| Kysyisin taulun tekijän nimeä? |
156 |
|
|
|
Kyseessä on virolainen taidemaalari ja graafikko Jüri Mildeberg (tunnettu myös nimellä Mildebergius).
Teos (grafiikka/serigrafia) on nimeltään Luonnonsuojelija (2005). |
| Etsin Ester Ståhlbergista elämäkertaa mutta en ole löytänyt. Voiko edes olla mahdollista..? |
200 |
|
|
|
Ester Ståhlbergista ei ole varsinaista elämäkertaa tehty. Hänestä kerrotaan kuitenkin useassa muussa teoksessa:
Päivi Storgård : Olet valaissut minun tietäni: presidenttien puolisot (S&S 2017) ss7-17.
Kaija Valkonen& Elina Koivunen: Suurin on rakkaus (WSOY 1997) ss119-138.
Salme Saure: Maamme ensimmäiset naiset (Gummerus, 1995)
Havu, Toini: Maan äitejä : kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista ( WSOY 1966)
Näiden lisäksi WSOY on julkaissut Ester Ståhlbergin päiväkirjat:
Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkirja 1920-25 ( WSOY 1985)
Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet: päiväkirja 1926-1934 (WSOY 1986)
Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päiväkirja 1935-1947 (WSOY 1987... |
| Yritän löytää tietoa siitä, kenellä on tekijänoikeus suomennokseen runosta: "Älä seiso haudallani itkien; en ole siellä, nuku en. Jatkan elämääni tuhannessa… |
1536 |
|
|
|
Aiheesta on kysytty aiemminkin tällä palstalla:
"Kysytty 2.4.2012:
Hei! Onkohan Mary Elizabeth Fryen runosta "Do not stay at my grave - -" olemassa virallista suomennosta? Televisiosarjoissa ja kuolinilmoituksissa siitä on kyllä monenlaisia versioita (Älä seiso haudallani itkien jne.)."
ja siihen annettu vastaus 4.2.2012 (vastauksen linkki ei enää toimi):
"Mary Elizabeth Frye ei koskaan julkaissut runoa tai suojannut sitä tekijänoikeudella, joten siitä ei ole alkuperäisenä eikä myöskään suomennoksena "oikeaa" versiota tai käännöstä. Tämä tieto on peräisin Poetry Libraryn sivuilta:"
http://www.poetrylibrary.org.uk/queries/faps/#5
Sama tieto, ettei hän koskaan virallisesti julkaissut ja suojannut runoaan, löytyy täältä, kuvauksen lopusta:... |
| Wivi Lönista on tullut 3 uutta kirjaa (Valosta rakentuvat huoneet, Wivi Lön: muistojen albumi sekä Wivi & Hanna...). Onko tähän jokin syy vai onko sattumaa?… |
261 |
|
|
|
Wivi Lönnin syntymästä on piakkoin 150v. Hän syntyi 20.5.1872 Tampereella. Tällaiset tasavuodet (syntymästä/kuolemasta) innoittavat usein tietokirjojen kirjoittajia koostamaan elämäkertoja jne.
Wivi Lönn oli aikansa harvinainen poikkeus; naispuolinen arkkitehti ja Suomen ensimmäisen oman toimiston perustanut naisarkkitehti. Opiskellessaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla 1892 hän oli vasta toinen naispuolinen opiskelija. Wivi oli ilmeisen lahjakas ja parhaiten menestynyt opiskelija ja tästä syystä hänen pääopettajansa, arkkitehti Georg Schreck suositteli siirtymistä Helsinkiin Polyteknilliseen opistoon ylimääräiseksi oppilaaksi. Wivi valmistui arkkitehdiksi 1896, viidentenä naisena Suomessa.
