| Haluaisin saada luettavaksi Dagens Nyheter -sanomalehden 6.12. sunnuntailta. Lehdessä on ollut liite, joka kiinnostaa. Onko sitä mahdollista lukea jossain, tai… |
626 |
|
|
|
Seinäjoen kaupunginkirjasto on hankkinut asiakkaiden käyttöön myös sähköisiä lehtipalveluita. Library PressDisplayssa lehdet ovat luettavissa näköislehtinä. PressDisplayta voi käyttää myös kotona omalla tietokoneella tai tabletilla kirjautumalla palveluun kirjastokortin numerolla.
Lehtivalikoimasta löytyy myös Dagens Nyheter.
Linkki Pressreaderiin löytyy kotisivuiltamme kohdasta Kokoelmat ja tiedonhaku, Lehdet, e-lehdet.
PressReader http://library.pressdisplay.com/pressdisplay/viewer.aspx
Kotimaisten lehtien näköislehtipalvelu ePress on käytettävissä kirjaston tietokoneilla.
|
| Olen 3.vuoden geronomiopiskelija ja teen opinnäytetyöni aiheella etsivä vanhustyö. Tästä aiheesta ei juurikaan ole tutkittua tietoa ainakaan suomenkielisinä… |
797 |
|
|
|
Hei,
Finto.fi, suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelusta löytyy laajemmaksi hakutermiksi:
"etsivä sosiaalityö" ja siihen yhdistettynä vanhukset / ikääntyneet / vanhuus
"outreach work" ja siihen yhdistettynä aged /older people
Suosittelen aineistohakua seuraavista tietokannoista:
melinda.kansalliskirjasto.fi
finna.fi
monihaku.kirjastot.fi
|
| Tietoa sukunimestä Aalto |
556 |
|
|
|
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d937be45-01a…
Pirjo Mikkosen "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850 -1921 otettujen sukunimien taustat -kirjasta löytyy useita esimerkkejä siitä miksi sukunimi Aalto tai Aaltonen on otettu. "Ammattikalastajalle merellinen nimi" (1921) "Samannimiset savottakaverit päättivät ottaa eri nimet Aalto ja Laine, joita pidettiin harvinaisina" (1907)
|
| Voiko kirjoja palauttaa toiseen kirjastoon? |
1645 |
|
|
|
Pääsääntönä on, että kirjastokimpan kirjoja voi palauttaa toiseen kimpan kirjastoon. Voit myös palauttaa kaukolainan siihen kirjastoon, josta olet sen noutanut. Kirjastoilla ei yleensä ole sellaista palvelua, että he postittaisivat palauttamasi kirjan toiseen kirjastoon
|
| Etsin Seitti-kirjastopalveluista viulisti Heimo Haiton musiikkia. Satuin löytämään mielenkiintoisen CD:n, johon oli digitoitu Heimo Haiton ja pianisti Irma… |
743 |
|
|
|
Seitti-verkkopalvelun mukaan levy on cd-muodossa, mutta todellisuudessa kyse on LP-levystä. Valitettavasti tämän levyn kohdalla oli tiedoissa virhe.
Kaukolaina-asioissa kannattaa olla aina ensiksi yhteydessä omaan kirjastoon. Sieltä välitetään kaukolainapyyntö sinne, missä haluttu materiaalia on saatavana.
|
| Tiedustelisin sellaista asiaa, että onko mahdollista varata kirjaa esimerkiksi Helsingistä kotipaikkakuntani kirjastoon Seinäjoelle? Kun Täällä ei… |
818 |
|
|
|
Voit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukopalvelun välityksellä. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kirjastoon tai jättää sen kirjaston nettisivujen kautta: https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/
Tältä sivulta löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukolainatilaus asiakkaalle -lomakkeella voit jättää kaukolainatilauksen sähköisesti.
|
| Kysyisin että voiko perheenjäseneni lainata varaamani kirjan puolestani? En itse pääse paikalle lainaamaan, mutta tarvitsen kirjan. |
484 |
|
|
|
Kyllä perheenjäsen voi käydä lainaamassa kirjan. Anna hänelle kirjan varausnumero, jonka mukaan kirja löytyy varaushyllystä. Toisen asiakkaan kortilla varattua kirjaa ei voi lainata automaatilla, joten hänen tulee lainata kirja asiakaspalvelussa.
|
| Miten kirjoja jotka ovat töysässä tai ähtärissä saisi varauksella noudettaviksi alavudelle? |
390 |
|
|
|
Voit olla suoraan yhteydessä Alavuden kirjastoon joko käymällä paikan päällä tai ottamalla yhteyttä puhelimitse/sähköpostitse. Pyydät tilaamaan aineistoa Alavudelle, josta sitten voit hakea varaukset niiden saavuttua.
