| Onkohan Sylvia Plathin runoa Dancing to Deaths Tune: The ”Danse Macabre” suomennettu ja onko se saatavina suomennoksena jossakin? |
403 |
|
|
|
Plathin varhaistuotantoon kuuluvaa 'Danse macabrea' ei valitettavasti näytä suomennetun. |
| Lauri Viita on kirjoittanut runon, jossa hän kuvaa Tampereen Hämeenkatua rautatieasemalta Aleksanterin kirkolle. Kuulin sen joskus matineassa mutta en löydä… |
1263 |
|
|
|
Hämeenkatua Aleksanterin kirkolle ja Vanhalle hautausmaalle matkataan Betonimylläri-kokoelman runossa 'Mylly': "Oli täyttämä askeleen / päälaskimo Tampereen: / väli torin ja Tuulensuun / kiviseinän ja lehmuspuun - / joka jäljiltä tarhurin / oli järkytys kaupungin." -- "Pari mummoa pientä ja laahustavaa, / pari partaalla-vaeltajaa, / tuli vastaani mustine kirjoineen / käsikoukkua työntyen tungokseen. / Minä käännyin ja seurasin heitä. / Sitä kulkua Kuolema johti / Aleksanterin kirkkoa kohti." |
| Olen etsinyt runoa ..ihmiset jotka oli ennen meitä tai jotakin… |
276 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään täsmälleen kysymyksessä kuvaillun kaltaista runoa. Vastaani tulleista teksteistä lähimmäs menee evankelis-luterilaisen virsikirjan virsi 147, 'Sukupolvet ennen meitä', jonka on kirjoittanut Otto Laitinen.
http://notes.evl.fi/Virsikirja.nsf/30a7d6618ce6ab81c2256ca80040e996/1aa09d429e33838ec2256d5700358169?OpenDocument |
| Dostojevski kertoo jossakin teoksessaan vangeista, jotka pakotetaan kaivamaan kuoppia ja samoin tein peittämään ne. Sisältyykö maininta hänen teokseensa … |
381 |
|
|
|
En valitettavasti onnistunut löytämään Dostojevskilta kysymyksessä kuvailtua kuoppien kaivamista ja välitöntä täyttämistä sisältävää tekstikatkelmaa. Tämä on kuitenkin mitä mainioin esimerkki "täysin hyödyttömästä ja järjettömästä työstä", jota kirjailija käsittelee teoksessaan Muistelmia kuolleesta talosta, ja pitäisin mahdollisena, että kuoppien kaivamisen ja täyttämisen ajatus on syntynyt romaanin toisessa luvussa 'Ensi vaikutelmia' esitettyjen huomioiden pohjalta: "Kerran tuli mieleeni ajatus, että jos halutaan tuhota ihminen täysin, nujertaa hänet, rangaista häntä kaikkein kauheimmalla rangaistuksella, jotta kaikkein hirmuisinkin murhamies vavahtaisi tätä rangaistusta ja pelkäisi sitä ennakolta, pitäisi hänet määrätä työhön... |
| Etsin lapsuudessa kuultua laulua. Oli jollain lastenlaulujen kokoelmalevyllä. En muista sanoja tarkkaan, mutta siinä laulettiin: Että jotta koska kun jos vaikka… |
1309 |
|
|
|
Jaana Wileniuksen esittämä Että jotta koska kun löytyy vuonna 1982 kasettina ja LP-levynä julkaistulta äänitteeltä No sitä sattuu. Se on myös Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=4fkrriUTPsc Sanat eivät kyllä täysin täsmää, eikä kyseessä ole lastenlaulu.
Mikko Perkoila on säveltänyt laulun Konjunktiojenkka, joka alkaa sanoilla: Että, jotta, kunnes, koska, kuin, kun kouluun unisena raahaudun. Kappale on julkaistu vuonna 2001 levyllä Virtahepo punttisalilla : aamun laulut 3, ja se löytyy nuottikirjasta Musiikin mestarit 5-6. Saattaisiko tämä olla oikea laulu? |
| Osallistun HelMet lukuhaasteeseen ja kaipaan apuasi. |
359 |
|
|
|
Tässä joitakin suosituksia.
Niina Hakalahti kirjoittaa kiinnostavia ja sujuvia romaaneja ihmiselämän ja ihmisten välisten suhteiden kiemuroista (esim. Sydänystävä, Aavasaksa). Hakalahti on kirjoittanut myös viihteellisempää romaanisarjaa nimellä Amanda Vaara (Pientä fiksausta vailla, Yösähköä).
Kirjailija Pauliina Vanhatalon "toinen minä" on Veera Vaahtera, jonka nimissä hän on kirjoittanut viisi viihderomaania. Niistä ensimmäinen on nimeltään Onnellisesti eksyksissä, mutta kirjat ovat itsenäisiä, joten lukujärjestyksellä ei ole väliä.
