Tampere

Viimeisimmät vastaukset

6052 osumaa haulle. Näytetään tulokset 4141–4160.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko olemassa joku laulukirja, mistä löytyy Wizex-yhtyeen Det gör detsamma -kappaleen sanat? 1032 Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Rosemarie Gröning ja Bert Österlund. Ruotsinkieliset sanat nuotteineen löytyvät ainakin nuottikirjasta Humpattaa (Fazer, 1977), esittäjänä Merja Rantamäki. Kappale on nuottikirjassa nimellä "Det gör det samma".
Etsin runoa suomalaisesta naisesta...muistelin että oli joku samantapainen kuin runo "Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä...." Ei nyt vaan… 1894 Jorma Eton Suomalainen-runosta tulee ehkä vahvimmin mieleen Helvi Hämäläisen Suomalais-suku ("Suomalaiset eivät ole kenenkään sukua...") vuonna 1958 ilmestyneestä kokoelmasta Punainen surupuku. Sen voi löytää myös Hämäläisen Valituista runoista (WSOY, 2007). Tässä runossa Hämäläinen hahmottelee suomalaisten ja etenkin suomalaisten naisten muotokuvaa ("Suomalaiset naiset ovat sinisiä vesiä..."). Varteenotettavia ehdokkaita on toki muitakin, niin kuin selaamalla vaikkapa sellaisia antologioita kuin Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (WSOY, 1992) tai Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin (Otava, 1991) voi vaivatta havaita.
Mikä kirja ja kenen kirjoittama on teos tai joku muu opus, jossa sivulla 598 lukee alalaidassa yksittäin "Vuosisataisia kehityslinjoja" ja samalla sivulla… 482 Kirja on Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003). Sivulta 598 alkaa jaksoon Vuosisataisia kehityslinjoja kuuluva Ismo Björnin artikkeli Muuttuva maalaismaisema.
Mikä on hasardi? 3739 Sanakirjamääritelmän mukaisesti hasardi tarkoittaa uhkapeliä, onnenkauppaa, sattumaa. Se pohjautuu arabiankieliseen arpapeliä merkitsevään sanaan az-zahr. Arkikielessä hasardilla voidaan tarkoittaa myös vahinkoa, virhettä tai epäonnistumista: "Minulle sattui pieni hasardi." Lähteet: Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K Nykysuomen sanakirja. Ensimmäinen osa, A-I Timo Nurmi, Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Gummeruksen suuri sivistyssanakirja Kaarina Turtia, Otavan uusi sivistyssanakirja
Olen lapsena lukenut jostakin aapisesta opettavaisen liikennesadun/runon ketusta. Tuli mutka katsokaahan kettu mätkähtikin maahan. Siinä lojui Mikko kettu… 1413 Kaivattu opettavainen runo ketusta on Aale Tynnin Mikko kettu saa kyytiä. Se löytyy Tynnin kirjasta Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954).
Mistä sukunimi Kautto on lähtöisin ja mitä se tarkoittaa? 3201 Kautto on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet goottia merkitsevästä muinaissaksalaisesta henkilönnimiryhmästä Gauta, Gaut, Gaudia, Gaudo, Gauto, Gause, Gauso. Nimiryhmä on levinnyt Suomeen viimeistään varhaiskeskiajalla ja sen eri muodot ovat vakiintuneet sukunimiksi eri seuduilla. Kautto-nimeä on tavattu Karjalassa (Säkkijärvi, Jaakkima, Uukuniemi) ja Keski-Suomessa (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi, Viitasaari, Sumiainen). Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Mistä sukunimi Tonteri on lähtöisin. 785 Tonteri-nimi lienee lähtöisin Etelä-Karjalasta, mistä vanhimmat tiedot siitä ovat peräisin. Tontereista löytyy mainintoja 1500-luvun puolivälistä lähtien esimerkiksi Jääskestä, Antreasta, Raudusta ja Kivennavalta, missä Tonteri on kiteytynyt kylänkin nimeksi. Viime sotien jälkeen Tontereita on tullut siirtolaisina runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa oleva ukkosta merkitsevä Donder, Donner, Dunder. Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Etsin runoa, josta muistan vain pari katkelmaa. Olen kuullut sen lapsuudessani 1950-luvulla. Runo on lapsen kuvaus "pahasta uunista tuvan nurkassa", jota äiti… 842 Pahasta uunista tuvan nurkassa runoili Kullervo Rainio. Uuni-runo ilmestyi alunperin Rainion kokoelmassa Tietämättä mistään (WSOY, 1951). Se sisältyy myös Rainion valittujen runojen kokoelmaan Valitut runot : 1945-1996 (Kopijyvä, 2000). Näiden lisäksi se on julkaistu esimerkiksi kansakoulun V ja VI luokille tarkoitetussa lukemisen oppikirjassa Lukutunnin kirja V (Valistus, 1964).