Oiva-kimppakirjaston kassit kulkevat torstaisin iltapäivällä noin klo 14. (Viimeistään torstaiaamuna tehdyt pyynnöt ehtivät vielä saman päivän lähetyksiin.)
|
| 2,5 vuotiaamme tiedustelee kakkaavatko hyttyset? |
2176 |
|
|
|
Mikäli hyttynen saa imeä verta häiritsemättä, se saattaa kaksin-tai kolminkertaistaa oman painonsa. Mahdollistaakseen tämän hyttynen poistaa nestettä elimistöstään, minkä tarkkasilmäinen voi havaita pienen pisaran puristuessa ulos hyttysen takapäästä. Hyttyset eivät kakkaa, mutta syövät ja pissaavat yhtä aikaa.
Lisätietoa aiheesta löytyy http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kohta_pistaa_pista_vasta… ja Juhani Itämiehen kirjasta Pistämätön hyttyskirja (2007).
|
| Onko Eric Bergqvistin lähetysaiheisia lauluja/virsiä suomennettu? Entä Jim Cymbalan kirjaa Fresh Power, What happens when God leads and you follow ja Carl… |
724 |
|
|
|
Löysimme joitakin Eric Bergqvistin suomennettuja lauluja: Hengellisessä laulukirjassa (1976) on kaksi laulua sijoitettu osastoon Evankelioiminen: Jos työsi pellolla vaikeaa (nro 193) ja Oi, armon ihmettä (nro 197). Lisäksi samassa kirjassa on osastossa Rukous Bergqvistin laulu Kuule, Herra, rukoilemme (nro 485). Siionin kanteleessa on yksi Bergqvistin laulu, Ei paina mun murheeni täällä (nro 309), mutta se ei varsinaisesti ole lähetysaiheinen.
Jim Cymbalan kirja Fresh Power on suomennettu nimellä Voimalataus. Se on saatavana Seinäjoen kirjastosta.
Carl-Gustav Severinin kirjasta Russia stole our hearts ei löytynyt suomennosta. Ruotsiksi se on ilmestynyt vuonna 1998 nimellä Ryssland stal våra hjärtan.
|
| Eräässä runossa on lause: "elämän ensisyke-äänet maani parmaan." Mitä tarkoittaa sana parmaan? |
1733 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan (1962) mukaan sana parma on harvinainen, yleensä runokielessä käytetty muoto sanasta parmas, jonka merkitys on rinta tai povi.
|
| Minä vuonmna Martti Haavio julkaisi runonsa Laulu Nukkumatista? En kysy nyt Sinisen unen eli muutetun version syntyaikaa vaan alkuperäisrunoa. |
1132 |
|
|
|
Laulu Nukkumatista on sepitetty kesällä 1937 kertoo Aale Tynni-Haavio Martti Haavion Iloisen lorukirjan alkusanoissa.
|
| Mistä voisi tiedustella tällaisia asioita puhelimitse: Jos ihminen asuu osan vuotta Espanjassa, kuinka kauan Suomesta hän voi vuosittain olla poissa, että… |
721 |
|
|
|
Suomi.fi:n mukaan eläkkeen maksamisen perussääntönä on, että EU/ETA-sopimus takaa toisessa maassa ansaitun eläkkeen maksamisen mihin tahansa maahan. Eläkejärjestelmät pohjaavat kuitenkin kunkin maan omaan lainsäädäntöön, ja eläkkeiden – esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen – myöntämisessä voi olla maaeroja. Eläketurvakeskus neuvoo kaikissa paluumuuttajien tai ulkomaille muuttavien eläkkeitä koskevissa kysymyksissä. Eläketurvakeskuksen yhteystiedot löytyvät täältä http://www.etk.fi/fi/service/yhteystiedot/1571/yhteystiedot
Saman sivuston mukaan ulkomailla säännöllisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla eläkeläisillä ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Jos siteesi Suomeen ovat edelleen kiinteät, sinut voidaan pitää Suomen... |
| Minulle luettiin lapsena kirjaa, missä taivaalta taisi tippua kakkaa. Siinä taisi olla myös myyrä. Osaisitteko sanoa, mikä kirja on kyseessä? |
587 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Werner Holzwarthin ja Wolf Erlbruchin kirja Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä (2000).
|
| Miten saa lähetettyä kopion maksetusta laskusta |
1557 |
|
|
|
Jos sinulla on käytössäsi vain paperikopio, voit skannata laskun ja lähettää skannatun tiedoston sähköpostin liitteenä.