Wivi Lönn menestyi myös... |
| Linnea Lahtisen ilmeisesti esittämän ja Siiri Lamerin kirjoittaman sekä Nestori Lahtisen säveltämän laulun "Kevättuuli se hauskasti hyppeli" nuotit |
236 |
|
|
|
Laulun nuotit löytyvät ainakin sävelmäkokoelmasta Eläköön leikki!: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä / Perinneleikit 2015
Kirjassa on nuotteja, sanoituksia ja leikkien ohjeita. Kannattaa tiedustella lähikirjastosta. |
| Onko 60 tai 70 luvulla radiossa esitetty "Soittorasia" niminen jännityskuunnelma ja onko tarkempaa tietoa kyseisestä kuunnelmasta. (milloin esitetty, kenen… |
289 |
|
|
|
Kyseinen 3-osainen jännityssarja näytettiin MTV:llä 1974 ja uusittiin 1970-80-lukujen taitteessa. Sen ohjasi ja käsikirjoitti Ismo Sajakorpi ja pääosissa nähtiin Marjukka Halttunen ja Esko Roine.
Soittorasia kertoo Alangon perheestä, jonka äitipuoli Irma (Marjukka Halttunen) ostaa huutokaupasta soittorasian. Kotona perheen isä Pentti (Esko Roine) kuitenkin huomaa, että rasiasta puuttuu vetokampi, ja lähtee penäämään sitä huutokauppakamarilta. Samaan aikaan rasian myynyt huutokauppameklari surmataan. Pentti nähdään kamarin kulmilla surman tapahtuma-aikaan, joten hänet pidätetään murhasta epäiltynä. Autuaan tietämättömänä Pentin tilanteesta muu perhe – Irma ja lapset Minna ja Jari – matkaa kohti Turun saaristoa perheen kesämökille.
Tämä... |
| Onko tuntemattomasta sotilaasta elokuvasta englannin kielistä versiota? Tekstitettynä tai päälle puhuttuna? Myös ruotsi käy. |
444 |
|
|
|
1955 tehdyssä Edvin Laineen Tuntematon sotilas- elokuvassa on dvd:ssä tekstitys ruotsiksi ja englanniksi. Aku Louhiniemen versiossa 2017 tekstitys löytyy tanskaksi, suomeksi, ruotsiksi ja norjaksi. Louhiniemen elokuvasta tehdyssä 5-osaisessa sarjassa on myös tekstitys englanniksi. |
| Panin merkille yllättäen, että kirjoissa on näköjään pilkkusääntöjen noudattaminen vähän niin ja näin. Onko se jokin tyylikeino vai miksi suomentajat eivät… |
261 |
|
|
|
Pilkkusäännöille on paikkansa ja niitä tulee noudatta asiateksteissä kuten tietokirjallisuudessa. Kaunokirjallisuus, jonka edustajiin Alice Munro kuuluu, on yksi taidemuoto. Kaunokirjallisten tekstien ei tarvitse noudattaa kielioppisäännöksiä.
Jos alkuperäiskielisessä kirjassa on käytetty taiteilijan vapautta ilmaisussa, kääntäjän tulee välittää teksti samanlaisena käännettävälle kielelle. Kiire tai huono perehtyneisyys voivat aiheuttaa käännökseen huolimattomuuksia, vaan muutoin pilkuttomuus tai muu kieliopista poikkeaminen ovat, kuten epäilit, taiteilijan käyttämiä tyylikeinoja.
Lähteet:
Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään, Gaudeamus, 2015
https://pilkunviilaamo.fi/erot-suomen-ja-englannin-pilkutuksessa/
https... |
| Mitä tarkoitetaan, jos jokin aihe/asia on "Graalin malja"? |
4977 |
|
|
|
Graalin malja viittaa historiallisiin legendoihin ja taruihin, joita on erilaisia. Yhden tarinan mukaan Graalin maljaksi on nimetty malja, josta Jeesus olisi juonut viimeisellä ehtoollisella, toisen mukaan maljaan olisi kerätty Jeesuksen ristillä vuodattama veri. Toisissa tarinoissa Graal olisi muinaiskansojen pyhä, taianomainen esine, jota etsittiin erityisesti keskiajan Euroopassa. Tätä kyseistä maljaa eivät kuitenkaan jälkipolvet ole todistettavasti pystyneet löytämään.