Onkohan seraavaa masennuksesta kertovaa Emily Dickinsonin runoa käännetty suomeksi? ""I felt a funeral in my brain, and mourners to and fro kept treading,… 1659 "I felt a funeral in my brain..." on suomennettu ainakin kahdesti. Sirkka Heiskanen-Mäkelän tulkinta (Hautajaisia päässäni vietettiin...) sisältyy Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen vuonna 1983 julkaisemaan Dickinson-valikoimaan Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia. Tästä ilmestyi laajennettu laitos vuonna 1992. Sama suomennos pienin muutoksin on mukana myös Heiskanen-Mäkelän itse kustantamassa kokoelmassa Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Runouslehti Tuli&savu julkaisi numerossaan 4/2006 Anna-Mari Räsänen-Rogersin käännöksen (Tunsin Hautajaiset, Pääni sisällä...).
Missä kirjassa on julkaistu Helinä Siikalan runo joka alkaa "synnyin kauaksi äidistäni, yhä kauemmaksi kasvoin... 1186 Synnyin kauaksi äidistäni ilmestyi alunperin Siikalan kokoelmassa Kenellä on kotinsa kaukana (Otava, 1975). Se on julkaistu myös Siikalan kolme runokokoelmaa yksiin kansiin kokoavassa kirjassa Elämän ikäsi, nukut tai valvot : runoa, mietettä 1975-1985 (Otava, 1989). Näiden lisäksi se on mukana muun muassa kotimaisten äitirunojen antologiassa Äideistä parhain : runoja äidille (Otava, 2001).
Lasten lorukirja 70- tai 80-luvulta. Osa kirjan yhdestä lorusta jäänyt mieleeni: "ruokaa, ruokaa (mulle tuokaa), Miimo nälkäisenä huokaa". Molemmat tyttäreni… 1104 Miimon perusteella kyseessä voisi olla Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen (Artko, 1978), joka on runomuotoinen seikkailukertomus Miimon, Bäbän, Danin ja Eetun retkestä ihmeelliseen metsään ja lammelle, jossa he tapaavat lammenhaltijan, räpylävarvas Samin ja hyllyväpylly Simin sekä muuta hassua väkeä.
Margaret Barker:Enkelit taivaan. 2005. Kenen maalaus on kirjan kannessa. Tietäisikö joku!? 931 Enkelit taivaan -kirjan kansikuvana on käytetty osaa 1300-luvun lopulta peräisin olevan tuntemattoman, otaksuttavasti englantilaisen tai ranskalaisen taiteilijan maalauksesta, joka on oikeanpuoleinen paneeli ns. Wiltonin diptyykissä. Maalauksen valmistumisvuosi on epäselvä, mutta siihen sisältyvä heraldiikka osoittaa, että se on maalattu vuoden 1395 jälkeen. Diptyykin vasemmassa paneelissa nähdään kuningas Rikhard II kolmen suojeluspyhimyksensä kanssa, minkä vuoksi on otaksuttu, että maalaus on tehty ennen kuin Rikhard syöstiin vallasta vuonna 1399. Lähde: Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia Kuva Wiltonin diptyykistä, joka on nykyään National Galleryssa Lontoossa: http://www.nationalgallery.org.uk/paintings/english-or...
Toivoisin löytäväni tätä kautta vinkkejä kirjallisuudesta, joka käsittelee ikäeroja parisuhteessa. Olen kiinnostunut enimmäkseen fiktiivisestä kirjallisuudesta… 956 Tässä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta. Aho, Juhani: Juha Cohen, Sandee: Kaikki mitä taivaasta tiedämme Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi, Alastonkuvia Mäkelä, Hannu: Syksy Venetsiassa Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo Stenberg, Eira: Häikäisy Vilkkonen, Lauriina: Oma Strindbergini Elämäkertoja ja muistelmia: Gilot, Françoise: Elämä Picasson rinnalla Rautavaara, Einojuhani: Säveltäjä ja muusa Scovell, Jane: Oona O'Neill Chaplin : elämäkerta
Miltähän cd-levyltä löytyisi kappale Armaani silmät ja mistä kirjastosta? 950 Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search) kappale löytyy kunnan- ja kaupunginkirjastoista kahdelta CD-levyltä. Marittan esittämänä se on CD-levyllä Riihitanssit / Armaani silmät, joka on Hankasalmen kirjastoautossa. Duo Rai-Vei esittää kappaleen levyllä Duo Rai-Vein Helmiä, joka on Savonlinnan kirjastossa. Voit tiedustella levyjen kaukolainaksi tilaamista lähikirjastostasi.