Pirjo Rissasella on laaja tuotanto, ja hänet tunnetaan sekä sujuvasta kielestä että uskottavasta ihmiskuvauksesta. Rissaselta voisi kokeilla vaikka teoksia Paju pieni tai Sun ystäväsi armaasi.... |
| Muistan joskus lukeneeni Rosa Liksomin novellikokoelmasta novellin, jossa kaksi munkkia saapuu Reykjavikiin. Kävin läpi kirjastossani olevat Liksomin kokoelmat… |
218 |
|
|
|
Tyhjän tien paratiisit -kokoelman "Ulkomaat"-osiossa on sanoin "Baari on suorakaiteenmuotoinen" alkava novelli kahdesta munkista vierailulla matalassa kaupungissa, jossa voi nähdä Atlantin aallot (s. 67-68). Olisikohan tämä kenties etsitty tarina? |
| Miten sana 'pääkallonpaikka' kääntyy englanniksi? Entä 'kampata'? Google kääntäjä ei tajua näitä sanoja |
1183 |
|
|
|
Englannin kielessä suomen 'pääkallonpaikkaa' vastaavat sanakirjojen mukaan esimerkiksi nerve centre ja headquarters, ellei sitten puhuta raamatullisesta pääkallonpaikasta Golgatasta, jonka englanninkielinen vastine on kirjaimellisempi the Place of the Skull. 'Kampata' on (to) trip (someone) up ("This was after Tommy tripped him up as he was about to score." - Markus Zusak, The book thief) |
| Kenen aloitteesta, siis minkä maan tai yksittäisen ihmisen, tämä NYKYINEN kellonaikojen siirtely otettiin käyttöön? Olen selvittänyt taustoja wikipediasta,… |
285 |
|
|
|
Euroopassa 70-luvun lopulta näihin päiviin saakka käytössä olleen kesäajan taustalla on vuosikymmenen alun öljykriisi ja sen myötä huomattavasti kohonnut energian hinta. Kellonajan siirtäminen tunnilla eteenpäin vuoden lämpimämmän puoliskon ajaksi nähtiin hyväksi keinoksi pienentää energiankulutusta. Tästä oli saatu lupaava ennakkotapaus Yhdysvalloista, missä vuonna 1973 oli otettu käyttöön ympärivuotinen kesäaika; öljykriisin mentyä siirryttiin "normaalimpaan" puolen vuoden mittaiseen jaksoon.
Richard Nixonin ja Yhdysvaltain kongressin jäljessä eurooppalainen edelläkävijä kesäajan uuden tulemisen takana oli Giscard d'Estaingin Ranska. Keväällä 1975 d'Estaing julisti, että seuraavasta vuodesta alkaen... |
| Kuka jo edesmennyt kirjailija kirjoitti kirjassaan taksiinsa kuolleesta artistista? Sellvisi, että ko. kirjailija kuvasi tapauksella Kari Tapiota, joten se… |
510 |
|
|
|
Arto Salmisen (k. 2005) Ei-kuoren loppukohtauksessa kuolee taksiin laulaja Roope Tanttu. |
| Mistä juontavat juurensa vanhoista autoista käytetyt nimet "letukka" tai "dollarihymy"? |
8917 |
|
|
|
"Letukka" on alun perin ollut kutsumanimi Chevrolet-merkkisille autoille, mistä se on vähitellen yleistynyt merkitsemään isoa amerikkalaista autoa yleensä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii). "Dollarihymy"-nimitys taas tullee siitä, että ison amerikkalaisen auton moottorin jäähdyttimen säleikkö on helposti voinut tuoda mieleen leveän, säihkyvän filmitähtihymyn. |
| Minulle suositeltiin joskus kirjaa, jossa puhuttiin itsensä suojelemisesta (henkisesti). Olen vain unohtanut sen nimen. Se oli jotain tyyliin Näin suojelet… |
289 |
|
|
|
Etsitty kirja saattaisi olla Johanna Stenbergin En se minä ollut : itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet (Duodecim, 2016). |
| Miten Mika Waltari tapasi vaimonsa, Marjatta Luukkosen? Heidän välisestä suhteesta ei löydy paljoa tietoa helposti, joten kaikki ympäröiväkin tieto kiinnostaa… |
4811 |
|
|
|
Waltari kirjoittaa Kirjailijan muistelmissaan seuraavasti: "Ennen sotaväkeen lähtöä tapasin Vapun päivänä [1930] osakunnan kokouksessa tulevan vaimoni ja saatoin hänet kotiin. Hän hylkäsi entisen kavaljeerinsa ja seurasi minua. Me olimme kyllä jo kerran aikaisemmin tavanneet Katajanokan Upseerikasinolla jossakin Nuoren Voiman Liiton juhlassa, ja tämän tutustumisen perusteella saatoin lyöttäytyä keskusteluun hänen kanssaan osakunnassa." (s. 215-216)
Panu Rajalan Waltari-elämäkerta Unio mystica kuvailee tätä samaista episodia näin ja täsmentää joitakin yksityiskohtia kirjailijan niukkasanaisessa esityksessä: " -- Waltari oli käynyt Nuoren Voiman Liiton juhlassa Katajanokan Upseerikasinolla ja tavannut siellä huvittelunhaluisia neitosia,... |
| Mikä on satu, jossa prinsessa suutelee sammakkoa? Olen lukenut sen tai minulle on luettu kuvakirjasena, ehkä isompanakin, 50-luvulla, ehkä 55-58.Kirjassa kuva… |
4485 |
|
|
|
Satu prinsessasta ja sammakoksi loihdutusta prinssistä tunnetaan parhaiten Grimmin veljesten Lasten- ja kotisaduissa julkaistuna versiona. Grimmien sadun nimi on Sammakkokuningas ja Rautainen Heikki (joissain suomennoksissa Rauta-Heikki). Tässä prinsessa ei kuitenkaan suutele sammakkoa, vaan heittää sen seinään. Kyseiseen satumotiiviin paneutuneiden tutkijoiden mukaan suudelma-aihe on peräisin tarinan angloamerikkalaisista varianteista, jotka - erotuksena Grimmin veljesten tulkinnasta - tunnetaan tavallisesti nimellä Sammakkoprinssi. Yhteistä näille versioille on se, että prinsessa on tavallisesti vain "kuninkaantytär" tai "prinsessa" - hänen nimeään ei mainita.
