| Luin kauan sitten kirjasarjan, jossa seurattiin pojan kasvua kylmällä seudulla, Alaskassa, Grönlannissa tai vastaavassa. Hänen äitinsä oli yleinen nainen, joka… |
299 |
|
|
|
Jørn Rielin trilogian nimi on ”Kertomuksia isien talosta”. Kirjassa kerrotaan Agojaraq pojan kasvutarinaa. Lapsen nuori eskimoäiti on aikoinaan lähtenyt tiehensä. Poika varttui omalaatuisten miesomaistensa huostassa hyvin etenkin sen jälkeen kun äitiä korvaamaan löydettiin eskimoperinteen mukaisesti omaehtoista kuolemaa harkitseva vanha nainen Aviaja, joka suostuteltiin pojan hoitajaksi: ”Hupaisa juttu koristaa kasvot”.
Sarjaan kuuluvat myös: ”Meidän herramme ketunloukku” ja ”Ensitapauksen juhla”. |
| Onko oheinen lehtileike aito, missä lehdessä se on julkaistu ja milloin? Otsikko: "Kuolleeksi merkitty mummu marssi 80 km osoittaakseen elävänsä". Teksti alkaa… |
124 |
|
|
|
Useampi lehti julkaisi uutisen Maria Saijetsista joulukuussa 1959, ainakin Nurmeksen Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosialidemokraatti. Varmasti moni muukin lehti julkaisi uutisen, mutta kaikkien tarkistaminen on hankalaa.
Inarilainen-lehti julkaisi jutun uudestaan (11.4.2018, s.14) lukijan vinkistä.
|
| Kittilässä, kapsajokivarressa, silmiini osui kartalla Haikaranvelle. Mitä tämä velle mahtaa tarkoittaa? |
80 |
|
|
|
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253 |
| Mikä Vänrikki Stoolin suomennos? Olen jossain törmännyt suomennokseen, jonka nimirunon viides säkeistö kulkee muistinvaraisesti niin, että "Oi kulta-aika,… |
147 |
|
|
|
Kirjaston kokoelman eri suomennoksia käytiin läpi, ja kyllä tämä sinun kysymäsi teksti on O. Mannisen suomentamasta painoksesta. |
| Maakuntaviesti länsipohja 1967 sieppijärven sisu ketä hiihtojoukkueessa hiihti helsingin sanomat uutisoi 8.1.1967 |
497 |
|
|
|
Sieppijärven Sisu:n A-sarjan viestijoukkue 8.1.1967:
Reijo Jauhojärvi
Urpo Liikamaa
Matti Vaattovaara
Elli Teurajärvi
August Lämsä
Ahti Nikumaa
Timo Lämsä |
| Olisin kiinnostunut esimerkiksi Kolarin, Pellon ja Kittilän, sekä muiden länsi-rajan kuntien alueella asuvien metsäkaartilaisten kirjoittamista kirjoista… |
209 |
|
|
|
Metsäkaartilaisten itsensä kirjoittamia kirjoja ei ole niinkään. Jonne Vanhan kirja on kansitekstin mukaan todellisuuteen perustuva romaani. Alla muutama muu romaani ja muuta kirjallisuutta Länsi-Lapin metsäkaartilaisista Lappi-osaston kokoelmista.
Valto Maunula: Kannattaa varoa
Valto Maunula: Ei sorru
Janne Huilaja: Metsän hyvät
Varsinaisia muistelmateoksia on vähän:
Pudas, Heikki: Metsäkaartilainen (26 s.)
Tutkimuskirjallisuutta, johon sisältyy myös muisteluksia:
Markku Tasala: Metsäkaarti - Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha.
Aihetta sivutaan monessakin historiateoksessa, esim.
Ollikainen: Routalattiat. (Sieppijärven historia)
Arvo... |
| Mikä on jeesiönjoen ja kitisen historia? Ovatko syntyneet heti jääkauden jälkeen? |
792 |
|
|
|
Kitinen saa alkunsa Kittilän pohjoisosasta ja laskee Sodankylän ja Pelkosenniemen kautta Kemijokeen. Jeesiöjoki eli Jesiöjoki on Kitisen oikea lisäjoki, joka sai alkunsa Jeesiöjärvestä Kittilän puolelta ja laskee Sodankylän kirkolla Kitiseen.
