3… 352 Amerikka ei unohda esitettiin MTV3:ssa 8. syyskuuta 2002. Toinen muistelemasi 911-iskun ensimmäisen vuosipäivän tienoilla esitetty dokumentti olisi voinut olla TV2:ssa 10.9. esitetty Ajankohtainen kakkonen Special: 911 - viimeinen hälytys: "New Yorkin palolaitokselle terrori-iskut merkitsevät pahimpien painajaisten toteutumista. Dokumentti seuraa kolmen palomiehen työtä ja heidän elämänsä järkkymistä katastrofin ensi hetkistä tähän päivään."
"Taa taival kevätkuinen jäi toivon kukkinee. Vie polku kuurapuinen nyt kotiin viimeiseen." Onko runo Otto Manninen? Kuinka se alkaa? Minulla on alku"Taas… 848 Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat toinen (Taas huurrekulmin...) ja kolmas (Taa taival...) säkeistö Otto Mannisen runosta Hääpäivä, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Matkamies : runoelmia (WSOY, 1938). Jälkimmäisessä sitaatissa kuukausi on tosiaan muutettu: Manninen runoilee helmikuusta. Runon viimeisen säkeistön loppu poikkeaa myös hieman siteeratusta. Manninen kirjoittaa: "Vie polku kuurapuinen, / vie kotiin viimeiseen."
Onko totta, että näyttelijät Pentti Siimes ja Lasse Pöysti on usein sekoitettu toisiinsa, eivätkä he itsekään tiedä/tienneet, miksi näin tapahtuu? Wikipediassa… 1312 Ainakin Lauri Meren kirjoittamassa elämäkerrassa Pentti Siimes : näyttämöllä, kotonaan (Otava, 2002) tähän asiaan viitataan pariinkin kertaan, ja Siimes sanoo kirjassa varsin suoraan, ettei hän tiedä, mistä moinen sekaannus johtuu: "Minulle on loputon arvoitus, miksi meidät Lasse Pöystin kanssa sotketaan jatkuvasti toisiimme. Erehdyksiä saattaa sattua aivan yllättävissä tilanteissa. Kerran kun menin Savonlinnassa erääseen kahvilaan, täysin tuntematon nainen alkoi tuttavallisesti viittoilla minua pöytäänsä. -- Lasse Pöysti oli Tampereella asuessaan joutunut pitemmäksi aikaa sairaalaan, ja nainen oli toiminut hänen omahoitajanaan. Tästä huolimatta hän sekoitti meidät keskenämme. Lasse puolestaan oli kerran mennyt lääkäriasemalle ja teettänyt...
En halua olla sinkku, miten saan miehen? 858 Tämän ongelman kanssa et ole yksin, joten apua ja asiantuntevia vihjeitä sen ratkaisemiseksi on kyllä tarjolla ja saatavilla kirjastojenkin kokoelmista. Alkajaisiksi suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin aihetta käsitteleviin kirjoihin: Viivi Avellan, Sinkkunaisen käsikirja Jeff Green, Sinkkuelämän ABC : selviytymisopas deittailuun ja pariutumiseen (ja välille jääviin ihaniin ajanjaksoihin...) Minni Niemelä, Nettideitit : uusi onni verkosta? Sari Peltonen, Miehen hankinta- ja kierrätysopas : joka naisen ohjeistuspaketti Timo Peltonen, Nettideittailijan eloonjäämisopus Elina Pirinen, Kuinka löytää Se Oikea ja pitää samalla hauskaa Maire Soiluva, Rakkautta ruudun takaa : kumppani verkosta Satu Väisänen, Sinkun elämää
Onko Edgar Allan Poen runosta Dreamland muuta suomennosta kuin se, joka löytyy kirjasta Rakkauden ja kuoleman lauluja (suom. O. Nousiainen)? 556 Muutamalle Oskar Nousiaisen suomentamaan Rakkauden ja kuoleman lauluja -kokoelmaan sisältyvälle runolle löytyy kyllä vaihtoehtoinen suomennos, mutta Unen maa ei näyttäisi kuuluvan tähän joukkoon.
