Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto

Viimeisimmät vastaukset

26 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä löytyisi perinteisiä sukka-aiheisia kansanrunoja, -loruja tai sananparsia? Ennen vanhaan itsetehtyjä sukkia annettiin kihlauksen merkiksi ja morsian… 4941 26.8.2009 Perinteisissä suomalaisissa häämenoissa morsian saattoi tosiaan antaa kosintaan myöntymisen merkiksi sukat puhemiehelle, sulhaselle ja toisinaan sulhasen suvullekin ja jakaa sukkia tulevalle suvulleen häissä antimina eli morsiuslahjoina. Sukka-aiheisia kansanrunoja löytyy esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (SKVR, julk. 1908–1948, 1997). SKVR nykyisin käytettävissä myös internetissä tietokantana(http://www.finlit.fi/skvr/). Mm. Martti Haavion toimittamassa teoksessa 'Laulupuu: Suomen kansan tunnelmarunoutta' (2. p. WSOY, 1980) on niin ikään joitakin sukka-aiheisia runoja, mutta ne eivät varsinaisesti liity häämenoihin. Sukka-sana esiintyy myös monissa lastenloruissa, esimerkiksi Ulla Lipposen toimittamassa teoksessa...
Onko Lydia Koidulan runoja suomennettu? 1508 28.1.2009 Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston runotietokannasta Linkki maailman runouteen löytyy tieto yhdeksästä Koidulan runosuomennoksesta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/). Viisi niistä sisältyy Eestin runotar -antologiaan (WSOT, 1940) ja kolme Paavo Cajanderin suomentamina Runoelmia-antologiaan (Kirja, 1914). Äidin sydän -runo on ilmestynyt Hilja Haahden suomentamana antologioissa Äideistä parhain (Otava, 1997) ja Äiti (WSOY, 1931).
Mitä tarkoittaa Kaksinkantaja ? 3070 24.7.2008 Kaksinkantaja on järvi Lieksassa, Jongunjoen lähellä. Jongunjoki virtaa Kuhmon Jonkerinjärvestä Lieksanjokeen. Kaksinkantajan tuntumassa sijaitsee Karhu-Väinön eli maineikkaan karhunkaatajan Väinö Heikkisen talo. Heikkinen on kaatanut elämänsä aikana 36 karhua. Alueella tunnetaan tarina, jonka mukaan järveen olisi syksyisten niittotöiden aikaan hukkunut kaksosia odottanut nainen. Järvi oli ollut heikossa jäässä, ja niittoväki oli - kenties järviruokoa kerätäkseen? - uskaltautunut jäälle. Jää oli pettänyt raskaana olevan naisen alta. Tämän tarinan kuulimme itseltään Karhu-Väinöltä. Sitä, onko "kaksinkantaja" tarkoittanut kaksosia odottavaa naista yleisemminkin, emme pysty sanakirjalähteiden valossa sanomaan. Daniel Jusleniuksen "Suomalaisen...
Etsin luetteloa kirjoista, jotka Elias Lönnrot on aikanaan lahjoittanut Sammatin kirjastolle ja koululle. Ne ovat Sammatin kirjastossa, mutta sieltä ei… 3047 21.7.2008 Elias Lönnrot määräsi testamentissaan 27.4.1882, että hänen kuolinpesänsä kirjoista saisi Ida-tytär valita ensiksi ne, jotka tarvitsi, ja sen jälkeen saisi Helsingin yliopiston kirjasto ottaa osan. Loput kirjat määrättiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran haltuun. Seura sai pitää itsellään, mitä halusi, mutta sen kuului myös jakaa yleishyödyllisiksi arvioimiaan teoksia kirjastoille ja kouluille. Ida-tyttären ja Helsingin yliopiston kirjaston osuus Lönnrotin kirjakokoelmista jäi vajaaseen sataan niteeseen. Suurin osa, 2 524 kirjaa, 17 karttaa ja 26 nippua pienpainatteita, siirtyi SKS:lle. SKS piti itsellään kuutisensataa kirjaa ja lahjoitti muut 1 900 parillekymenelle oppilaitokselle ja koulukirjastolle, lähinnä niille paikkakunnille,...
