| Mikä nuorten kirja kyseessä? Tapahtumapaikka Lapissa. Päähenkilö on nuori kundi, joka on osallinen kirjan "pääpahiksen" löytämiseen. Tämä ihmisen kaltainen… |
269 |
|
|
|
Kyseessä voisivat olla Mikael Niemen teokset Kirkon piru (Alfabeta, 2002) ja Verenimijät (Alfabeta, 2003).
Lisätietoa esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc017f826-6386-4dd1-a6da-8…, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12352. |
| Miksi naispuolista homoseksuaalia kutsutaan lesboksi? |
864 |
|
|
|
Terminologisessa mielessä lesbolaisuus juontaa juurensa 600- ja 500-luvuilla ennen ajanlaskun alkua eläneeseen antiikin suureen naisrunoilijaan Sapfoon ja hänen ympärilleen kerääntyneeseen nuorten naisten piiriin.
Sapfo syntyi Kreikassa Lesboksen saarella ja vietti suurimman osan elämästään saaren tärkeimmässä kaupungissa Mytilenessä. Ei tiedetä, miten Sapfon naisryhmä sai alkunsa, mutta hänen säilyneistä teksteistään voi selvästi päätellä Sapfon toimineen piirissään kasvattajan roolissa: hän opetti neitosilleen runoutta ja elämäntaitoa sekä kaikkea muutakin naiselle tarpeellista, kuten laulua, tanssia, miellyttävää pukeutumis- ja käyttäytymistapaa. Kyseessä ei ollut sen enempää koulu kuin kulttiyhteisökään.... |
| Mitä tarkoittaa suomenkielinen sana "helli", ja mistä se on peräisin? |
1796 |
|
|
|
Helli on vaihtoehtoinen muoto sanalle hella – samaan nimisanapesyeeseen kuuluvat myös hellä ja hällä. Nämä pohjautuvat ruotsinkieliseen häll-sanaan ('hella; paasi'). Sanan tavallinen merkitys on 'liesi, tulen sija takassa', mutta sitä tavataan myös alkuperäisen ruotsinkielisen sanan merkityksessä 'paasi': Suomenlahden saarien nimissä Kymenlaakson rannikolla sana tarkoittaa 'vedenalaista t. merestä kohoavaa paljasta kalliota'.
Etunimeä Helli voidaan pitää useiden nimien lyhentymänä, sillä se on voinut syntyä esimerkiksi Helenan, Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimi voidaan yhdistää myös sanoihin hellä ja helliä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Anne Saarikalle & Johanna... |
| Lapsuudessani 1970-luvulla luin kaksi saman tekijän kirjaa. Kirjoissa muutama lapsi oli vierailulla ja löysi muistaakseni suon luota hylätyn talon ja vanhan… |
257 |
|
|
|
Kirjat ovat Elizabeth Enrightin Uponnut järvi (Tammi 1964) ja sen jatko-osa Vanha talo herää (Tammi 1965).
Ensimmäisen, sinikantisen kirjan kannessa Portia ja Julian ovat vanhanaikaisen auton kyydissä. Jatko-osan kansi on vihreäsävyinen ja siinä kirjassa lapset ovat muuttaneet huvilaan Uponneen järven rannalla. |
| Mistä italiansalaatti on saanut nimensä ja miksi se esim. englannin kielessä tunnetaan venäjänsalaattina? |
3409 |
|
|
|
Suomessa italiansalaatiksi kutsuttu salaatti on saanut nimensä alkuperämaansa Italian mukaan. Muualla maailmassa se tunnetaan tavallisemmin alkuperäisen italiankielisen nimensä insalata alla russa (tai insalata russa) mukaisesti venäjänsalaattina.
Italian kielessä hyvin sotkuista huonetta sanotaan "tosi venäläiseksi", minkä vuoksi myös monista satunnaisista aineksista kokoonpantu salaatti on saanut Italiassa nimekseen insalata alla russa ("venäläinen salaatti").
