Hei,
mielessäni pyörii vanha runo, joka on muistaakseni ollut jossain kanskoulun lukukirjassa. Muistan siitä säkeet "Kotikartanolla on kuusi paikoillaan, se joka vuosi kasvaa ja varttuu varreltaan. --- " ja runo loppuu jotenkin tähän tapaan "Jos maa tämä seisoo, niin minäkin". Nyt itsenäisyyden juhlavuonna tuolle runolle olisi kenties käyttöä, mutt akun en löydä sitä mistään. Voisiko joku auttaa?
Vastaus
Runoa ei ole löytynyt. Olemme katsoneet näistä lukukirjasarjoista:
"Lukemisto Suomen lapsille 1 - 4" (Helsinki: Valistus, 1930-32)
"Lukukirjani 1 - 4" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1953-57)
"Kansakoulun lukukirja 1 - 5" (Porvoo, Helsinki: WSOY, 1933-35).
Mainituista lukukirjoista on otettu uusia painoksia vuosikymmenten ajan, aina 60-luvulle saakka.
Tarkempi muistikuva kysyjän käyttämästä lukukirjasta saattaisi auttaa eteenpäin.
Isänmaallisia runoja, joissa puu esiintyy lujuuden ja jatkuvuuden tunnuskuvana, on esimerkiksi Immi Hellénillä ("Nuorelle puulleni") ja Hilja Haahdella ("Kuusen suojassa"). Kysytyn runon tekijää emme valitettavasti osaa nimetä.
Kommentoi vastausta