Laulussa on sanoja; olen yksin mut en yksinäinen... Kuka laulaa tämän ja mikä on kappaleen nimi? 1304 Kappaleen nimi on "Kauemmaksi kuljen". Sen on säveltänyt Charles Plogman ja sanoittanut Lasse Wikman. Sen on levyttänyt Charlies-yhtye vuonna 2001. Tuolloin yhtyeen laulusolistina oli Charles Plogman. Laulu alkaa: "Hetki varhainen, päivä vasta unesta herää". Kertosäkeessä lauletaan: "Silmät kiinni suljen, kauemmaksi kuljen. Olen yksin, mutten yksinäinen." Yhtye on levyttänyt kappaleesta myös ruotsinkielisen version "En längtan", jonka laulaa Dani Strömbäck.
Lapsuudessani olen kuullut viehättävän kevätrunon.j osta muistan hieman; Vuokko se silmänsä aukaisee, talvi on mennyt se kuiskailee. Saisiko sanat… 3596 Runon suomenkielinen nimi on "Vuokot" tai "Sinivuokot", kumpaakin nimeä käytetään. Sen alkuperäinen nimi on "Blåsippor", ja sen on kirjoittanut Anna Maria Roos. Ruotsiksi runo alkaa: "Blåsippan ute i backarna står". Suomenkielisen tekstin on ilmeisesti kirjoittanut Edit (tai Edith) Polón (1869-1915), vaikka suomentajan nimeä ei löytämissäni lähteissä yleensä mainita lainkaan. Runon on säveltänyt Alice Tegnér (1864-1943), ja laulun nuotti suomenkielisine sanoineen löytyykin monesta lastenlaulunuotista, esimerkiksi Alice Tegnérin lauluja sisältävästä nuotista "Laula äiti kanssamme. III vihko" [1910?], johon laulut on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón".  Runon alkusäkeet poikkeavat hieman toisistaan eri julkaisuissa: "Vuokko se...
Onko Väinö Salmen henkilötiedot oikein? Hän on kirjoittanut muistelmat Olin punikki, joissa käsitellään vuotta 1918, mutta hän on syntynyt 1916. 675 Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa. Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla. Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
Millä vuosisadalla/kymmenellä keksittiin sanat "leijona" ja "jellona"? 1665 Leijona-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on jo ensimmäisessä kokonaisessa Raamatun suomennoksessa vuodelta 1642. Jellona taas ilmaantuu slangisanastoomme 1920-luvun vaiheilla. Lähteet: Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen esiintymiä Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Souvarin täsmällisen merkityksin löysin sivuiltanne. Mutta samasta Rautavaaran levystä Helismaan sanoin, mitä merkitsee junttalilukkari ja maailman rannan… 1113 Kaikki mainitsemanne sanat ovat laulussa "Souvaripoika" (tai "Souvaripoikia"), jonka on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tatu Pekkarinen. Laulukirjassa "Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä" (Metsälehti, 2003) olevan sanaston mukaan junttalilukkari eli junttalukkari on "esilaulaja uittopaaluja juntattaessa". Saman sanaston mukaan souvari on "souvin eli uittotyömaan työntekijä". Rappi tarkoittanee tässä rabbia: "...tuli mailman rannan rappi".  