Lähteet:
Herkuttelijan keittiö. Italia : alkuperäisiä ruokaohjeita eri puolilta Italiaa
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja |
| Luin jostain taidemaalari Victor Westerholmin katkelman matkakuvauksesta vuodelta 1882 Ruoveden Koverolta. Missä julkaisussa/kirjassa tämä kirjoitus on ollut?… |
278 |
|
|
|
Kysymyksen tekstikatkelma on peräisin Aimo Reitalan kirjasta Victor Westerholm (WSOY, 1967), sivulta 166.
Reitala selvittää matkakuvauksen taustaa näin: "Taiteilijan papereiden joukossa on säilynyt pieni matkakertomuksen luonnos. Hän laati kirjoituksen ensin minä-muotoon, mutta alkoi sitten kirjoittaa yksikön kolmannessa persoonassa uutta, joka jäi kuitenkin kesken eikä tiettävästi koskaan tullut julkisuuteen. Seuraavassa tämä monessakin suhteessa mielenkiintoinen kuvaus esitetään suomenkielisenä käännöksenä laajemmassa muodossaan lisättynä toiseen katkelmaan kuuluvalla alkukappaleella. Otsikkona oli Suomen laulu (Suomis sång)." (s. 165)
Kirjaa on saatavissa useammastakin PIKI-kirjastosta. Tampereelta se löytyy varastokappaleena... |
| Hiski kirkonkirjoissa oli ammatiksi merkitty Wäfw. Mikä ammatti tämä on? |
428 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla wäfvare, kutoja.
Lähde:
Väinö Sointula, Sanasto sukututkijoille |
| Missä Aku Ankka -tarinassa Roope on Titanicilla ja tarinassa on myös kuva uppoavasta Titanicista, josta ihmiset hyppivät mereen? |
322 |
|
|
|
Titanicin uppoaminen esitetään ainakin Don Rosan piirtämässä ja käsikirjoittamassa tarinassa Maailman rikkain ankka (The Richest Duck in the World). Se on julkaistu Suomessa ensimmäisen kerran jatkosarjana Aku Ankka -lehden numeroissa 15, 16 ja 17/1994 sekä sittemmin mm. Roope Ankan elämä ja teot -kirjassa. |
| Mistä tulee Karjalan ent. Kurkijoen kylän Elisenvaaran nimi? Liittyykö henkilöön, esim. Eilise. Elisa, Elsa? Milloin nimi on otettu käyttöön? |
505 |
|
|
|
Nimistöntutkija Viljo Nissilä johtaa Elisenvaaran nimen ortodoksisista ristimänimistä Elessie ja Elissie, joiden taustalla ovat kreikan Elissaios ja heprean Elisa ('Jumala on pelastus'). Nissilän teoriaa puoltaa vahvasti se, että Elisenvaarasta on tallennettu asiakirjoihin sellaisia murteellisia muotoja kuin Elessivvuara, Elisevvuara ja Elessiivuara.
Välittömimmin Elisenvaaran nimi saattaa perustua Nissilänkin mainitsemiin Elissaioksen venäjänkielisiin muotoihin Elisei ja Jelisei. Elisenvaaran kylässä syntynyt Olavi Kallioniemi viittaa muistelmiensa luvussa 'Elisenvaaran nimi' Karjala-lehdessä vuonna 1964 julkaistuihin korkea-arvoisen ortodoksisen kirkkohallinnon virkamiehen kirjoituksiin, joiden mukaan nimi on... |
| Olivatko kirjastot, erityisesti Tampereen pääkirjasto, auki talvi- ja jatkosodan aikaan? |
359 |
|
|
|
Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa... |
| 50-60 luvuilla oli erittäin suosittu teini-idoli, laulaja ja näyttelijä Fabian. Mahtaako hänen levyjään olla missään saatavilla? You tubesta löysin kaksi… |
564 |
|
|
|
Joitakin Fabianin äänitteitä on lainattavissa kirjastoissa:
"The story" (cd-äänilevy ja CD-ROM-levy, jolla elämäkerta, valokuvia ja diskografia)
"Hold that tiger!" (cd-äänilevy)
"The tiger" (äänilevy)
Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).