Kirjastokokoelman lähteiden perusteella on saatu seuraava tieto:
Maanpinta oli jään perääntymisvaiheessa lähes 200 metriä nykyistä tasoa alempana. Vetäytyvän jäätikön eteen patoutui pienempiä ja suurempiä jääjärviä. Kitisen laakson oltua vielä perääntyvän jään patoama pohjoisesta, sulamisvedet muodostuivat jääjärven Viiankiaavan-Saariaavan alueella. Jääjärvetkin olivat suureksi osaksi jäälohkareista täyttäneitä altaita, jossa vapaan veden osuus oli vähäinen. Jäätikön reunan... |
| Saariselän retkeilykeskuksen emännän etunimi? Sukunimi oli Luoma. Vuosiluku 1970-1980 |
220 |
|
|
|
Tunturihotellin jo arkistoiduilta sivuilta löytyi tieto:
Saimi Luoma toimi Saariselän Retkeilykeskuksen emäntänä ja retkeilykeskuksen hoidossa olleiden majojen hoitajana 24 vuotta.
Saimi Luoma, Sami kuten häntä sanottiin, oli hyväntahtoinen mutta päättäväinen ihminen.
https://web.archive.org/web/20141031073035/http://www.tunturihotelli.fi…
|
| Mikä on Tuula Matintuvan Piippo-kirjojen järjestys ensimmäisestä viimeiseen julkistettuun? |
313 |
|
|
|
Kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta (https://www.kirjasampo.fi) löydät listauksen Tuula T. Matintuvan tuotannosta.
Sarjan aloittaa vuonna 1998 Piippo ja mies Marokosta. Seuraavat osat ovat: Piippo ja kuolemantanssi (2000), Piippo ja kotoinen mafia (2001), Piippo ja piiloleikki (2003), Piippo ja kaupan naiset (2004), Piippo ja häpeän kasvot (2005), Piippo ja katala kumppani (2007) ja Piippo ja verhotut totuudet (2008). |
| Millä luokalla, monentenako kouluvuonna, tulee suomenkielisten peruskoululaisten pakolliseen opetusohjelmaan ruotsi toisena kotimaisena kielenä Rovaniemeä ja… |
142 |
|
|
|
Toinen kotimainen kieli ruotsi on suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille pakollinen oppiaine. Sen opiskelun voi aloittaa A1-kielenä 1. vuosiluokalla tai valinnaisena A2-kielenä yleensä 4. vuosiluokalla, ja viimeistään se täytyy aloittaa 6. vuosiluokalla B1-kielenä. Ruotsi on yleisimmin B1-kielenä.
Kunnat linjaavat omissa opetussuunnitelmissaan, miltä vuosiluokalta alkaen ruotsia tarjotaan. Kuntien opetussuunnitelmia löytyy https://peda.net/ tai kuntien omilta verkko-sivuilta.
|
| Mistä löytäisin tietoja Ylitornion kansanopiston opiskelijoista? Isäni on opiskellut siellä joskus 1930-luvulla ja kaipaisin tarkempia tietoja sukukroniikkaa… |
111 |
|
|
|
Ylitornion kristillisen kansanopiston vuosikertomuksista löytyy oppilasluettelot. Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmissa on opiston 1930-luvun vuosikertomukset.
Vuosikertomukset eivät ole lainattavissa, mutta niihin voi tutustua paikan päällä Lappi-osastolla. Vuosikertomuksia lainataan tarvittaessa muihin kirjastoihin lukusalilainaan. |
| Minulle 1. tai 2. luokalla ollessani (1981-83) opettaja luki pätkissä tarinaa, jossa kotka (tai jokin muu iso lintu) nappasi vauvan. Tarina oli tosi traaginen… |
164 |
|
|
|
Hei,
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta voi hakea lastenkirjoja ja satuja esim. asiasanalla kotka. Sitä kautta voisi mahdollisesti päästä oikean kirjan tai tarinan jäljille.
Onnet-tietokanta: https://lki.verkkokirjasto.fi/
Esimerkiksi kuvakirjassa Hiawatha ja suuri kotka on hieman tuon kaltainen tarina. Tämä kuvakirja on kuitenkin uudempaa tuotantoa (2007). |
| Mistä tulee sana öljytyyni |
529 |
|
|
|
Voisiko kyse olla kielikuvasta? Vesi on todella tyyni, ei minkäänlaista virettä pinnassa. Öljy on jontekin paksumpaa raskaampaa, liikkumatonta. Pinta on enemmän kuin tyyni, se on öljytyyni.
Sanojen merkitysiä voi katsoa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyvästä Kielitoimiston sanakirjasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
| Kysymykseni liittyy Ulla-Lena Lundbergin uusinpaan romaaniin Liekinkantajat. Romaanissa on useitakin kertoja keskustelutilaisuuksia Finnsin kansanopistolla,… |
1274 |
|
|
|
Kirjaston lyhennesanakirjoista ja muistakaan ei löytynyt nyt vastausta kysymykseesi, joten käännyin Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnan puoleen: https://www.kotus.fi/sanat.