Onko Teillä kirjallisuutta suomalaisista talonpoikaishäistä 1900-luvulla? Kirjoitan diplomityötä talonpoikaishäistä, nimenomaan kosinnasta ja morsiamen… 817 29.4.2008 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmissa on suomalaisista talonpoikaishäistä varsin paljon aineistoa, etupäässä artikkeleita. Artikkeleita voi etsiä kirjastoissa käytettävissä olevasta Arto-tietokannasta (https://arto.linneanet.fi/ ) ja kirjoja Helka-tietokannasta (https://helka.linneanet.fi/ ). Asiasanahauissa hakutermeinä kannattaa käyttää mm. termejä häät, morsian ja kosinta. Aihetta käsitteleviä perusteoksia ovat esimerkiksi Maija-Liisa Heikinmäen kirja Suomalaiset häätavat: talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet (Otava, 1981) ja Terttu Kaivolan toimittama teos Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995). Lisävinkkejä tiedonhakuun saa ottamalla...
Tietoja kirjasta laululipas 1, 1912. 1856 24.4.2008 Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja". Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa". Lindstedt kokoili kansanlauluja mm...
Mikä on tuntemattoman sotilaan sanoma? 8037 31.3.2008 Väinö Linnan Tuntematon sotilas kuvaa suomalaisia sotilaita jatkosodassa 1941-1945. Se on Suomen tunnetuimpia ja myydyimpiä romaaneja. Kirja aiheutti ilmestyessään julkisen polemiikin. Toisaalta se nähtiin realistisena sodan kuvauksena ja toisaalta isänmaallisuuden ja urhoollisuuden pilkkana. Tuntematonta sotilasta pidetään suomalaistakin suomalaisempana romaanina ja ennen muuta ihmiskuvauksen mestariteoksena. Sanotaan, että Tuntematon sotilas on suomalaisen miehen sielun peili. Tuntemattomassa sotilaassa Linna kuvaa sotaa kaunistelemattomasti vastapainona perinteiselle sankarimyytille. Kirjan takakannen tekstissä sanotaan, että kirja on "sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki". Jotkut kriitikot tosin ovat olleet sitä...
"Tuu-tuu-tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla..." alkaa vanha tuttu kehtolaulu. Mistä laulussa on itse asiassa kyse? Duetosta äidille ja tupakkarullalle,… 10141 6.3.2008 "Tuu,tuu, tupakkirullasta" on olemassa suuret määrät toisintoja ympäri Suomea. Suomen Kansan Vanhoihin Runoihin on tallennettu yli 700 toisintoa. Toisintoja pääsee tutkimaan helpoimmin SKVR-tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/skvr/) kautta. Emme ole toistaiseksi onnistuneet löytämään tietoa tupakkirullan merkityksestä, mutta kysymyksenne on lähetetty edelleen Kansanrunousarkiston puolelle. Vastauksen saamisessa saattaa mennä useampi päivä.
Tahtoisin tietää, mitkä kaikki Tiina-kirjat on painettu uusina (violettikansisina) painoksina? 938 24.1.2008 Kustantajan (Karisto) mukaan violettikantisina ovat ilmestyneet seuraavat Tiina-kirjat: Taitaa olla rakkautta Tiina Tiina Tiina aloittaa oppikoulun Tiina ei löydä Tinttamaria Tiina ei pelkää Tiina eksyy Tiina epäilee Juhaa Tiina etsii juuriaan Tiina ja vieras poika Tiina joutuu sairaalaan Tiina kesälaitumilla Tiina on aina Tiina Tiina ottaa vastuun Tiina saa ehdot Tiina saa suukon Tiina seikkailee Tiina toimii Tiina vauhdissa Tiinaa ei ymmärretä Tiinaa harmittaa Tiinaa tarvitaan Tiinakin ratsastaa Tiinalla on hauskaa Tiinalla on hyvä sydän Tiinalle otetaan pikkusisko Tiinan ampiaiskesä Tiinan uusi ystävä Tiinastako näyttelijä Älä itke, Tiina
Mitä tarkoittavat nimet Hannele, Jari ja Maarit japaniksi? Kiitos jo etukäteen. 1877 4.1.2008 Hannele ja Maarit eivät merkitse japaniksi mitään, mutta Jari voisi viitata japanilaiseen keihääseen yariin. Japanin y äännetään suomen kielen j:n tavoin eli yari=jari. http://fi.wikipedia.org/wiki/Yari_(keih%C3%A4s)
Missä Topeliuksen runossa hän kuvailee Kahran kaunista Kreetaa, jonka menetti "Hangon Matille"? 2491 2.1.2008 Topelius kuvailee Kreetaa (=Greta) useassa runossaan. Hän tapasi Gretan ensimmäisen kerran tammikuussa 1838 Kahran kestikievarissa Alavudella. Seuraavien parin vuoden ajan Gretan hahmo esiintyy lukuisia kertoja eri runoissa. Arne Törnudd on kirjoittanut aiheesta jopa kirjan "Flickan från Kahra - I Topelius' liv och diktning" (Förlaget Bro, 1948), jossa hän tulkitsee Topeliuksen runoja Greta-suhteen kautta. Greta esiintyy mm. runoissa "Rakkauden kahtalaisuus", "Valdemarin salaisuus", "Kaksikymmenvuotiaana" ja "Uni ja todellisuus". Nämä kaikki löytyvät Topeliuksen kootuista runoista "Runoja" (WSOY, 1950).
