| Kuinka paljon ihmisiä arvellaan tulevan Venäjältä rajan yli Suomeen ns kävellen? Raja-aitaa kun suunnitellaan niin minkälainen tilanne on? Mikä on uhka. |
257 |
|
|
|
Suomella on Venäjän kanssa rajaa noin 1 300 kilometriä, joten asiantuntijoiden mielestä muutaman sadan kilometrin aitaaminen ei aidosti estä liikkuvuutta eikä aita estä rajan ylitystä. Raja-aidan rakentamisella on ennen kaikkea symbolinen merkitys. Sillä tahdotaan luoda myös psykologista turvallisuuden tunnetta.
Rajavartiolaitos esitti jo syyskuussa, että osa itärajasta aidattaisiin laittoman maahantulon estämiseksi. Sen näkemyksen mukaan aita on välttämätön erityisesti poikkeustilanteissa, jossa rajalla tapahtuisi ohjattua siirtolaisilla painostamista tai jos maahantulo olisi laajaa. Virallisia arvioita mahdollisten laittomien rajanylittäjien lukumäärästä ei vastaani tullut.
https://yle.fi/uutiset/74-20001820
https://raja.fi/-/tietoa-... |
| Missä Mary Higgins Clarkin dekkarissa esiintyy muranolainen lasitikari? Kirja on ilmestynyt 1990-luvulla. |
188 |
|
|
|
Muranolainen lasitikari löytyy ainakin Ruth Rendellin Morsiusneidosta (WSOY, 1992):
"Enkö ole koskaan näyttänyt sinulle venetsialaista tikariani? Ne tikarit on tehty Muranon lasista, ja ne ovat teräviä kuin partaveitsi. Kun sellaisen työntää sisään, se katkeaa kädensijan juuresta ja näkyviin jää pelkkä naarmu. Uhri ei edes vuoda verta." (s. 189) |
| Luin vuosia sitten kirjan, jossa kaksi nuorta tyttöä, ystävyksiä jotka muistaakseni karkaavat. Mikä kirja? |
213 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Josefine Adolfssonin Ketä kiinnostaa? (Otava, 2005). Juonikuvaus ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8b4bc14d-234a-4fa7-a418-6….
Teos kuuluu Signal-sarjaan, jossa julkaistut teokset ovat muodoltaan tavallista neliömäisempiä. Kaikki Signal-sarjan kirjat on listattu palvelumme aiemmassa vastauksessa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-muita-kirjoja-otavan-signal?language…. |
| IKL:n aikanaan omistaman ravintolaketju Mustan Karhun laulukirjasta löytyi kappale Suora kurssissaan. Laulun alla tekijätietoina "Hila" - Tapio Ilomäki… |
257 |
|
|
|
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:... |
| Löytyykö netistä sivustoa, mikä vertailisi elintarvikkeiden hintoja eri kaupoissa? |
171 |
|
|
|
Ruoanhinta.fi-sivustolla voi vertailla tuotteiden tai ostoskorin hintaa useimmissa S- ja K-kaupoissa: https://ruoanhinta.fi/.
Reaaliaikaista vertailua kaikista kaupoista en onnistunut löytämään.
|
| Onko olemassa nuottikirja/laulukirja: Klemetti, Heikki: Laululipas lapsille? Etsin 'Peipon pesä' - laulun ensipainoskirjaa. |
391 |
|
|
|
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna... |
| Kummelissa on ollut sketsi "Jouko ja Kosti - Missä mennään?" jonka kaltainen sarja on ollut aiaisemminkin televisiossa. Mikä? |
683 |
|
|
|
Ohjelma oli nimeltään Langalla Jaska ja Ari, ja sitä esitettiin 90-luvun alussa Yle TV2 -kanavalla. Ohjelman idea poikkesi Kummelin parodiaversiosta siinä, että kyseessä oli melko perinteinen tietokilpailu, jossa ei siis arvailtu, missäpäin liikkuva reportteri milloinkin on. Ohjelmaa juonsi vatsastapuhuja Ari Lauanne Jaska-nuken kanssa.