Vastauksen mukaan Kotuksestakaan ei löydy tietoa tuollaisesta lyhenteestä. Kielitoimiston neuvoja kysyi mm. 1800-luvun kielen ja vanhan kirjasuomen asiantuntijoilta, mutta lyhenne ei ole heillekään tullut missään vastaan. Voisiko kyse olla pikakirjoittajan nimikirjaimista? Yksi kollegoista muisteli joskus nähneensä 1800-luvulla ilmestyneessä tekstissä tapauksen, jossa oli käytetty etu- ja sukunimen viimeisiä kirjaimia anonymiteetin vuoksi.
Jos romaanin tekstistä ei löydy mitään vihjettä tai vastausta lyhenteen tulkintaan, ei auttane muu kuin kysyä... |
| Kuinka tarkasti ottaen päättyy Lassi Nummen 'Linna vedessä' runoelman jakso, jossa puhutaan miehuudesta. Jakso alkaa muistinvaraisesti sanoilla: "Miehuusko… |
371 |
|
|
|
Lassi Nummen Linna vedessä ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1975. Se on runoelma viisisataavuotiaasta Olavinlinnasta, sen paikasta historiassa ja savolaisessa maisemassa: mitä olivat linna ja sen asukkaat ennen, mitä kaikkea on tapahtunut, mitä on edessämme nyt. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20848
"Miehuusko kadonnut? Mihin se voisi kadota?" Runo kertoo Eerik Akselinpoika Tottista ja päättyy seuraavasti: "Miehuus on kykyä elää / sodassa rauhaa kohden. Se on rauhan rakentamista. Sen onni / vilja ja puu, silta veden ylitse, korkenevat tornit." |
| Onko rovaniemeläisen Rantavitikan yhteiskoulun (plus sen iltalinjan) vaiheista julkaistu historiikkia? |
120 |
|
|
|
Valitettavasti Rantsun eli Rantavitikan yhteiskoulun historiikki odottaa vielä tekijäänsä.
Juhani Lassila väitöskirjassaan käsittelee lyhyesti myös Rantavitikan yhteiskoulun historiaa.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514264541.pdf |
| Miten Karunki taipuu. Olen Karunkin kirkossa vai Karungin kirkossa? |
486 |
|
|
|
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa.
Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442.
Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa. |
| Mikko Kilpi käyttää runossaan Huhtikuu termiä ”sommansija”. Zachris Topeliuksen Maamme kirjassa se esiintyy ainakin kerran. Mitä tällä sanalla tarkoitetaan? |
322 |
|
|
|
Huhtikuu-runossa sana kirjoitetaan yhteen, Topeliuksen Maamme-kirjassa puolestaan erikseen. Sana ja tekstit johdattivat tarkistamaan sanojen merkityksen Kielitoimiston sanakirjasta (linkki: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/), joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Sompa tarkoittaa suksisauvan alapään rengasta, joka estää sauvaa uppoamasta lumeen. Yksikön genetiivissä sana taipuu muotoon 'somman'.
Sija puolestaan tarkoittaa paikkaa tai kohtaa, jossa jokin ollut tai johon jokin tulee.
|
| Rovaniemen yhteislyseon uusi talo Ruokasenkadun ja Kansankadun kulmassa rakennettiin sodan tuhojen jälkeen. Mitä korttelissa oli aikaisemmin? Taustaa: Nyt… |
237 |
|
|
|
Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli käynyt ahtaaksi jo ennen sotia, ja uudelle koululle oli jo tuolloin katsottu uusi tontti kauppalan keskustassa sijaitsevasta puistosta, urheilukentän vierestä.
Lähde: Marianne Junila: Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008. s. 71. |
| Onko Rovaniemen kaupungissa Rovaniemi-nimistä niemeä? Kemijoen ja Ounasjoen risteyksessähän on sellaiset mutkat, että oikeastaan Kemijoen kumman puolen tahansa… |
274 |
|
|
|
Rovaniemi on alkuaan luontonimi. Mutta se mihin niemeen Rovaniemellä viitataan, on oletettavasti muuttunut ajan myötä.
1. asiakirjamaininta Rovaniemestä on vuodelta 1453 maakauppaan liittyen. Luultavimmin alunperin Rovaniemi oli Ounasjokivarren länsipuolella, vahvin ja vanhin talokeskittymä oli nykyisen Ylikylän kohdalla, n. 4 kilometriä Ounasjokea pohjoiseen nykyisen Rovaniemen keskustasta.
1600-luvulla Rovaniemen kylä oli Kuussaaren ja Lainaan välillä.
Vanhoja karttoja ei ole niemen tarkkuudella, mutta tässä Olof Träskin kartassa v. 1642 näkyy Rovaniemi Korkalon kappelin yläpuolella Ounasjoen rannalla.
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhatkartat/pages/MAP1642.html
Nimitoimistosta on tieto, että Rovaniemi on... |
Kysy kirjastonhoitajalta