Mikä on kirjan nimi ja tekijä, jonka olen Kemijärven kirjastosta joskus aikaisemmin lainannut ja jossa on radio- (ehkä myös tv) persoonallisuuksien haastateltu… 1173 12.12.2007 Todennäköisesti muistelet Seppo Kahilan teosta "Suhteeni kieleen" (Hämeenlinna: Karisto, 1990). Siinä haastatellaan tunnettuja sanankäyttäjiä, muun muassa Hannu Taanilaa. Aiheena on kieli moninaisine mahdollisuuksineen ja merkityksineen.
Kuulin joitakin vuosia sitten veteraanikuoron laulavan laulua, jonka sanat menivät jotenkin tähän tapaan: ....me sotaveteraanien lapset, on meillä kohta jo… 2601 22.11.2007 Laulu saattaa olla tamperelaisen laulajan ja lauluntekijän Ilmo Korhosen kynästä. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu laulu nimeltä "Sotaveteraanien lapset". Sen sanoja ei ole täällä SKS:n kirjastossa, jolle kysymyksenne kohdistitte. Tiettävästi säkeissä kerrotaan suurten ikäluokkien elämänkaaresta sodanjälkeisessä Suomessa. Laulu on julkaistu ainakin CD-albumilla "Musaa mäeltä 4". (Tampere: Pispalan Musiikkiyhdistys, 2006). Levyllä sen esittää Nääsboys-yhtye. Tallenne on aika hankalasti saatavissa kirjastoista, suurimmista kaupunginkirjastoista sitä näyttäisi olevan vain Tampereella ja Hämeenlinnassa. Äänitettä kuvaillaan Internet-osoitteessa http://www.pispala.fi/yhdistykset/musiikkiyhdistys/musaa.html . Ilmo Korhoselta itseltään kannattaa...
Mistä nimi Sini on peräisin? Milloin se on otettu käyttöön ja tarkoittaako se kenties mitään? 2930 14.11.2007 Tietoa Sini-nimen alkuperästä ja merkityksestä löydät tutkielmaasi varten esimerkiksi seuraavista lähteistä: Häkkinen, Kaisa: "Nykysuomen etymologinen sanakirja" (Helsinki: Kaisa Häkkinen ja WSOY, 2004) Saarikalle, Anne - Suomalainen, Johanna: "Suomalaiset eunimet Aadasta Yrjöön" (Jyväskylä: Gummerus, 2007) "Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja" (Helsinki: Otava, 1984) "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3" (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) Näissä lähteissä kerrotaan muun muassa, että Sini on suomalainen nimi ja että se pohjautuu värin nimeen "sininen".
Olen etsinyt Soldados Desconocidos:ta eli Tuntematonta Sotilasta espanjaksi kaannettyna jo pari vuotta mutta en ole loytanyt. MISTA sen voisi ostaa? Onko… 3070 26.10.2007 Linna, Väinö. Soldados desconocidos / Väinö Linna ; [traduccion de Rafael Vázquez-Zamora. Barcelona: Ediciones Destino, 1957. 328 s. Colección Áncora y delfin; 139. Alkuteos: Tuntematon sotilas; käännetty ranskasta. Jos teoksesta ei ole otettu uusia painoksia, on todennäköistä, että sitä ei ole enää saatavilla kirjakaupoista. Kustantajan verkkosivujen luettelosta, edelleen julkaistavasta ”Áncora y delfin” -sarjasta, sitä ei löydy. Ediciones Destino: http://www.edestino.es/catalogo.aspx . Parissa kansainvälisessä antikvaarisessa verkkokirjakaupassa sitä tarjotaan: Books.com: http://www.biblio.com/search.php?stage=2&ocx=27be598240551282141217227d… Todocollecion.net: http://www.allcollection.com . Voit hakea vaikka kirjailijan nimellä...