Langalla Jaska ja Ari Ylen Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/langalla-jaska-ja-ari
Ilta-Sanomien juttu Ari Lauanteesta vuodelta 2016: https://www.is.fi/viihde/art-2000001238633.html
|
| Miksi hyväuskoista sanotaan myös sinisilmäiseksi? |
758 |
|
|
|
Sinisilmäisen merkityksellisiä ulottuvuuksia taustoittaa seikkaperäisesti Mauri Komsi Kieliposti-lehden numerossa 1/1991 julkaistussa kirjoituksessaan Sinisilmäisyydestä. Komsi kytkee analyysissaan hyväuskoisen sinisilmäisyyden lapsuuden viattomuuteen ja esittää arvelunaan, että "sinisilmäisyyden kytkentä viattomuuteen on syntynyt sellaisen kansan parissa, jossa ihmiset yleensä olivat ruskeasilmäisiä mutta lapsilla iiristen sini pysyi verraten kauan, niin että kaikki ehtivät sen nähdä". Hän kuitenkin huomauttaa, ettei ole havainnut vakavaa uskoa sinisilmäisyyden ja hyväuskoisuuden väliseen korrelaatioon – kyseessä on pelkkä kielikuva. Muissa kielissä sanalla on toisenlaisiakin merkityksiä eikä kaikissa tehdä lainkaan vastaavaa rinnastusta... |
| "Why do you stay in prison, when the door is so wide open?" Kenen sitaatti? |
337 |
|
|
|
Näin kirjoitti keskiajalla vaikuttanut persialainen mystikko ja runoilija Dzalaladdin Rumi (1207–1273). Joissain lähteissä nimi esiintyy muodossa Maulana Jalaladdin Rumi, ja useita muitakin variaatioita Rumin nimestä länsimainen kirjallisuus tuntee.
Runo, josta kysymyksen sitaatti on peräisin, on englanninkieliseltä nimeltään A community of the spirit: "There is a community of the spirit. / Join it, and feel the delight / of walking in the noisy street, / and being the noise. // -- // Be empty of worrying. / Think of who created thought. // Why do you stay in prison / when the door is so wide open? // Move outside the tangle of fear-thinking. / Live in silence. // Flow down and down / in always widening rings of being." (... |
| Mikä on kappale: "... että saan sinut aikanaan mulle kuulumaan yksin vain ..." Olisiko alkanut näin: "Tyttö pieni ... " Veikkaan 1960-lukua ja italialaista… |
426 |
|
|
|
Jukka Kuoppamäen säveltämässä ja sanoittamassa kappaleessa "Tyttö pieni" lauletaan kertosäkeessä: "Että saan sinut aikanaan yksin kuulumaan mulle vain...". Laulu alkaa: "Tyttö pieni, nyt muuttui tieni".
Kappale osallistui vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailuun, jossa sen esitti lauluduo Pasi ja Pekka (eli veljekset Pasi ja Pekka Saarnikko). Kappale sijoittui kisassa sijalle 10. Jukka Kuoppamäki levytti kappaleen itsekin samana vuonna. Raimo Roiha on tehnyt kappaleesta instrumentaalisen version ja Jaakko Gauriloff on levyttänyt sen saamen kielellä nimellä "Nij'dd sio'm".
Jukka Kuoppamäki: Tyttö pieni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=5jgbRKRUfCE
Lähteitä:
Latva, Tony: Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista... |
| OTK:n varastokeskus tai jakelukeskus, Lempäälä joskus -60 luvulla tehtiin tv-viihdeohjelma, jossa esiintyi Irvin, Laila Halme ja Robin. Näitä ohjelmia tehtiin… |
288 |
|
|
|
Tarkoittanet ohjelmasarjaa ”Iltavuoro”, jota TV2:n Ajanvietetoimitus teki 25 jaksoa vuosina 1967-1969. Sarjan ohjelmat olivat toivekonsertteja, joissa solistit esiintyivät eri työpaikoilla. Näistä konserttitallenteista vain yksi on säilynyt TV-arkistossa. Ritva-tietokannan mukaan säilynyt jakso on nimeltään ”Iltavuoro – toivekonsertti vaneritehtaassa”. Se on kuvattu Hämeenlinnassa. Sääksjärven jakelukeskuksessa marraskuussa 1967 kuvattu konsertti ei siis ole säilynyt. Siinä esiintyivät Irwin Goodman, Laila Halme ja Robin.
