| Yritämme löytää Tammen nuorisonkirjoja -sarjan osaa 12. Julkaistu 1940-luvulla ja sarjaa julkaistiin kuulemma 13 osaa. Asiakas kyseli tätä kirjaa, eikä Tammi… |
317 |
|
|
|
Suomen kirjallisuus 1944-1948 tietää kertoa, että Tammen nuorisonkirjoja -sarjan 12. kirja oli Katri Savolaisen Palmikkopäinen tyttö (1946). |
| “Niin ehkä tosiaan katse, kosketus, ihmisen lämpö riittää elämäksi, koska sen on pakko riittää. Vain aavistus, tunne toisen ihmisen, kaltaisensa,… |
439 |
|
|
|
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)... |
| Alice Tegnerin laulu 'Mors lilla Olle' on kääntänyt suomeksi Sauvo Puhtila. Mutta varhaisempikin käännös lienee ollut ennen sitä; olisiko kääntäjä suomalainen… |
627 |
|
|
|
Varhaisin löytämäni käännös sisältyy nuottiin "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K.G. Fazer). Nuotti on julkaistu todennäköisesti vuonna 1910. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Tässä nuotissa laulun nimi on "Olli metsässä". Se alkaa: "Metsään pien' Olli on kulkenut". Nämä tiedot löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön.
Samalla nimellä ja samoilla alkusanoilla laulu löytyy myös lehdistä "Koitto" (01.01.1916, nro 4) ja "Kisäkenttä" (15.07.1916, nro 7-8). Lehdissä suomenkielisen sanoittajan nimeä ei mainita. Säkeistöjä on neljä kuten alkuperäisessäkin laulussa... |
| Muistan, kun isäni ei kerran pitänyt siitä, että Tarja Halonen otti kantaa johonkin suurten maiden sotajuttuihin. Hän sanoi, että pienten maiden johtajien ei… |
380 |
|
|
|
Halosen ensimmäisen kauden ulkopoliittisista kannanotoista voisi varteenotettavana ehdokkaana tarjota vuonna 2002 kärjistynyttä Irakin tilannetta.
Irakia vaadittiin päästämään maahan YK:n asetarkkailijoita aiemmin asetetun asevientikiellon valvomiseksi. Ranskan, Saksan ja Venäjän johtama ryhmä oli valmis antamaan asetarkkailijoille lisäaikaa. EU:n sisällä näkemykset kuitenkin jakautuivat niin, ettei yhteistä kantaa saatu muodostetuksi. Yhdysvallat sen sijaan vaati YK:n turvallisuusneuvostolta voimankäytön oikeuttavaa päätöslauselmaa. Kun se ei sitä saanut, presidentti Bush esitti maailmanjärjestön yleiskokouksessa selkeän uhkavaatimuksen: joko Irakia vastaan ryhdytään toimiin tai Yhdysvallat toimii tarpeen vaatiessa yksin.... |
| Miksi turskalla on se "parta"? |
200 |
|
|
|
Turskan leuan alla oleva viiksisäie toimii kalan tuntoelimenä.
Lähde:
Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg, Suomen kalat |
| Matkustin 1950-luvun lopulla Iisalmesta Helsinkiin höyryveturin vetämällä junalla, joka tuli Kontiomäeltä. Minusta veturi oli Hr1/Ukko-Pekka, mutta eräässä… |
401 |
|
|
|
Hr1-veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä vuosina 1949–63. Vetureita käytettiin pääasiassa Etelä-Suomen pikajunissa rataosilla Helsinki–Tampere ja Helsinki–Kouvola. Vuonna 1955 niillä alettiin ajaa Tampereelta Haapamäelle ja 1957 Seinäjoelle. 1957 Hr1-sarjan ajot laajenivat myös Kouvolasta Imatralle.
60-luvun alussa Pekat otettiin käyttöön Haapamäen ja Pieksämäen väliseen liikenteeseen, ja vuosina 1960-64 niillä hoidettiin säännöllistä pikajunaliikennettä Kouvolasta Kuopioon. Lisäksi muutamalla yksilöllä liikennöitiin 60-luvun puolivälissä Pieksämäen ja Joensuun välisiä kiitotavara- ja yöjunia.