Kenen suusta tämä kuuluisa lausahdus on ensimmäisenä kuultu? “Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan. Sinä petturi.” 1735 Sitaatti on peräisin André Giden kirjasta Les nouvelles nourritures (Gallimard, 1935): "Avenir, que je t’aimerais, infidèle!" Kokonaisuudessaan kirjaa ei ole suomennettu, mutta kyseinen lausahdus on sentään päätynyt pariin sitaattisanakirjaan. Kysymyksessä esitetyin sanoin käännettynä ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä petturi.") se löytyy esimerkiksi kokoelmasta Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) ja alkuperäiselle lainaukselle ehkä hieman uskollisemmassa muodossa ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä uskoton.") valikoimasta Lentäviä lauseita (Otava, 1976).
Mistä tulee sanonta epäonnistumisesta ”palasi maitojunalla kotiin”? 5993 Maitojunalla palaamisessa on tavallisesti kyse jonkin vastentahtoisessa keskeyttämisessä. Kun joku palaa maitojunalla kotiin, häneltä on jäänyt tehtävä kesken. Ilmaus on siirtynyt yleiskieleen sotilasslangista. Sen alkuperäinen merkitys on ollut "joutua komennetuksi kesken kurssin takaisin perusyksikköönsä tai joukko-osastoonsa". Sanonta on saanut alkunsa RUK:sta, josta todistuksetta jääneet oppilaat lähetettiin joukko-osastoihinsa päättäjäispäivänä jollakin varhaisella aamujunalla. Lähteet: Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja Antti Penttinen, Sotilasslangin sanakirja Marjatta Vilkamaa-Viitala, Joka lähtöön (http://www.kotus.fi/?s=3578)
Milloin Cassandra Claren Varjojen kaupungit -kirjan 4 ja 5 osien suomennetut kirjat tulee? 903 Neljäs suomennettu Varjojen kaupungit -kirja Langenneiden enkeleiden kaupunki ilmestyi syyskuussa 2012, viides kirja Kadotettujen sielujen kaupunki heinäkuussa 2013.
Kuljetettiinko sotalapsia Suomesta Ruotsiin laivalla Vaasasta Uumajaan vuoden 1939 lopulla tai 1940 alussa? 1409 Tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että sotalapsia olisi talvisodan aikana kuljetettu Vaasasta meriteitse - lentäen kyllä. Vaasan satama tulee ensimmäisen kerran vastaan sotalapsikirjallisuudessa vuoden 1942 kotiuttamiskuljetusten yhteydessä ja uudelleen jatkosodan loppupuolen menomatkojen pääsatamana: "Matkat tapahtuivat Vaasasta tai Turusta laivalla Ruotsiin, pääsatamana oli kuitenkin Vaasa, josta lapset kuljetettiin Ariadnella Uumajaan." (Salminen, s. 167) Talvisodan aikaiset sotalapsikuljetukset meritse tehtiin Turusta Tukholmaan 15.12.1939-31.1.1940. Kuljetukset jouduttiin lopettamaan miinavaaran ja pommitusten pelossa. Laivojen kulkua haittasi myös poikkeuksellisen ankara talvi vaikeine jääolosuhteineen. Tammikuussa...
Moro Tampereelta. Kaveri kysy multa, mistä tulee sana "haipakkaa". Mulle se on yksinkertainen ... kiirusta jne. mutta tarkemmin ajateltuna ??? 4782 Haipakka-sana esiintyy samanmerkityksisenä murteissa eri puolilla Suomea, mutta sen alkuperän selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Suomen murteista löytyy nimittäin useita haipakkaa muistuttavia tai sitä lähellä olevia sanoja, joita käytetään samassa tai ainakin hyvin samankaltaisessa merkityksessä: esimerkiksi hailakka, hajakka, hatakka ja hotakka. Kaikki nämä sanat liittyvät vauhtiin, nopeaan liikkeeseen, kovaan kyytiin, kiireeseen ja niin edelleen. On todennäköistä, että jokin monista hailakka/hajakka/haipakka/hatakka/hotakka-sanaperheen edustajista on sanan aito ja alkuperäinen muoto; muut ovat sitten tästä kehkeytyneitä muunnelmia. Mitä sanan etymologiaan tulee, näistä monista variaatioista johtuen yksiselitteistä...
Luin useita vuosia sitten kaukolainana englanninkielisen kirjan sarjamurhaaja Aileen Wuornoksesta. Elämänkerta tai vastaava. Kirjan kirjoittaja vakuutti kaiken… 994 Todennäköisin tarjokas kaivatuksi Wuornos-kirjaksi lienee alunperin vuonna 1992 Iso-Britanniassa ja Australiassa ilmestynyt Damsel of death : the inside story of the world's first female serial killer. Se julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 2002 nimellä Lethal intent : the shocking true story of one of America's most notorious serial killers. Wuornokselta on ilmestynyt myös Christopher Berry-Deen kanssa kirjoitettu omaelämäkerta Monster : my true story.