Lähteitä:
Rouva Ruutu vastaa Yleisradion sivulla 18.09.2008:
https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kotimainen-ohjelma-60-luvun-lopulta-iltavuoro.htm
Iltavuoro-ohjelman tiedot radio-... |
| (1) Kansakouluikäluokat oppivat Isä meidän -rukouksessa: "anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin anteeksi annamme [tai: mekin annamme anteeksi]… |
786 |
|
|
|
Muutokset Herran rukouksen eli Isä meidän -rukouksen sanamuodossa liittyivät ennen kaikkea Suomen evankelis-luterilaisen kirkkokäsikirjan uudistamistyöhön. Lopulliset päätökset rukouksen kielellisestä asusta on tehty yleisessä kirkolliskokouksessa kirkkokäsikirjakomitean ehdotusten pohjalta.
Seitsemännessä yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 1913 hyväksytyn kirkkokäsikirjan uudistustyö oli aloitettu jo 40-luvulla. Ensimmäiset tulokset kirkkokäsikirjakomitean pitkällisestä työstä saatiin jo vuoden 1958 kirkolliskokouksessa; jatkoa seurasi 1963 kirkolliskokouksessa, ja päätökseen uudistuksen saattoi vuonna 1968 pidetty 20. varsinainen kirkolliskokous. Uudistetussa kirkkokäsikirjassa Isä meidän -rukous ("anna meille meidän syntimme... |
| Mistä nimi Mia on lähtöisin? |
360 |
|
|
|
Mia ja Miia ovat Mirjam- ja Mirjami-nimien kutsumamuotoja. Mirjam puolestaan on heprealainen muoto Maria-nimestä. Maria on Raamatusta tunnetuksi tullut heprealais-aramenialainen nimi, jonka merkityksestä ei ole täyttä varmuutta. Mahdollisiksi merkityksiksi on annettu "toivottu lapsi", "rakastettu", "kapinallinen" tai "kitkerä".
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2011)
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria |
| Mikä on tähtiteltti Aleksis Kiven Metsämiehen laulussa? |
529 |
|
|
|
Taivaankantta on nimitetty runollisesti "taivaan teltaksi". "Teltti" taas on kansanomainen muoto sanasta teltta. Tähtiteltti tarkoittaa siis tähtistä taivaankantta.