Kun jokin asia on Graalin malja, se tarkoittaa, että se on vaikeasti löydettävissä.
Lähteet:
Mytologian sanakirja, WSOY, 2000.
Genzmer, Herbert; Hellenbrand, Ulrich : Maailman mysteerit : selittämättömiä ihmeitä ja arvoituksellisia ilmiöitä, Gummerus 2016, 3. painos... |
| Milloin Essi Pajun kirjasarja saa jatkoa? |
872 |
|
|
|
Essi Paju (oikealta nimeltään Päivi Lukkarila) on Kariston kirjailijoita. Näin loppuvuodesta teemme kirjastoissa hankintoja ensi kevään/kesän ilmestyvistä kirjoista ja Kariston ensi kevään kuvastosta 2022 ei näy mainintaa, että ainakaan keväällä/kesällä 2022 olisi ilmestymässä uutta teosta. Tämä ei tietenkään poissulje sitä mahdollisuutta, että Essi Paju olisi kirjoittamassa uutta lasten/nuorten tai aikuisten romaania, joka kenties ilmestyisikin esim. syksyllä 2022. Ne listat ilmestyvät sitten keväällä 2022 valikoitaviksi. |
| Osaatteko sanoa tämän naisten takissa olevien merkkien historiasta jotain. Ilmeisesti jokin vaateliike on ollut Helsingissä ja takki tehty Länsi-Saksassa? T… |
454 |
|
|
|
Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaulla löytyy rekisterinumerolla 150.321 tieto Oy Stefan Kollman Ab:sta, jonka toiminta on lakannut 1.8.1983. Liike toimi Fredrikinkatu 31:ssä nimellä Kollman Kappa. Liikeyrityksestä saattaa löytyä lisää tietoa Helsingin kaupunginmuseosta tai -arkistosta. Kollman(n) oli syntyisin itävaltalaisesta juutalaisperheestä, joka pääsi Suomeen pakolaisena 1930-luvulla. Kyseisen takin valmistusmaata emme pysty varmistamaan.
Lähteet: Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaku, verkkosivusto Vaatekauppa.fi
|
| Kuka on piirtänyt/kuvittanut Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen Paikkoi ja pleisei -levyn sekä Helmet, hitit & hutit II -levyn kannet? |
111 |
|
|
|
Kuvittajana molemmissa levynkansissa on toiminut sarjakuvantekijä Rauli Nordberg (s. 1949). Hän on myös aktiivinen lauluntekijä.
Lisätietoja Rauli Nordberg – Päijät-Häme-wiki (paijat-hamewiki.fi) |
| Etsiskelen Einari Vuorelan runoa ja kokoelmaa. Runo menee jotenkin näin: Istu rakkaani/ tuon tulijuomaa/ sydämeni kammiossa kiehunutta/… |
155 |
|
|
|
Kyseinen runo on nimeltään Istu rakkaani ja se löytyy Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971). Hän julkaisi sen 82-vuotiaana.
Kyseinen runo on ilmestynyt mm. myös 1975 julkaistussa runokirjassa Vuorela Einari: Siintää himmeyden metsät (WSOY) sekä Einari Vuorela Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta -teoksessa (WSOY 1979). Runokokoelmaa voit tiedustella lainaksi lähikirjastostasi. |
| Mikä on Helsingin keskustan vanhempien katujen, katukylttien fontti? |
341 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa on tätä samaa asiaa kysytty 7/2010. Sieltä on vastattu seuraavasti:
"Helsingin kaupungin rakentamisyksikön kilpipalvelusta kerrottiin, että kantakaupungin katunimikilvissä käytetty kirjasintyyppi on nimeltään Koru - tai Katukoru. Kirjasintyypin suunnittelijaa ei heidän vastauksessaan mainittu.