Tunnetuin Prinsessa Kultakutri lienee... |
| Minkä runon osa mahtaisi olla: ”Hän muisti syvän, kipeäätekevän unen, kuin simpukka olisi ottanut sisäänsä ja hiertänyt helmeksi ... pyyhkinyt pois… |
339 |
|
|
|
Kysymyksen runokatkelmat ovat Eeva Tikan kokoelmaan Enkeli astuu virtaan (Gummerus, 1991) sisältyvästä sikermästä Vihreä pimeys.
Säkeet "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen / kuin simpukka olisi ottanut hänet sisäänsä / ja hiertänyt helmeksi" ja "hän oli haluttava, arvokas" ovat sikermän viimeisestä runosta, joka alkaa sanoin "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen" (s. 44). Loput säkeet ovat sikermän ensimmäisestä runosta ("Ei hän ollut erilainen"): "ja pyyhkisi pois ihonalaisen autiuden" ja "Ei koskaan tarvitsisi olla toinen." (s. 39) |
| Olemme etsineet satukirjaa, jossa eläimet löytävät veneen, veturin ja hylätyn teatterin. Venesadussa he kunnostavat veneen osallistuakseen venekilpiluun… |
443 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Cynthia ja Brian Patersonin Vähä-Kettulan veijarit (WSOY, 1998), joka koostuu neljästä tarinasta: Vähä-Kettulan aarre, Vähä-Kettulan venekilpailu, Salakuljettajia Vähä-Kettulassa ja Vähä-Kettula hämmästyy. Kaksi ensinmainittua on julkaistu suomeksi erillisinä kirjoina vuonna 1987, muut ovat aiemmin suomentamattomia. Venekilpailusta kertoo Vähä-Kettulan venekilpailu, junalla matkustetaan tarinassa Salakuljettajia Vähä-Kettulassa, ja kertomuksessa Vähä-Kettulan aarre eläimet löytävät hylätyn majatalon. |
| Mikä kirjasarja mahtaa olla kyseessä, jota luimme ala-asteella 80-luvulla? Päähahmo oli alakouluikäinen tyttö, joka asui muistaakseni Käkisalmessa tai… |
596 |
|
|
|
Kyseessä lienee Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset -sarja, johon kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistan-lukeneeni-lapsuudessani-80-luvulla?language_content_entity=fi |
| Missä Ilmari Kiannon kirjassa on lause "ukko Rusanen ja Hulkkosen poijat"? |
280 |
|
|
|
"Oi Rusasen ukko vainaa ja Hulukkosen poijat!" sadattelee Ryysyrannan Jooseppi samannimisen kirjan 29. luvussa. |
| Haluaisin tietoa Aino Kallaksen elämästä. Mikä tutkimus olisi tässä hyvä? |
329 |
|
|
|
Silja Vuorikurun tuore elämäkerta Aino Kallas : maailman sydämessä (SKS, 2017) lienee tähän tarkoitukseen mitä mainioimmin sopiva teos. Ensisijaisesti Kallaksen tuotannosta kiinnostuneiden kannattaa muistaa myös Kai Laitisen Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922-1956. |
| Mitä tarkoittaa "lisää saippuaa isännän silmään"? |
651 |
|
|
|
Outi Lauhakangas mainitsee tämän ilmeisesti bulgarialaista alkuperää olevan sanonnan kirjassaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsitellessään huijaamista tarkoittavaa "kusetusta". Hänen mukaansa "lisää saippuaa isännän silmiin" on sukua "silmään/linssiin virtsaamiselle" - kummassakin on tavoitteena toisen näkö- eli arviokyvyn hämärtäminen omien tarkoitusperien edistämiseksi. |