Etsin tekstejä vanhoihin (etupäässä suomalaisiin) lastenloruihin ja -leikkeihin, joissa esiintyy kuolema. Omasta lapsuudestani muistan leikin, jossa juostaan… 1410 2.10.2007 "Hura hura häitä"–leikkiä on leikitty eri puolilla Suomea peruspiirteiltään samalla tavalla. Laulun sanoista ja melodiasta on sen sijaan runsaasti variaatioita. Yhdet toisinnot löytyvät teoksista: Ulla Lipponen: Din din doora – laululeikkejä (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990). Liisa Laaksonen: Lystiä leikkiä - perinnettä ja perinneleikkejä ([Hki] : Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1983). Sanojen muita toisintoja voi tiedustella Kansanrunousarkistosta (kansanrunousarkisto@finlit.fi, puhelin: 0201 131 240). Lähetämme mielellämme tarvittaessa myös viitteitä teoksista, joissa käsitellään lastenleikkejä ja lasten suullista perinnettä.
Mielessäni pyörii vanha runo, joka on muistaakseni ollut jossain kanskoulun lukukirjassa. Muistan siitä säkeet "Kotikartanolla on kuusi paikoillaan, se joka… 1965 25.9.2007 Runoa ei ole löytynyt. Olemme katsoneet näistä lukukirjasarjoista: "Lukemisto Suomen lapsille 1 - 4" (Helsinki: Valistus, 1930-32) "Lukukirjani 1 - 4" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1953-57) "Kansakoulun lukukirja 1 - 5" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1933-35). Mainituista lukukirjoista on otettu uusia painoksia vuosikymmenten ajan, aina 60-luvulle saakka. Tarkempi muistikuva kysyjän käyttämästä lukukirjasta saattaisi auttaa eteenpäin. Isänmaallisia runoja, joissa puu esiintyy lujuuden ja jatkuvuuden tunnuskuvana, on esimerkiksi Immi Hellénillä ("Nuorelle puulleni") ja Hilja Haahdella ("Kuusen suojassa"). Kysytyn runon tekijää emme valitettavasti osaa nimetä.
Haluaisin nuotit tai cd:n, jossa on laulu nimeltä Syntymäpäivävalssi. Laulu alkaa sanoilla Lakastuu kukkaset kauneimmatkin. Sen on esittänyt Veikko Tuomi. 3083 22.9.2007 Näyttää siltä, että tätä kappaletta ei ole saatavilla cd-levyllä, mutta se löytyy ainakin seuraavilta kaseteilta/lp-levyiltä: Veikko Tuomen lp-levyiltä Kotiseutuni (olemassa myös kasettina) Turun Harmonikkakerhon esittämänä lp-levyllä Soivat hanurit 2 (löytyy Turun kaupunginkirjastosta) Four catsin lp-levyltä Ikivihreitä 2 Kyseessä ovat niin vanhat levytykset, että niitä voi olla hankala löytää mistään kirjastosta. Syntymäpäivävalssi nimellä löytyy uudempiakin levytyksiä, mutta kirjastojen tietokannoista ei selviä, että onko kyseessä sama kappale. Tässä kuitenkin nekin äänitteet: Pellokvartetti : Tiet (cd)(myös nuotti) Leppävirran pelimannit: Leppävirran pelimannit 25 vuotta (c-kasetti) Syntymäpäivävalssista on tehty oma nuottinsa nimellä...
Minulla on Nalle Puh/ elämisen taito kirjasta yksi ajatus teksti, jota yritän kirjoittaa ruotsiksi. Onko sitä kirjaa ruotsiksi vai voinko itse kääntää sen… 2830 5.6.2007 Janette Marshallin teos "Nalle Puh ja elämisen taito: 100 ohjetta sisäisen karhun hellimiseksi" ("Life Lessons from Winnie-the-Pooh: 100 Ideas to Nurture Your Inner Bear", 2004) on käännetty ruotsiksi. Ruotsinkielisen laitoksen nimi on "Nalle Puhs stora klokbok: 100 björntankar för bättre hälsa" (2005). Kääntäjinä ovat Love Kellberg ja Brita af Geijerstam. Kysyjän asuinkunta on Parainen. Turunmaan kirjastojen Blanka-yhteistietokannan mukaan "Nalle Puhs stora klokbok" kuuluu Paraisten kaupunginkirjaston kokoelmiin: http://80.81.166.17/geminiwww/se/frame_katalog.html . Omatekoisten käännösten arviointipalvelua ei Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto pysty tarjoamaan. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toimistossa osataan kenties...
Asiakkaamme kysyy runon kirjoittajaa ja mistä löytyisi kyseinen runo. Vinkkinä seuraavaa: runon aiheena ruis ja ruiskaunokki. Se meni jotenkin näin: Siinä… 1576 5.6.2007 Joel Lehtosen runo Ruiskukka minulle aina oli rakkaampi kuin ruis... sopii asiakkaanne kuvaukseen. Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta Runojen kirjasta (1977) ja Sinikka Pellisen toimittamasta Kauneimmat luontorunot -valikoimasta (1994).