Viimeisinä ajovuosinaan Hr1-veturit olivat henkilöjunaliikenteessä väleillä Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä vielä keväällä... |
| Jukka Kuoppamäen sanoittama kappale On onni siinä on italialaista alkuperää. Kuka esittää alkuperäisen kappaleen ja mikä sen nimi on? Säveltäjiksi annetaan… |
356 |
|
|
|
Jukka Kuoppamäen sanoittama kappale "On onni siinä" on myös hänen säveltämänsä. Modeno-Piatti tai Modene-Piatti on yksi Jukka Kuoppamäen salanimistä. Inga Sulin levytti kappaleen vuonna 1970.
Lähteet:
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Kuoppamäki, Jukka:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000064053 |
| Minä vuosina Johann Ludwig von Cobenzl (1753-1809) oli Itävallan ulkoministeri? |
136 |
|
|
|
Cobenzl oli Itävallan ulkoministerinä 18.9.1800-25.12.1805.
Deutsche Biographie - Cobenzl, Ludwig Graf von (deutsche-biographie.de) |
| Minä vuosina Jonas Carlstedt (1745-1809) oli Loviisan pormestari? |
225 |
|
|
|
Jonas Carlstedt nimitettiin Loviisan pormestariksi 16.11.1789 ja hän astui virkaan vuoden 1790 alussa. Carlstedt hoiti tehtävää kuolemaansa (22.2.1809) saakka.
Lähteet:
Gabriel Nikander, Lovisa stads historia. I, 1745-1808
Gabriel Nikander, Lovisa stads historia. II, 1808-1855 |
| Etsin Otavan 1970-luvulla julkaisemaa suomalaista runokokoelmaa, jonka kirjoittaja kuvaa runoissa omakohtaisesti oleskeluaan mielisairaalassa. Muistan että… |
197 |
|
|
|
Etsitty runoteos saattaisi olla Pekka Kejosen Hotelli Huminan lauluja (Otava, 1972).
Kejonen itse kommentoi kirjaansa muistelmateoksessaan 60-luvun kuvat ja muita otoksia seuraavasti: "'Hotelli Huminan Lauluja' on kokonaisuudessaan laitoskamaa. Osin sieltä kertovaa ja täysin siellä syntynyttä." (s. 88)
Silmäilin Mäkelän Muistan-sarjan osaa Otavan aika, ja kyllähän Kejonen kirjoineen siellä vilahtaa - nimenomaan ohimennen: "Monet hyväksikäyttäjät, kuten Otavan hetkellinen kirjailija Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja, Jarkko Laineen editoima) tulevat kilometrin pituisen listan kanssa ja kantavat kirjat saman tien joko Gordinin tai Hyytiäisen antikvariaatteihin." (s. 175-176) |
| Japanilaisamerikkalainen perhe internointileirillä Amerikassa |
257 |
|
|
|
Kyseeseen voisi tulla Jamie Fordin Hotelli Panama.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1560507 |
| Olen yrittänyt jo hetken muistaa kirjan (muistaakseni jopa kirjasarjan) nimeä |
228 |
|
|
|
Kyseessä saattaisivat olla Virginia (tai V. C.) Andrewsin kirjat. Andrewsin suomennettuun tuotantoon kuuluu useampia erillisiä sarjoja, ja kirjojen kansikuvat ovat kauttaaltaan samantyylisiä eli tummapohjaisia, realistisesti piirrettyjä perhekuvia.
Andrewsin eri sarjat on lueteltu Wikipedia-artikkelissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews
Kirjasammosta löytyy juonikuvauksia: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175948812244 |
| Mitkä olisivat hyviä 1700-luvun Ranskaan sijoittuvia romaaneja? |
467 |
|
|
|
Tässä löytämiäni vinkkejä. Suluissa alkuperäinen ilmestymisvuosi. Lisätietoja kirjoista löytyy esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Diderot, Denis: Tämä ei ole tarina (novellikokoelma) (1773)
Erickson, Carolly: Minä, Marie Antoinette (2012)
Hugo, Victor: Yhdeksänkymmentäkolme : romaani Ranskan vallankumouksen ajoilta (1847)
Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita (1782)
Prévost, abbé: Manon Lescaut (1731)
Süskind, Patrick: Parfyymi : erään murhaajan tarina (1985)
Kotimaisista kirjailijoista Milja Kaunisto on kirjoittanut vuosina 2016-2018 vallankumouksen aikaan sijoittuvan Purppuragiljotiini-trilogian, johon kuuluvat romaanit Luxus, Corpus ja Status.