Fabianin diskografia:
http://www.fabianforte.net/discography-singles.htm
|
| Muistan erään lastenkirjan jonka luin kun olin ala-asteella. Nimessä oli K- esim. Kiko yms. En muista kirjasta paljoakaan, ainoastaan sen, että se kertoi… |
270 |
|
|
|
Kirja on Rosa Liksomin ja Klaus Haapaniemen Neko (WSOY 2009).
Oikeamielinen samurai Neko on suojellut kyläläisiä julmaa läänitysherra Toranagaa vastaan. Neko joutuu pakenemaan mystikkomunkkien luostariin. Siellä hänestä koulutetaan ninjasoturi, joka palaa kostamaan läänitysherralle. Kirjan kannesta selviää, että Neko on sininen, valkoiseen haarniskaan pukeutunut kissa.
|
| Olisiko mahdollista saada, Auld Lang Syne laulun käännökset ? Niitä taitaa olla kolme, tai niin olette aikaisemmin vastanneet. "Mun veikko vielä muistathan ja… |
1261 |
|
|
|
Laulujen nuotteja voit etsiä laulujen nimillä ja usein myös alkusanoilla esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) tai oman alueesi kirjaston verkkokirjastosta.
Erkki Ainamon sanoilla ja nimellä "Menneet päivät" (alkusanat: "Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset") "Auld lang syne" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "120 kitaralaulua" (F-Kustannus, 2013) ja "101 kitaralaulua" (Musiikki Fazer, 1949). Säkeistöjä on neljä.
Pekka Sipilän sanoilla ja nimellä "Ystävänmalja" tai "Ystävän malja" (alkusanat: "Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset") laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 7. Säkeistöjä on kaksi.
Nimellä "Aika entinen" laulusta löytyy kaksi vähän erilaista versiota, molemmissa on... |
| Onko separoinnissa kermasta erottuvasta kurrista, tehty ennen myös kotijuustoa, koska kaupassa nykyisin myytävän kotijuuston rakenne on erilaista kuin joskus… |
335 |
|
|
|
Kirjassaan Isien työ Kustaa Vilkuna kuvailee perinteistä juuston valmistusta näin:
"Merkittävin ja samalla vuosituhansia vanha menetelmä kesäisen maitorunsauden konservoimiseksi koko vuoden kestäväksi varastomuonaksi on ollut kansanomainen juustojen valmistaminen. Lypsylämmin maito kuumennetaan padassa käteen sopivaksi, minkä jälkeen sinne upotetaan puhkaistu ja konservoitu mako, joka on otettu talteen nuoresta vain maidolla ruokitusta vasikasta, joten maossa kymaasientsyymit ovat säilyneet puhtaina. Maosta maitoon irtautuva kymaasi juoksuttaa maidon – vastapoikineen ternimaito juoksuttuu ilman makoakin. Maidon juoksuttuessa kaseiini saostuu ja sen mukana maitosokeri ja rasva irtautuvat herasta, joka laskeutuu pohjalle valkean... |
| Runo lapsensa uhraavasta kellonvalajasta |
1821 |
|
|
|
Lapsensa uhraavasta kellonvalajasta runoili Uuno Kailas. Ensimmäinen versio runosta ilmestyi nimellä Kellonvalaja : pääsiäislegenda Suomen kuvalehden numerossa 15-16/1927. Lopullisessa muodossaan runo – nyt nimeltään Kellojen legenda – julkaistiin Kailaan kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Molemmissa versioissa lapsi on tyttö – ei poika.