Kilpipalvelun mukaan alkuperäinen fontti löytyy sähköisessä muodossa ainoastaan heiltä; Staran kilpipalvelusta eikä sitä luovuteta yksityiskäyttöön. Yksityiseen käyttöön tilattavissa kilvissä käytetään fonttia F54 Cheltenham XBDCN, joka vastaa kantakaupungin alueella käytettyä historiallista kirjasintyyppiä." |
| Millainen oli Suomen kuntajako vuoden 1918 alussa? Kuinka paljon kuntia oli ja minkä nimisiä ne olivat? Jos vastaus on liian pitkä tähän laitettavaksi, mistä… |
85 |
|
|
|
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta. |
| Löysin singeristätäni tämän numeron EH267958 millonkahan on valmistettu? |
54 |
|
|
|
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Kyseinen Singer on valmistettu vuonna 1952. |
| Minkä joululaulun ensimmäinen säkeistö kuuluu "Paimenet tähden uuden nähneet on. Enkelten laulun yössä kuulleet on. Beetlehemiin lähtekäämme, tallin seimeen… |
77 |
|
|
|
Kyseinen Paimenten laulu on julkaistu nuottijulkaisuna esim. Lasten joulu: Tonttu Torvisesta Tiernapoikiin ( F-Kustannus 2012) ja Lasten joululaulukirjassa ( F-Kustannus 2008). Samoin laulu löytyy vanhemmasta teoksesta Lasten hengellinen laulukirja (1994). Kirjoja voi tiedustella lähikirjastosta. |
| Olin 1950- luvulla pikkutyttönä laulamassa Kustaankartanon vanhainkodin vihkiäisissä. Milloin juhla tarkkaan ottaen oli? |
258 |
|
|
|
Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmän mukaan Kustaankartano olisi otettu virallisesti käyttöön 11.2.1953.
Arkistosta vahvistettiin, että tuo on ollut juhlapäivä myöskin. Aiheesta on ollut uutinen Suomen Sosialidemokraatti-lehdessä 12.2.1953 nrossa 41 sivulla 1.
|
| Minulle tuli tällainen astia "sokerikko?" jonka pohjassa on leima. En löydä leimalla tietoja missä tämä on tehty, osaatteko sanoa. |
169 |
|
|
|
Valmistaja on saksalainen Wilhelm Kagel Keramik (Wilhelm Kagel Pottery).
Yrityksen perusti Gnoienissa Mecklenburgissa syntynyt Wilhelm Kagel (1867-1935). Hän opiskeli Munchenissä fresko- ja koristemaalausta. Alunperin maalarina työskennellyt Wilhelm perusti 1892 oman pajan Partenkircheniin. Hänen poikansa, myöskin Wilhelm Kagel (1909-1987 tai 1988) opiskeli käsityötaidon vanhempiensa yrityksessä vuosina 1924-1926. Vuodesta 1935 keramiikkatehdas siirtyi pojille Wilhelmille ja Eugenille. Tehtaan toiminta päättyi arvioilta noin vuonna 1987/88.
Kuvien perusteella kyseessä saattaa olla krakleeraustekniikalla valmistettu tuote. Tekniikalla jäljitellään halkeillutta ja kuluneen näköistä maalipintaa.
|
| Miksi museot ovat ilta aikaan suljettuja? |
286 |
|
|
|
Museoiden aukiolo on monisyinen asia. Taloudelliset resurssit ohjaavat monien julkisten palveluiden toimintaa kuten museoita. Pitkät aukiolot, aamusta iltaan, vaativat enemmän henkilökuntaa. Tähän ei monellakaan museolla ole varaa, koska ne toimivat julkisella rahoituksella. Ilta-aukiolojen sijaan museot ovat auki myös viikonloppuisin. Tällä tavoin tarjotaaan mahdollisuus museokäyntiin heillekin, jotka eivät arkipäivien aukioloaikoina museoihin pääse. Maanantaisin museot ovat maailmanlaajuisesti kiinni. Sesonkiaikoina, kuten kesällä ja erityisesti heinäkuussa, ainakin Suomessa osa museoista on auki maanantaista sunnuntaihin.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