Mauno Kuusisto kasvoi isovanhempiensa luona mutta oliko kyseessä äidin vai isän vanhemmat? 4835 "Vaari Oskar Kuivanen, tehtaantyömies (14.5.1864 Eräjärvellä-5.6.1938 Tampereella) ja mummo Maria Vilhelmiina o.s. Laitinen (20.2.1865 Lempäälässä-5.10.1945 Tampereella) olivat Maunon isän vanhemmat." Aki Hietala, Mauno Kuusisto : kauniiden laulujen laulaja
Muistan lainanneeni Helmet stä joku vuosi sitten kirjan, jonka oli kirjojttanut 2 miestä: toinen kokki ja toinen antropologi (?). Kirja kattoi maailman eri… 429 Kaivattu kirja lienee Niklas Ekstedtin ja Henrik Ennartin Maailman paras keittokirja : pitkän ja onnellisen elämän ruokaa (Atena, 2016). "Maailmassa on niin kutsuttuja blue zone -alueita, joilla ihmiset elävät paitsi hyvin myös poikkeuksellisen pitkään. Näillä sinisillä alueilla Italiassa, Kreikassa, Japanissa, Keski-Amerikassa ja Skandinaviassa syödään niin hyvin ja terveellisesti, että satavuotiaita on enemmän kuin muualla maailmassa. Tässä kirjassa tiedetoimittaja Henrik Ennart selvittää, mitä sinisten alueiden asukkaat syövät ja mistä raaka-aineista ja miten he ovat ruokansa valmistaneet. Ennartin löytöjen perusteella huippukokki Niklas Ekstedt on laatinut yli viisikymmentä herkullista ruokaohjetta." Helmet -- Maailman paras...
Miksi numeromerkit 6 ja 9 näyttävät toisiltaan ylösalaisin? 854 Nykyään käytössä olevat arabialaiset numerosymbolimme ovat pitkällisen ja monivaiheisen kehityksen tulosta. Niiden alkuperä on intialaisen Bráhmî-aakkoston merkeissä, joita käytettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Bráhmî-aakkosissa oli lukuja 1-9 tarkoittavat erityiset numeromerkit, joissa voidaan jo havaita selviä yhtäläisyyksiä meidän numeroihimme 6, 7, 8 ja 9. Bráhmî-numeroiden 6 ja 9 eivät ole keskenään niin samanlaisia kuin arabialaiset numerot 6 ja 9, mutta kumpaisenkin tuleva hahmo näissä on kuitenkin nähtävissä. Perimmäiseen kysymykseen siitä, miksi nämä intialaiset numeromerkit sitten ovat sellaisia kuin ovat, ei valitettavasti ole annettavissa yksiselitteistä vastausta - useita keskenään kilpailevia teorioita kyllä...
Vuonna 1938 syntynyt ystävä kertoi, että koulun äidinkielen tunneilla 1940-luvulla tai 1950-luvun alussa opettaja luki otteita suorasanaisesta Kalevalasta… 425 Arvelisin, että kyseessä olisi saattanut olla Sakari Kuusen laatima Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937). Se on - tekijänsä sanoin - "pääasiallisesti suorasanainen, vain sarjan runohelmiä käsittävä esitys". Kirjasta julkaistiin uudet painokset vuosina 1951, 1954 ja 1960, eli se oli käytössä varsin pitkään. Helmet -- Kalevala kansakouluja varten
Mistä Tommy Tabermannin runokokoelmasta löytyy runo, joka alkaa "Uskalla laskea olkapäät ja kyynärpäät, omasikin. Kumpia löytyy enemmän?" 692 Tommy Tabermannin runo Kuinka monta? sisältyy kokoelmaan Valitusvirsiä valkoisille heteroille (Gummerus, 2005). Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy runon puolivälin paikkeilta. Se alkaa sanoin "Kuinka monta löytyy maailmasta / olkapäätä / ja kuinka monta / kyynärpäätä?"
Mikä kirja mahtaa olla, jossa on hieno munkinsyöntiin liittyvä lause: "Elämäntilanne oli sellainen että hilloa ei havaittu"? Muisteltiin Liimattaa tai Lipastia… 338 Kaivattu lause löytyy Tommi Liimatan Avainlastu-kokoelmasta: "-- ostin kaupasta munkin jossa ei ollut hilloa / valitin kuluttajansuojaviranomaiselle / oli siinä hilloa / mutta elämäntilanteestani johtuen se jäi havaitsematta."
Mikä kirja ja kuka kirjailija on kysymyksessä seuraavan sitaatin perusteella?: "Sodan alussa isä, joka oli siihen aikaan jo viimeisllä kurssilla ja suoritti… 472 Sitaatti on Viktor Jerofejevin kirjasta Hyvä Stalin (Like, 2007), s. 58-59.