Kellojen legendan dramaattinen loppuhuipennus kuuluu näin:
"Veti syliinsä tyttären / ja suuteli, silmät peitti / ja – sulavaan vaskeen heitti. / Se armaan ahmaisi sähisten. // Miten alkoi, taivas ties, / sinä päivänä malmi elää. / Te kuulette, kuinka se helää. / Se mies oli ehtoolla hullu mies." (Uni ja kuolema, s. 89) |
| Mistä löytyisi joensuulaisen jääkiekkoseuran JoKP:n kannustuslaulu 1970 luvulta. Taisi olla marssilaulu jossa sanat meni jotenkin näin ”Ei oo takki tyhjä,… |
256 |
|
|
|
Laulu on ilmeisesti Pekka Masalinin esittämä "Jo-Ki-Po", jonka ovat säveltäneet Mai-Lis ja Lasse Könönen ja jonka on sanoittanut Mai-Lis Könönen. Se sisältyy C-kasetille "Jo-Ki-Po 1" (Minimusic MIC 41, 1980). En löytänyt äänitettä mistään kirjastosta, mutta se on Yle Arkiston äänitekokoelmassa (eli Ylen Äänilevystössä). Se ei ole lainattavissa, mutta sitä voi toivoa kuunneltavaksi jossain ohjelmassa, esim. Kadonneen levyn metsästäjissä (https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-suomi/kadonneen-levyn-metsastajat-osall…).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
|
| Milloin valmistettiin ensimmäiset autot, joissa oli suuntavilkut? Onko totta, että joskus aiemmin vilkkujen sijasta käytettiin suuntaviittoja eli vinkkareita,… |
707 |
|
|
|
Varhaisin auton suunnanosoituslaite oli tiettävästi J. B. Freemanin vuonna 1893 auton perään asentama rulla, johon kytketyn narun avulla se saatiin näyttämään sanoja "stop", "vasemmalle" ja "oikealle". Tätä seurasivat erilaiset mekaaniset varret, jotka työntyivät ulospäin vastaavalle puolelle autoa kuin kuljettaja siirsi säätövipua. Vuoteen 1905 mennessä tällaiset semaforit olivat muuttuneet pneumaattisesti toimiviksi ja itsepalautuviksi F. Bergerin keksinnön mukaisesti.
Kolme vuotta myöhemmin italialainen Alfredo Giansanti Barrachini käytti erillisiä semaforivarsia, jotka oli valaistu sisäpuolelta sähkölampuilla. Vaikka hän alun perin käytti varsia vaijereilla, niissä oli mahdollisuus myös sähkön avulla tapahtuvaan nostoon. Vuonna... |
| Liisa Tavin laulun 'Syksyisemmät päivät' tekstiä olen etsinyt joka paikasta, ei vaan löydy. Tekstin kirjoittanut Jukka Itkonen. Samoin kyseistä laulua… |
348 |
|
|
|
Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä. |
| Mikä on ihmisen "ikuinen jano"? Olisko Sinuhen suusta sanottua? |
270 |
|
|
|
Waltarilla ihmisen "ikuisesta janosta" sanoo Mikael Karvajalan kuudennen kirjan ensimmäisessä luvussa Mikael näin:
"Myös uskon, että paljon siitä, mitä ihmiset luulevat noituudeksi, on vain ihmisen ikuista janoa oikotien löytämiseen. Tämän janon olen itsekin tuntenut, mutta enää en usko, että oikotietä on, enkä usko, että noidatkaan ovat sitä löytäneet, ja paras todistus, ettei oikotietä ole, on oma elämäni. Mutta tämä ikuinen jano piilee ihmisen luonnollisessa olemuksessa, kun ajattelemisen himo herää hänessä, eikä se sen tähden mielestäni ole tuomittava ja rangaistava, ei ainakaan niin kauhealla tavalla kuin pyhä kirkko sen tekee. Jos taas joku uskoo löytäneensä oikotien, kuten noidat, niin tämä on vain harhaannusta ja... |
| Minä vuosin Pehr Juslén oli Turun hovioikeuden asessori? |
107 |
|
|
|
Juslén oli Turun hovioikeuden asessorina vuodesta 1773 vuoteen 1789, jolloin hänestä tuli hovioikeudenneuvos Kustaa III:n vasta perustamaan korkeimpaan oikeuteen.
Lähde:
Biografiskt lexikon för Finland. 1, Svenska tiden |
Kysy kirjastonhoitajalta