Mikäli lasku on elektronisessa muodossa esimerkiksi tiliotteellasi, voit tallentaa sen ja lähettää sähköpostin liitteenä.
Voit myös kopioida maalaamalla laskun sisällön tekstinkäsittelyohjelmaan, tallentaa sen ja lähettää liitteenä.
Liitteen lähetys gmail-sähköpostilla:
1.Valitse Gmail-sovelluksessa Kirjoita viesti.
2.Kosketa paperiliitinkuvaketta.
3.Valitse Liitä tiedosto
4.Valitse sovellus, johon kuva tai tiedosto on tallennettu
|
| Onko Isonkyrön ja Seinäjoen kirjastoilla yhteistyötä niin että toisesta lainatut kirjat voi palauttaa toiseen kirjastoon? |
458 |
|
|
|
Valitettavasti sellaista yhteistyötä ei näiden kirjastojen välillä ole, eli Seinäjoelta lainatut kirjat pitää palauttaa Seinäjoelle ja Isostakyröstä lainatut Isönkyrön kirjastoon.
|
| Minkä maan lippu? Vaakasuorat kolme raitaa ylhäältä alas järjestyksessä musta, punainen, oranssi. |
2616 |
|
|
|
Selasin läpi Kimmo Kiljusen kirjan Maailman maat : liput ja historia ja ainoa joka jollakin lailla sopi kuvaukseen oli Saksan lippu. Sen alimmainen raita tosin on joissakin kuvissa enemmän keltainen kuin oranssi. Lipusta on kuva osoitteessa http://www.flagshop.fi/Saksan-lippu
Jos ei se ole Saksan lippu niin voi tietysti olla kyseessä jonkin maakunnan tai osavaltionkin lippu.
|
| Tietoa nimestä kyllikki |
3646 |
|
|
|
Kyllikin lähtökohtana on luultavasti runsautta tarkoittava sana kyllä. Nimi esiintyy suomalaisissa muinaisrunoussa Lemminkäisen puolison nimenä. Etunimenä se tuli käyttöön viimeistään 1870-luvulla, jolloin suomalainen muinaistutkija J.R. Aspelin antoi tyttärilleen nimet Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki. Nimi yleistyi 1900-luvun alussa Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta ansioista. Kirjan yhtenä keskeisenä hahmona oli Moision Kyllikki.
Kansanvalistusseuran kalenteriin Kyllikki otettiin vuonna 1882, Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1908 lähtien. Nimipäivä on 8.12.
Kyllikki-nimi on levinnyt suomalaisena lainana myös Viroon. Siellä se esiintyy muodoissa Külli ja Küllike.
(Lähteet: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen... |
| Haluaisin tietoa Coca-Colasta. Esim. historia ja ennätyksiä. |
748 |
|
|
|
Coca-Colan loi John S. Pemberton 1880-luvulla Atlantassa Yhdysvalloissa. Aluksi juoma oli paitsi virvoke, myös patenttilääke, joka paransi päänsärkyä ja ahdistavaa oloa.
Suomeen Coca-Colaa tuli virallisesti ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisten yhteydessä vuonna 1952.
Lisää tietoa Coca-Colasta
Gould, William: Coca-Cola, 1995
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä, 2002
Oliver, Thomas: Aidon Coken tosi tarina, 1987
http://www.coca-cola.fi/nordic-corp/fi_FI/pages/company/history.html
|
| Tietoa nimestä sonja |
2026 |
|
|
|
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet (2.p. 1999) kerrotaan nimestä Sonja seuraavaa:
"Nimen lähtökohtana on kreikan Sofia, mutta lähemmin sen venäläinen hellittelymuoto. Sonja on varsin laajalle levinnyt, sitä käytetään myös esim. Saksassa ja Englannissa, jossa asu on Sonia. Englannissa Sonja on saattanut tulla tunnetuksi vasta 1900-luvun alussa. Suomen ruotsinkieliseen almanakkaan Sonja on otettu aikaisemmin kuin suomenkieliseen. - - Rinnalla ovat muodot Sonia ja Sona. Sonja on 1980-luvulla suomalaisten suosiossa noussut nimi." (s. 172)
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999)todetaan vielä, että Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassa. Myös Suomen... |
Kysy kirjastonhoitajalta