Lähde: Nykysuomen sanakirja |
| Eräässä kirjassa oli sitaatti "Mitä lähempänä pohjoisnapaa ollaan, sitä enemmän lumi näyttää vaihtelevan niin määrän kuin ominaisuuksien suhteen." Kirjan… |
184 |
|
|
|
Sitaatti on peräisin Olaus Magnusin teoksen ensimmäisen kirjan 22. luvusta, joka ei ole mukana vuonna 1973 julkaistusta suomennoksesta Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset. Kahdeskymmenestoinen luku (Lumen erilaisista muodoista) – ja kysymyksen sitaatti – löytyy vain vuonna 2002 nimellä Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -nimellä ilmestyneestä aiempaa laajemmasta suomennoksesta (s. 48). |
| Olen kovasti yrittänyt löytää kirjaa, josta pidin lapsuudessani (90-luvun alkupuolella). Kirja oli siis lyhyt lastenkirja ja joka sivulla oli kuvitusta, ja se… |
299 |
|
|
|
Seikkaperäisen kuvauksen perusteella sanoisin, että kyseessä on Satoshi Kitamuran Vilman ja Niken kävelyretki (WSOY, 1988). |
| Elämäkertojen lähdeluettelossa mainitaan usein lähteeksi kirjeenvaihto. Miten on mahdollista, että kirjan päähenkilön lähettämät kirjeet on jäljitetty vai onko… |
298 |
|
|
|
Kirjeiden ja kirjeenvaihdon saatavuutta tutkimuksen lähdeaineistoksi lienee yksinkertaisinta havainnollistaa julkaistujen kirjekokoelmien avulla. Ne ovat tuskin koskaan lähestulkoonkaan täydellisiä; samoin kuin tutkijoiden käyttämä kirjeaineisto, julkaistu kirjeenvaihto perustuu siihen materiaaliin, joka on onnistuttu jäljittämään – tavalla tai toisella. Kirjoittajien jäämistöistä – tai parhaassa tapauksessa arkistoista – ei useinkaan kopioita lähetetyistä kirjeistä löydy (ellei kyseessä sitten ole joku, jonka on asemansa vuoksi ollut tarpeen säilyttää kirjoittamiensa kirjeiden kopiot, tai kirjeenvaihtonsa julkaisua nimenomaisesti suunnitellut henkilö), vaan ne ovat tavallisimmin peräisin vastaanottajilta ja heidän... |
| Kun kaadan mökillä rautapitoista kaivovettä kahvipannuun huuhdellessani sen, vesi muuttuu hetken päästä aivan mustaksi. Mikä ilmiö? |
333 |
|
|
|
Veteen liuennut rauta on pelkistyneessä muodossa. Päästessään kosketuksiin ilman kanssa se hapettuu ja saostuu rautahydroksidiksi. Tätä reaktioita voidaan käyttää hyväksi raudan poistamisessa vedestä.
Lisätietoa raudasta kaivovedessä:
Ympäristö.fi: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_…
Lisätietoa metallien hapettumisesta:
Peda.net: https://peda.net/p/RiikkaKotiranta/k7uo/kemia-79-v1/V/20/mhjp
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hapetus-pelkistysreaktio |
| Moikka taas. Muistatko missä piisissä on sanat; bi kalle bi kalle siäl oltiin mä ja kalakalle yössä pariisin. |
755 |
|
|
|
Kappale on nimeltään "Pigalle". Se alkaa: "Pigalle, Pigalle, siel oltiin mä ja Kala-Kalle yössä Pariisin." Laulun on säveltänyt Heinz Gietz ja sanoittanut Hans Bradtke. Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aune Ala-Tuuhonen, joka oli yksi radiohupailun "Kankkulan kaivolla" käsikirjoittajista. Sen suosituin hahmo oli Tippavaaran isäntä (Oke Tuuri), joka myös levytti "Pigallen".
Lähde:
Suuri toivelaulukirja 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
|
| Kuka teki luontokatsauksia Ylelle tai maikkarille 90-luvulla? Ruskeahiuksinen mies ja suomenruotsalainen nimi |
466 |
|
|
|
Kyseessä lienee Paul Segersvärd. Hänet tunnetaan Ylen Aamu TV:n Luonto lähellä -ohjelmista sekä menneiden vuosien suositusta tv-visailusta Mikä mikä viidakkokirja. Mikä mikä viidakkokirjaa kuvattiin yli sata jaksoa vuosien 1989–1992 aikana. Vuonna 1997 Segersvärd ryhtyi toimittamaan TV 1:n Aamu-uutisten Luonto lähellä -sarjaa, jota hän vuoteen 2019 mennessä ehti tehdä 652 jakson verran. Vuosina 1992–97 Segersvärd työskenteli toimittajana TV 1:n Lasten ja nuorten toimituksessa. Koulutukseltaan Segersvärd on optikko. Television luonto-ohjelmiin Segersvärd päätyi alun perin lintuharrastuksensa kautta; journalistista kokemusta hänelle oli kertynyt Helsingin lintutieteellisen seuran lehden toimittajana.
Missä... |
Kysy kirjastonhoitajalta