|
| Onko kirjoja autokauppa liiketoiminnasta? Tai autojen myynnin vastuista yritykselle? |
304 |
|
|
|
Tietokirjallisuudessa autokauppa näyttää olevan varsin huonosti katettu aihealue. Automyyjille tarkoitettuja käytännön oppaita ei vastaani tullut lainkaan; julkaistu kirjallisuus painottuu vahvasti ostajan näkökulmaan. Autokaupan juridisia ja kuluttajansuojakysymyksiäkin tarkastellaan etupäässä kuluttajalähtöisesti. Myyjäpuoli pääsee näkyvimmin esille muistelmissa ja erilaisissa historiikeissa, joista niistäkin saattaa toki löytää käyttökelpoisia tiedonmurusia - mikäli vain jaksaa sellaisten toivossa kirjoja selailla.
Oheinen kirjalista on poiminta kirjastojen autokauppakirjallisuustarjonnasta. Se ei yritä olla tyhjentävä luettelo, vaan enemmänkin suuntaa-antava viitelista siitä, mitä on tarjolla. (Huom! Kaikkia tässä... |
| Kaunokirjallisuutta suomalaisten statuseroista |
153 |
|
|
|
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen |
| Onko Suomessa pojan etunimiä jotka tarkoittavat suojelijaa/vartijaa? |
766 |
|
|
|
Suomalaisista miesten etunimistä löytyy joitain merkitykseltään sangen lähelle 'suojelijaa' tai vartijaa' osuvia. Varsin moni niistä tosin on selvästi vierasperäiselle kalskahtava.
Parhaat vastineet lienevät Birger ja sen muunnos Börje ('auttaja, suojelija') sekä Raimo, suomalainen muunnelma saksalaisista nimistä Raimond ja Raimund, joiden pohjana on muinaissaksan nimi Ragimund, 'neuvokas suojelija'.
Aleksanteri monine muunnelmineen (Aleksi, Aleksis, Alex, Alexander, Alexis, Santeri) pohjautuu kreikan verbiin alexo ('puolustaa, auttaa').
Casper, Jasper, Jasperi, Jesper, Jesperi, Kaspar, Kasper, Kasperi perustuvat kaikki persiankieliseen sanaan kansbar, 'kalleuksien vartija'.
Edvard ja alun perin sen lempinimenä käytetty Eetu... |
| Mikä on leikinlaskun etymologia? Laskea leikkiä? |
1119 |
|
|
|
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja |
| Mistä löytyisi sanat Mika Sundqvistin Moottoripyörä on moottoripyörä -kappaleen englanninkieliseen versioon? |
201 |
|
|
|
Ei "virallinen" versio, mutta pikaisen läpikuuntelun perusteella koko lailla levyllä laulettua vastaava teksti luettavissa täällä:
https://www.astro.fi/forum/index.php?topic=6879.210;wap2 |
| Onko Danielle Steel kirjoittanut historiallisia romaaneja? |
185 |
|
|
|
Danielle Steelin romaaneista seuraavat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolelle:
Ei rakkautta suurempaa (1993)
Hiljainen kunnia (1998)
Isoäiti Dan (2001)
Kadoksissa (1994)
Kaikuja (2007)
Kelpo nainen (2012)
Muuttolintu (1988)
Peilikuva (2000)
Rakkaus ja velvollisuus (1986)
Siivet (1996)
Yksinäinen kotka (2003)
|
| Riennämme rinnoin sykkivin rinnoin laulun sanat ja myös ruotsiksi onnittelulauluna |
607 |
|
|
|
Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa.
Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen:
"Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi... |
Kysy kirjastonhoitajalta